- Kuulostaa hyvältä.
Itse ostin lakritsituorejuustoa, kun oli halvennuksessa, ja innostuin syömään sitä puoli pakettia kerralla, niin eipä tänä iltana enää muuta jaksa. - Ai niin, unohtui tuosta vielä se ongelmajätevaihtoehto. Eli muistammehan ettei tähän kategoriaan kuuluvaa naista saa viedä edes kaatopaikalle, ettei joku kovassa tarpeessa oleva sitä sieltä käy hakemassa ja joudu kärsimään.
- Vaikea sanoa, olenko kovis vai pehmis. Mielestäni en kumpaakaan, vaan aika lailla siitä puolivälistä.
Sitä olen kanssa miettinyt pitkään, että olenko temperamenttinen vai rauhallinen. Aiemmin olisin sanonut itseäni suhteellisen äkkipikaiseksi, mutta opittuani tuntemaan eksäni tunnenkin olevani varsinainen rauhallisuuden perikuva. - Pitäis ehkä tutkia, onko nainen vielä uudelleenkäytettävissä, vai olisko parempi pistää kierrätykseen tai kärrätä kaatopaikalle...
- No kotona makaaminen ja ryyppääminen on kyllä iso turn-offi, mutta ei liittyne työttömyyteen mitenkään.
Riippunee naisesta onko miehen työttömyys ongelma. Tuskinpa on ainakaan niille, ,jotka ovat itsekin saaneet etsiä töitä enemmän tai vähemmän koko lamakauden ajan ja tietävät omasta kokemuksesta että nykypäivänä työnantajien LinkedIn -treffailu on tuplakorkeakoulutetullakin vaikeampaa kuin nettideittailu alemman tason hc-ätmille. - Siis mies kertoo sinulle jo alussa hakevansa seksisuhdetta ja sinä, puolen vuoden ankaran pähkäilyn jälkeen saat varsinaisen no-shit-sherlock -elämyksen:
- ”Hei nyt musta kyllä alkaa vähän tuntua siltä että tää jätkä onkin ihan vaan pelkän seksin perässä, voi jummijammi!!”
:D
” Itselläni aika vahva itsetunto joten eipä haittaa..koko ukko..next...”
Vaivauduit kuitenkin jostain syystä kirjoittamaan asiasta tänne, vaikka se hieman vaikeaa tuntuu sinulle olevankin. - Ehkäpä suosikkityylini on se, ettei ole mitään erityisen tarkkaa tyyliä, vaan tilanteen mukaan asiaankuuluvat vaatteet. Muotipelleily selkeästi epämukavissa vaatteissa (esim. converset jalassa loskamuhjussa tai stetsoni päässä kolmenkympin pakkasella) on minusta aina koomista.
Mutta jos nyt semmoista toimistotyyliä ajattelee, niin mustat korkeavyötäröiset pillifarkut ja värikäs neule olis ehkä semmoista mitä itse pukisin. - Mitähän nuo välttämättömimmät varusteet sitten oikein on? Yhdessä kuvassa ainakin on kaksi kunnollisen kokosta rinkkaa, ja noihinhan nyt saisi mahtumaan jo vaikka mitkä ylellisyysvehkeetkin jos haluaisi.
Ruokaa voi olla kyllä vaikeaa löytää tarpeeksi edes syksyn parhaaseen marja- ja sieniaikaan, mutta lumen tultua tuosta tuleekin varsinainen painonvartijoiden erikoinen… - Seksi voi olla monelle naisellekin aika arka paikka, jolloin pienetkin ”virheet” saattavat pilata tunnelman. Eli miehen kokemattomuus ei sinänsä ole se ongelman ydin vaan se, että jos tapahtuu jotain sellaista mikä saa naisen tuntemaan itsensä vähemmän haluttavaksi, niin siitä kyllä tulee paha mieli ja halut kaikkoaa taivaan tuuliin. Ja malliesimerkki tuollaisesta tapahtumastahan on se, että miehellä ei jännityksen takia seiso.
Itse olen ollut aika lailla samassa jamassa, eli kokematon aivan liian vanhaksi asti, joten periaatteessa kait voisinkin ymmärtää aloittajan kaltaista miestä. Mutta käytännössä voisi kuitenkin mennä niin, että ne omat kelpaamattomuuden tunteet kuitenkin voittaisi sen ymmärtämisen, jolloin hommasta ei tulisi mitään.
Hyvä siis itse kukasenkin tiedostaa, että keskittyminen siihen omaan epävarmuuteen tekee usein siitä toisestakin epävarman, ja epävarmuus usein näytetään päällepäin kiukkuna ja halveksuntana. Jos nyt siis niin onnellisesti käy että tästä vielä petipuuhiin jonkun kanssa joskus pääsemme… - Perimmäinen syy eroon taisi olla se, ettei kumpikaan oikein ymmärtänyt toista, mikä johti siihen, että kumpikin rusikoi tietämättään toisen itsetuntoa kovalla kädellä.
Oma osuuteni eroon siis oli tietämättömyys ja sokeus toisen pahalle ololle, kun keskityin vain pohtimaan sitä mikä minussa itsessäni on vikana kun toinen on vain koko ajan kiukkuinen. Mielestäni mies teki suurinpiirtein samat virheet kuin itsekin, mutta lisäksi kieltäytyi keskustelemasta ja edes yrittämästä parantaa suhdetta.
Sääli sinänsä heittää hukkaan suhde, josta periaatteessa olisi voinut tulla koko loppuelämän mittainen, mutta minkäs sille voi kun toisen mielestä ero on ainoa oikea ratkaisu kaikkiin ongelmiin. - No kiitoksia kehuista. :)
Kyllähän minä kuvittelin jo kohdanneeni sen sopivan jonka kanssa tuntui natsaavan kaikin puolin hyvin ja jolla oli myös kiinnostusta perheen perustamiseen, mutta sitten toinen osapuoli pistikin yllättäen peruutusvaihteen päälle omituisten selitysten kera. Hyvin pitkälti tuota ihmetellessä ja murehtiessa onkin tässä mennyt koko syksy, mutta nyt onneksi tuntuu jo helpottavan. Eipä tainnut se päävärkin terveys sittenkään olla kyseisen yksilön kohdalla aivan kunnossa vaikka ekaksi niin luulinkin. - Mää suosittelisin kyllä pysymään yliopistoista hyvin kaukana jos töitä haluaa joskus saada. Ammattikoulu tai -korkea on huomattavasti järkevämpi vaihtoehto.
- No totta kai täällä ollaan miestä vailla!
Elikkästä ihannemieheni olisi n. 30-45 vuotias, lapseton, vähintään itseni pituinen, tervepäinen ja -kroppainen sekä kiinnostunut perustamaan perheen jossain vaiheessa.
Tuo terveysvaatimus pitää sisällään sen, että kroppa on normaalin rajoissa (en nyt tarkoita painoindeksin mukaan, vaan koostumukseltaan), liikkuminen sujuu omin voimin (myös löntystelyä reippaampi sellainen), ei ole tarvetta saada säännöllisesti päätään sekaisin alkoholilla tai muilla aineilla eikä polta kuin korsteeni. Ulkonäön pitää toki jollain tavoin miellyttää, mutta tähän on kyllä vaikeata antaa oikeastaan mitään tarkempia kriteereitä. Tavismies olisi parempi kuin komistus tai rumilus.
Ihmettelenpä vain, että mitä uutta infoa tuosta listastani nyt kukaan saa, sillä tuollaistahan kaikki sinkkunaiset hakevat, joskin ikähaarukka voi vaihdella... - Minäkin luulen, että tuollainen kaveruus vain vaikeuttaa sinun omaa toipumistasi. Onhan hän sinut itse jättänyt ja jopa sanonut ettei tule koskaan takaisin. Tuo "eihän sitä koskaan tiedä" vaikuttaa vain keinolta pitää sinut roikkumassa tai hyötyä sinusta. Toivottavasti et nyt sentään ilmaiseksi autoaan korjaa, sehän olisi jo räikeää hyväksikäyttöä.
Itse toki päätä mitä teet, mutta minulle ainakin välien katkaiseminen jättäneeseen osapuoleen oli ainoa keino päästä elämässä eteenpäin, vaikka se aivan hirveältä aluksi tuntuikin. - Näinpä, ja minä keskellä maata asuvana naisena saan taas viestejä juuri niilltä etelän tai pohjoisen miehiltä. Joskus tuntuu että se on nimenomaan se pitkä välimatka joka saa miehet kiinnostumaan...
- No näinhän siinä voi toki käydä, mutta siitä huolimatta paheksumme syvästi kahden tai useamman kuusen kaatajaa. :)
- Minä olen aina kuvitellut että kiltti on sellainen joka ei kohtele huonosti. Tällä määritelmällä etsimäsi mies olisi siis looginen mahdottomuus.
- No myönnettäköön ettei tässä ole paljoa ehtinyt itse miesten profiileja edes etsimään kun viestejä tulee uuteen profiiliin sellaista tahtia etten pysty kaikkiin vastaamaan, ja kuitenkin mielelläni yritän vastata kaikille jotka ovat edes jotain kirjoittaneet.
Tiedän kyllä kokemuksesta että se viestitulva jossain vaiheessa hiipuu ja sitten aionkin laitella miehille itse sellaisia lyhyehköjä "kiinnostaisiko tutustua" -tyyppisiä viestejä. Profiilissani on tarinaa sen verran ettei sitä nyt ole järkeä alkaa avausviestissä toistamaan, ja toisaalta sen perusteella luulisi pystyvän edes alustavasti tuohon kiinnostavuusasiaan vastaamaan.
Kyllä minä nyt noihin "mitä kuuluu"-viesteihinkin yleensä jotain vastaan, mutta pointtini oli vain se, että niihin on jotenkin huomattavasti hankalampaa keksiä mitään järkevää vastausta kuin yksinkertaiseen "kiinnostaako"-viestiin. - No juuri tuollaiset källit teki minulle eräs mies äskettäin, vaikka en tietääkseni miltään variksenpelätiltä näytä. Itseäni ei tuollaiset tapaukset kyllä pahemmin enää hetkauta, totean vain tyypin idiootiksi ja unohdan saman tien.
- No lähinnä ehkä se, että itsellä oli suhteen tilasta ihan eri ajatukset kuin kumppanilla, joka sitten yhtäkkiä vain halusi lopettaa suhteen ilman mitään järkeviä selityksiä ja keskusteluja. Ihmetytti että miksi pitää viimeiseen asti esittää kaiken olevan hyvin jos on kuitenkin hautonut sitä eroa mielessään jo pitemmän aikaa.