rytmimunat

Vapaa kuvaus

Aloituksia

138

Kommenttia

5590

  1. Aukko työhistoriassa ei välttämättä ole mikään ongelma, mutta jos aukkoja on useita ja toistuen lyhkäisin välein, voi työnantaja alkaa epäilemään, ettei työnhakija ole valmis pitkäaikaiseen työsuhteeseen.

    Lisäksi voidaan epäillä, että työhakija on jollakin tavalla sairas, mitä ei tietenkään voi työnhakijalta itseltään kysyä.

    Jos työhön on useita yhtä päteviä hakijoita, harva kaiketi valitsee hakijan, jolla on useita pitkiä aukkoja työhistoriassaan, joista työnhakija ei halua tehdä selkoa.

    Ei ole mikään velvollisuus kertoa työhistoriastaan mitään, mutta sillä on tietysti merkitystä työhön valintaan.

    Monestikaan työnantajaa ei kiinnosta lukea pitkää työhistoriaa, jos luetellut työt eivät ole alaan millään tavalla liittyviä. Jos työ on kuitenkin luonteeltaan luottamusta vaativa, on vaikea muodostaa luottamusta työnhakijaan, joka ei ole valmis kertomaan omaa työhistoriaansa taikka selittämään siinä olevia aukkoja.
  2. Ja mitenkähän nekin rahat käytetään? Luultavasti annetaan jollekin "järjestölle", jonka nimessä lukee antti rasisti. Sen jälkeen ei sitten enää rahojen käytöstä mitään kyselläkään, koska nehän on annettu rasisminvastaiseen käyttöön.
  3. Farewellcome refugees.

    Onhan selvää, että jos seudulle tulee paljon ihmisiä paikasta, jossa on maantapa kivitellä niin ihmisiä, autoja kuin ikkunoitakin, ettei lähtömaantapa unohdu ihan hetkessä.

    Ihmisestä ei suinkaan tule ruotsalaista tapoineen, tavoitteineen eikä hapansilakan syönteineen vaikka olisi asunut maassa pitkäänkin. Aina sitä muutaman kiven muistaa heittää.
  4. Tapahtui niinä päivinä, kun oli työvoimatoimistoja ja työttömät määrättiin tapaamaan työvoimavirkailijaa säännöllisin määräajoin työnhaun uudistamiseksi ja tukien maksamisen jatkamiseksi.

    Työtön kutsuttiin nimi huutamalla työvoimatoimiston käytävältä virkailijan toimistohuoneeseen. Huone oli pieni koppero, mutta siinä oli ikkuna lohduttoman ikävän näköiselle hiekkakentälle harmaiden kerrostalojen kupeessa. Jos ikkunasta joku puu näkyi, olivat siitä lehdet karisseet jo aikapäiviä sitten. Rungot seisoivat oksat käppyrässä kuin sormet reumaattisilla kaupungin työntekijjöillä, jotka ikkunasta näkyvän kadun vieressä olivat tekevinään töitä.

    Virkailijan pöydän ääressä oli tuoli, joka ei suorastaan kutsunut istumaan, edes sen jälkeen kun virkailija käsillään elehti työtöntä siihen istumaan. Pöydällä oli tavanomaista toimistorekvisiittaa tietokoneen näppäimistöineen ja massiivisine putkinäyttöineen. Olipa pöydällä jokin valokuvakehystäkin muistuttava, mutta työtön ei sen taustaa katsomalla kyennyt sitä eikä sen tarkoitusta paremmin määrittelemään.

    "Aloitetaan perustiedoilla, kertoisitteko nimenne ja osoitteenne?"

    "Nimi on sama, jolla minut sisään huudettiin, ja osoite sama johon kutsu tähän tilaisuuteen tuli."

    "Jaahas, nenäkkyys ei nyt ole lainkaan tarpeen. Teidän asiaannehan tässä ajetaan."

    "Työttömäksi jäämisen syy?" Penäsi virkailija tapansa mukaisesti nenänvarttaan pitkin katsellen.

    "Työt loppuivat telakalla."

    "Näinhän te olette ennenkin vastanneet", virkailija äänteli tyytyväisenä. "Oletteko hakeneet uutta paikkaa telakoilta?"

    "Olen hakenut, mutta ei täällä oikein ole mitään."

    "Oletteko hakeneet mitään muuta työtä?"

    "Mitä muuta työtä minä osaisin tehdä?"

    "Olette velvoitettu hakemaan näin pitkän työttömyyden jälkeen mitä tahansa työtä. Mitä osaisitte tehdä telakkatöiden lisäksi?"

    "En minä oikein muuta osaa, pienestä pitäen siellä ollut."

    "Kai te nyt sentään jotain muutakin osaatte tehdä?"

    Työtön näytti epävarmalta, eikä saanut vastattua mitään.

    "Jokainen osaa tehdä jotain muutakin kuin vain päivätyönsä. Olisiko jotain mitä haluisitte tehdä, muuta kuin olla telakalla?"

    Työtön mietti hetken, häntä ärsytti virkailija kaikin mahdollisin tavoin, josta syystä hän vastasi kysymykseen: "Haluaisin työntää sormen perseeseen."

    "Seksityöläiset eivät varsinaisesti ole työvoimapalvelujen piirissä, mutta nykyään eroottisia tarjoilijoita haetaan ihan työvoimapalvelujenkin kautta. Katsotaan, jos teille löytyisi jotain."

    Hetken kestäneen tietokoneen näpyttelyn jälkeen virkailija sanoi: "Kuvauksella sormi-perseeseen löytyy useitakin paikkoja, alkaen urologista, gynekologista ja keinosiementäjästä, mutta niihin kaikkiin vaaditaan asianmukainen koulutus. Onkohan teillä mitään koulutusta sormen työntämisestä perseeseen?"

    "Ei minulla ole muuta kuin mitä toiset pojat koulun välitunnilla näyttivät ja opettivat."

    "Harrastuspohjalta siis, mutta ei se mitään, onhan sitä ennenkin ura harrastuksien pohjalta löytynyt."

    Virkailija jatkoi: "Jos tutkintoa ei vaadita, löytyy kuvauksella seuraavat työt: ravintola-apulainen, henkilökohtainen avustaja, järjestösihteeri, valokuvamalli, parturi-kampaaja vuokratuoliin sekä avustava työvoimavirkailija".

    "Avustava työvoimavirkailija, se kuulostaa hyvältä", virkkoi työtön, ja jatkoi: "Mutta miten sormen työntäminen perseeseen liittyy avustavan työvoimavirkailijan työhön?"

    Tähän virkailija vastasi, "Ei se muuten liitytäkään, ellet sitten tosissasi halua avustajakseni."
  5. Yhteiskunnan töistä huomattava osa tehdään ei-vakituisten työntekijöiden toimesta ja he tekevät niitä töitä huomionarvoisen pienellä palkalla vaikka ovatkin usein yli 23 vuotiaita.

    Missään yhteiskunnassa ei pitäisi olla mitään syytä maksaa kansalaisille joutenolosta ja kotona makaamisesta ilman mittavaa työhistoriaa ja ansaittua eläkettä, varsinkaan jos ovat parhaassa työiässä.
  6. Samaa sanovat kaikki yliopistoon päässeet Einarit.
  7. Stressinhallintaa voi opetella, yleensä siihen auttaa järjestelmällinen ote kaaokselta vaikuttaviin asioihin.

    Monesti stressiä aiheuttaa myös itseen kohdistuvien odotuksien ja todellisuudessa mahdollisten suoritusten välinen ero. Järjestelmällinen ote työtehtävien kaaoksellisuuteen ja niiden jaottelu kiireisiin ja vähemmän kiireisiin on yksi keino hallita kaaosta.

    Ylipäätään auttaa työtehtävien vaativan ajan kartoittaminen (kirjaaminen ylös) ja asiasta keskusteleminen esimiehen kanssa silloin, mikäli kertyviä töitä ei mitenkään yksi ihminen kykene vaadittavalla suoritustasolla tekemään. Tällöin on työnjohdon asia joko palkata lisää työntekijöitä taikka alentaa työnsuorittamisen laatuvaatimuksia.

    Jos puolestaan stressiä ei aiheuta niinkään työn kasautuminen kiireen vuoksi vaan työn aiheuttama henkinen kuormitus, voi stressitasoa laskea analysoimalla kuormitusta aiheuttavat tilanteet. Mikäli kuormitusta aiheuttaa vain jotkut työtehtävän osa-alueet taikka satunnaiset tilanteet, voidaan niistä keskustella yhdessä työnjohdon kanssa ja miettiä keinoja kuormituksen laskemiseen.

    Jos sen sijaan työtehtävä sellaisenaan, kaikkine osa-alueineen, aiheuttaa loputonta ja ikinä helpottumatonta stressiä, lienee toisen työn hakeminen, ja sen löydyttyä siihen vaihtaminen paras keino stressistä pääsemiseen. Toisille aloille voi myös kouluttautua.
  8. Monenakohan vuosikymmenenä sotien jälkeen valtion ei tarvinnut ottaa velkaa "hyvinvoinnin" ylläpitämiseen, vaikka syntyvyys on ollut ihan eri lukemissa kuin nykyään?

    Sossujen politiikka on aina ollut, että vähintäänkin kaikki valtion tulot tulee käyttää "hyvinvointiin", eikä siihen koskaan ole riittäneet vain valtion tulot. Hyvinvointi on yksinkertaisesti rakennettu jatkuvan velkarahan varaan.

    Luonnollisestikaan halpakorkoisen velkarahan ottamista ei ole syytä ujostella, jos sen velkarahan saa poikimaan vähänkin enemmän korkoa kuin mitä velasta itsestään maksaa. Valitettavasti valtion velanotto ja julkiset investoinnit eivät ole sellaista talouskasvua poikineet, josta verovaroin voitaisiin voitollisesti kattaa velka.

    Kansalaisten makuuttaminen velkarahalla ei ole hyvinvointia. Se on merkki erittäin pahoinvoivasta byrokratiasta ja valtion umpeen tukkeutuneesta kyvystä järkevöittää työllisyyspolitiikkaa ja sitä kautta kansalaisten osallistumista yhteiskunnan toimintaan omalla työpanoksellaan.
  9. Mikähän teitä naisia oikein vaivaa, kun ei turpa pysy kiinni muuten kuin murhaamalla?
  10. On yleinen trendi maailmalla, että missikisoissa voittajaksi valitaan mies. Herää oikeastaan kysymys, että miksi mitään missejä ylipäätään enää valitaan? Minkä vuoksi heidät valitaan, tekemään mitä? Minun puolestani koko missi-instituutio voidaan lakkauttaa. Jos mallitoimistot tarvitsevat naiseksi pukeutuneita miehiä malleikseen, löytynee heitä varmasti ilman Miss-Suomi titteliäkin.

    Jos puolestaan maailman kauneusihanteet ovat objektiivisesti muuttuneet siten, että mies valitaan puolueettoman tuomariston toimesta kauneimmaksi naiseksi, odotan hartaasti ikänäköä ja kuolemaa.
  11. Hah, taistelemme ilmastonmuutosta ja rasismia vastaan vaikka ydinasein.
  12. Otetaan tähän aluksi yhdenvertaisuuslain syrjintäkielto:

    (8 § ) "Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."

    Seuraavaksi voimme katsoa välittömän syrjinnän määritelmän pykälästä 10:

    "Syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa."

    Työttömyys on varmastikin henkilöön liittyvä syy, joten on mahdollista syrjiä työtöntä.

    Työvoimapalveluja käyttävä henkilö ei kuitenkaan voi tulla syrjityksi työttömyyden vuoksi, koska häntä kohdellaan työttömänä muiden työttömien tavoin. Sen sijaan työvoimapalveluja käyttävä henkilö voi tulla kohdelluksi huonosti työvoimapalvelujen henkilöstön toimesta. Syy huonoon kohteluun voi olla jokin henkilöön liittyvä seikka, vaikkapa ulkonäkö, käytös, tai muu sellainen seikka. Huono kohtelu ei kuitenkaan tällöin johdu työttömyydestä vaan jostain ihan muusta syystä.

    En kutsuisi huonoa kohtelua syrjimiseksi vaan aloittajan tapauksessa huonoksi asiakaspalveluksi. Jos aloittajalta kysyttäisiin vaikkapa anniskeluliikkeeseen mennessä, että onko hän työtön, ja annettuaan myöntävän vastauksen häneltä evättäisiin pääsy liikkeeseen sillä perusteella, että hän on työtön, olisi se syrjintää.

    Vaikka jotkut sanat vaikuttavat nykyään taikasanojen tapaan, siis kuin sanoilla sellaisenaan olisi jotain itsestään aikaansaamisvoimaa, ei niitä taikasanoja, kuten syrjintä ja rasismi, kannata viljellä aivan miten sattuu.

    On myös olemassa positiivista erityiskohtelua, mikä on mitä selkeimmin syrjintää varsinkin työhönottotilanteessa. Kun on olemassa joku vähemmistöryhmä, jonka katsotaan tarvitsevan "oikeasuhtaista" erilaista kohtelua, ei se olekaan syrjintää muita kohtaan vaan positiivista erityiskohtelua. Tästä syrjinnästä työtön ei voi menestyksellä valittaa, koska hän on vain tavallinen työtön, kun taas työn saanut epäpätevämpi ei ole tavallinen työtön, vaan hän on "oikeasuhtaisen" erilaisen kohtelun tarpeessa.
  13. Onko kukaan koskaan täysin tyytyväinen nykyiseen tehtäväänsä? Ja jos on niin täynnä tyytyväisyyttä, ei silloin varmaan kiinnosta, mitä muualla vastaavasta työtä tarjotaan?
  14. Tarvitaan siis tietoimitus.
  15. No, laskemalla oikea kurssi saatiin esimerkiksi Voyagerit menemään jokseenkin sitä reittiä kuin oli tarkoituskin. Samoin on käynyt muiden planeetoille menneiden luotainten tapauksessa.
  16. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että yleensä poliisit oven takana ovat ikävämpi herätys kuin armeijan ensimmäinen aamu taikka remontit missään.
  17. Vai ei saa sanoa natsi. Tietysti saa sanoa mitä kukin haluaa. Persuilla ja natseilla ei kuitenkaan ole mitään yhteistä.

    Voit perehtyä Saksan kansallissosialistisen puolueen ohjelmaan ja sen päämääriin sekä verrata niitä Perussuomalaisten puolueohjelmaan. Kenties sen jälkeen ymmärrät, mikä teki natseista pahamaineisia.

    Yksinkertaisesti sanottuna, Perussuomalaiset eivät ole natseja. He ovat Perussuomalaisia. Perussuomalaisten kutsuminen natseiksi on toki sananvapauden mitoissa jokaisen oikeus, kuten muidenkin valheiden esittäminen on.

    Ongelma Suomessa on, ettei täällä ole saanut sanoa edes tosiasioita joutumatta vastaamaan sotarikossyytöksiin (RL 11 luvun 10 pykälä) käräjillä. Oletteko huomanneet, ettei myöskään Natsisaksassa saanut puhua tosiasioista niiden oikeilla nimillä, joten kukahan se nykyajan natsi on oikein ollut?
  18. Aika moni poliitikko on juristi, kuten esimerkiksi presidenttiemme koulutuksesta voimme päätellä.

    Politiikassa, kuten monella muullakin alalla on syytä perehtyä instituutioihin, kuten sopimus, testamentti ja laki, kuten on syytä perehtyä moniin muihinkin instituutioihin, joiden tuntemiseen oikeustieteellisessä saa hyvän perustan halutessaan.

    Poliitikolle ei ole lainkaan haitaksi ymmärtää lainsäädäntöprosessia ja lakihierarkiaa ylipäätään. Toki voidaan ajatella, että juristit ovat poliitikkojen palveluksessa kun lakeja tehdään, mutta kansakunnan ohjaaminen tapahtuu Suomessa niin lakien ja lainsäädännön kautta kuin valtion määrärahojen jakamisenkin kautta. Kuka tahansa voisi näin ollen määrätä juristit valmistelemaan haluamiaan lakipykäliä ja kuka tahansa voisi päättää itse, kuinka verovarat jaetaan omasta mielestä kansakunnan hyväksi parhaimmalla mahdollisella tavalla.

    Poliittiseen valtaan pääsee pääsääntöisesti kansalaisten tuella ja toisten luottamuksen saamiseen tarvitaan enemmän kuin pelkkää tietoa yhteiskunnasta. Tuen saaminen vaatii, että äänestäjät uskovat poliitikon ajavan heille tärkeitä asioita päätöksenteossa, joko konkreettisina asioina taikka sitten arvovaikuttamisena. Jokaisen poliitikon tulee näin ollen kyetä ilmaisemaan asiansa ja arvonsa äänestäjille tavalla, että mahdollisimman suuri osa heistä ymmärtää ilmaistut arvot ja asiat. Joillakuilla tämä kyky on luonnostaan, suurin osa oppii viestimään esimerkkien ja koulutuksen kautta.

    Ilmaisutaitoa ja viestintää voi yrittää opiskella sivuaineena, mutta perusviestintätaidot oppii oikeustieteellisessä siinä missä muuallakin. Lisäherkkuna oikiksessa on, että siellä voi mitä helpoimmin kehittää omaa (suullista) argumentitaitoaan monellakin tavalla, jopa ihan perukursseilla, professorit ovat mitä halukkaimpia sellaiseen. Lisäksi jokainen tentti on argumentointia ja pisteet tulevat juridisesti asiaan vaikuttavista argumenteista.

    Opiskelu oikeustieteellisessä ei siis ole hukkaan heitettyä aikaa poliittista uraa ajatellen vaan siellä saa sekä ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta ja niihin vaikuttavista instituutioista sekä siellä oppii myös tuomaan näkemyksensä esille ja perustelemaan sen.
  19. Asiakirjan kopion voivat todistaa oikeaksi kaksi esteetöntä (siis ei sukulaista) henkilöä omalla allekirjoituksellaan ja nimen selvennyksellään.
  20. Tiemaksut määräytyvät käytön mukaan, joka määritellään tonnikilometreinä. Sellaisena vuonna, kun metsää kaadetaan merkittävästi, tiellä ajellaan koneita vieden ja tuoden sekä puunkuljetukset siihen päälle. Silloin kannattaa muiden tieosakkaiden vaatia tilapäistä korjausta tieyksikkölaskelmaan, ellei harvoina vuosina lisääntynyttä käyttöä ole maksuissa jo huomioitu.

    On myös mahdollista, että määrätyksi ajaksi lisääntyneen raskaan kaluston käyttämisen aiheuttama tien vaurioitumisen korjaaminen veloitetaan yksistään siltä taholta, joka raskaan kaluston liikenteestä on hyötynytkin.

    Tiekunta on olemassa sitä varten, että siellä sovitaan asioista.
    21. 47 / 280
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt