Vapaa kuvaus

Aloituksia

133

Kommenttia

4798

  1. Erikoinen uni.

    En tiedä mitä ns. vuorokausi tarkoittaa. Oletan sen tarkoittavan juopottelua.

    Unessa esiintyy rehellisyys-teema toistuvasti ja useamman kerran.

    Et ole ihan rehellinen mökinpitäjiä kohtaan, mutta hekään eivät ole ihan rehellisiä tai ainakaan reiluja sinua kohtaan.

    Koet viihtyväsi paremmin kotonasi, mutta tarvitset tätä mökkiä johonkin. Siis ryyppäämistä?

    Unessa voidaan huomata elämän realiteettien ja rehellisyysvaatimuksien kohtaaminen.

    Saatoit siis unessasi kokea, että et ole ihan rehellinen, mutta muutkaan eivät ole. Epäilit myös tarvetta toteuttaa tapojasi.

    Kodikkuuden kaipuu ja sen kieltäminen sinulta. Olisiko kotona ollut parempi?

    Näkisinpä joskus itse jotain näin juurevaa unissani.
  2. Tytöt ja Kiira olivat jäähallilla valmistautumassa piakkoin alkaviin harjoituksiin ja päättivät keskenään testata taaksepäin liukumista yhdellä jalalla. Kuka onnistuisi luistimellaan saamaan aikaiseksi pisimmän viivan jäähän, voittaisi.

    Tytöt lähtivät yksi kerrallaan liukuun ja pärjäsivät kuka paremmin, kuka huonommin. Kiira lähti viimeisenä ja hänen jälkensä piirtyi reilusti pidemmälle kuin kenenkään muun, lähes tuplamatkan seuraavaksi parhaimpaan. Tämä herätti tytöissä suurta ihailua ja ihmetystä. Harjoitukset olivat kuitenkin alkamassa aivan niillä hetkillä ja tytöt lähtivät kiireesti vielä käymään vessassa.

    Vessassa oli vain yksi koppi ja tytöt joutuivat käymään vuorollaan. Kiiran vuoro tuli viimeiseksi, mistä hän oli tyytyväinen, koska huomasi tarvitsevansa alapesua. Tytöt jäivät vähäksi aikaa peilailemaan, niinkuin tytöt aina vessassa tekevät ja puhuivat pikku kisastaan. Valmentaja, joka oli täsmällinen mies, tuli vessaan hoputtamaan tyttöjä, missä kuuli heidän puhuvan äskeisestä kisastaan.

    Valmentaja oli tyttöjen puheista ihmeissään ja kysyi: "Mistäs nyt on kysymys?" Tytöt kertoivat mitatuista viivoista ja valmentaja ymmärsi täydellisesti, mistä oli kysymys. Hän patisti tytöt harjoituksiin ja kuuli jonkun käyttävän käsisuihkua kopissa.

    Valmentaja kysyi varovasti: "Kiira?" Kiira keskeytti suihkuttelun ja kysyi: "Mitä?"

    Valmentaja totesi Kiiralle: "Ihmiset kehittyvät eri tahtia, mutta kaikista teistä tulee ihan samanlaisia naisia. En haluaisi enää kuulla tällaisista viivanmittaus kilpailuista."

    Kiira vastasi: "En yrittänyt nolata ketään, halusin vain vähän näyttää muille."

    Valmentaja kertoi Kiiralle: "Tiedäthän, että valmensin ennen jääkiekkojoukkueta. Siellä oli ihan tavallista, että pojat vähän kisailivat, mittailivat pippeleitä, tiedäthän. Täällä se ei kuitenkaan sovi". Valmentaja lisäsi vielä: "Kaikille tulee välillä mieli vähän näytellä, mutta sellainen ei käy. Jos aikuiset, niin kuin minä, tekisivät sellaista, he joutuisivat vankilaan".

    Kiira ihmetteli valmentajansa epätasa-arvoista asennetta, mutta vastaansanomatta kätki tämän sanat sydämeensä.

    Kotona äiti kysyi Kiiralta: "Mitäs opitte tänään?"

    Kiira vastasi raskaan päivän uuvuttamana lyhyesti: "Me mitattiin meidän viivat, mulla oli pisin. Pojat mittas pippeleitä ja valkku olis näyttänyt meille, jos se ei joutuis vankilaan."
  3. Muistan armeija-ajaltani vartiossa ollessani nähneeni mitä kummallisempia asioita. Pidempään valvoneena ja ilman fyysistä aktiivisuutta aivot nukahtavat vaikka silmät ovat edelleen auki.

    Muistan istuneeni joskus aamuyön tunteina vartiokopissa pöydän ääressä ja katsoneeni ikkunasta ulos, missä näin portin jota olimme vahtimassa. Pöydällä ollut lamppu valaisi huonetta ja näin oman peilikuvani heijastuvan ikkunasta.

    Katselin itseäni ja huomasin äkkiä käden ilmestyneen olkapäälleni. Oletin luonnollisesti jonkun vartiokumppaneistani heränneen ja yrittävän kysyä minulta jotain. Kun käänsin päätäni, en nähnyt takanani ketään. Ihmettelin hetken ja katsoin ikkunasta heijastuvaa kuvajaistani jälleen. Käsi oli edelleen siinä, missä se oli äskenkin ollut. Päätä kääntäessä en kuitenkaan voinut ketään havaita.

    Saatoin ikkunaheijastuksesta nähdä, että vähitellen alkoi musta hahmo muodostua selkäni taakse. Lopulta tämä hahmo muistutti kaapuun pukeutunutta ihmistä jonka pää oli hupun peitossa, eikä hänen kasvojaan kyennyt hupun varjosta erottamaan lainkaan.

    Tässä vaiheessa päätin nousta tuolista ja ravistella itseni kunnolla hereille.