- Vai olisko se surullisenkuuluisa puutarhaletku septitankkiin :)
- Täällä lähti Blakes syksyllä lohkeilemaan ja kun ei ollut tietoa miten edellinen omistaja on veneen pohjaa hoidellut, päätin putsata pohjan gelkkariin asti. Kokeiltiin ensin kuumalla painevedellä, mutta maali ei tahtonut lähteä mihinkään. Sen sijaan Bahcon 65 mm kovalla skraballa lähti suht tehokkaasti ja loput epäkeskolla.
Myrkkymaalin alla ei ollut epokseja lainkaan, vaan primeri ja myrkyt oli vedetty suoraan gelkkarin päälle, mikä vähän ihmetytty. Seuraavaksi olisi tarkoitus vetäistä kerros Gelshieldiä, epoksikitti, hionta ja vielä kolme kerrosta Gelshieldiä. Vasta sen jälkeen myrkyt.
Oli hieman mielessä laittaa myrkyttomät maalit, mutta niistä tuntuu olevan niin vähän kokemusta ja varsinkin niiden saamisesta pois pohjasta ei tietoa juuri lainkaan, että taidan tyytyä kovaan ja mahdollisimman vähän mereen liukenevaan myrkkymaaliin. - Kiitos täsmennyksestä. En tosiaan ollut minäkään tajunnut, että kehittyneemmät kaikuanturit eivät kuljeta dataa NMEA2000 -väylää pitkin. Näin sitä oppii.
- Partio-Sissien satamatiedot ja reitit integroituna Sailmateen on kieltämättä aika kova juttu, vaikka pitääkin vähän kaivaa lisää kuvetta. Toivottavasti ensi vuonna jo muuallekin kuin Turun saaristoon.
- Kuulostaa hyvältä. Sama operaatio edessä omalla Jon 30:lla kohtapuolin. Mun kokemukset myös hyviä, tosin kevyet avotuulet tuppaavat välillä olemaan myrkkyä. Itsellä ei taas juurikaan kokemusta osatakilasta, vaan on sattunut lähes pelkästään vanhoja toppirikejä kohdalle.
- Navicon omistamien merkkien (B&G, Lowrance, Simrad) laitteet ovat aika usein käytännössä kopioita toisistaan, mutta niidenkin kohdalla pitää tarkistaa erikseen kommunikoivatko keskenään.
Esimerkiksi B&G:n Vulcan-sarjan plottereista ainoastaan 7-tuumainen FS-malli ja 9-tuumainen ottavat vastaan NMEA2000-dataa ForwardScan-kaikuanturista. Ikävämpi juttu, jos satuit ostamaan 5-tuumaisen tai perusmallisen 7-tuumaisen.
Toisin sanoen, vaikka laitteet ovat NMEA2000-yhteensopivia, rajaa valmistaja monesti täyden yhteensopivuuden kalliimpiin malleihin. - Hämmästellyt samaa. Tietoa pantataan ja myyjät ovat useimmiten tietämättömiä heti kun mennään laitteiden yhteensopivuuteen. Kyse on kuitenkin suhteellisen arvokkaista laitteista, mutta silti speksaus on varsin alkeellista verrattuna moniin muihin teknisiin laitteisiin.
- Hetkinen, tuo oli ensimmäinen tästä aiheesta kirjoittamani viesti. Ei auta asiaa, jos näet jokaisen tänne kirjoittavan vihollisena, tai alat arvuuttelemaan kirjoittajien henkilöllisyyksiä. Motiiveista puhumattakaan.
- En kumpaakaan. Palstalla vähän pidempään olleet saattavat minut tunteakin. En myöskään kommentoinut, enkä aio kommentoidakaan sitä kuka tapauksessa on toiminut väärin. Kirjoitin ainoastaan viestinnän merkityksestä.
- Surullista että likapyykki on tuotu tänne pestäväksi, mutta kun niin on kerran päätetty tehdä, kannattaisi harkita todella tarkkaan mitä kirjoittaa. Nimittäin tähän astisen viestinnän perusteella sympatiat kääntyvät herkästi telakan puolelle, vaikka suomalaisille yleensä on luonteenomaista olla altavastaajan puolella. Tässä tapauksessa se olisi epäilemättä asiakas, ellei viestintä olisi niin riidanhaluista ja aggressiivista. Muutaman päivän sisällä on telakan ohella haukuttu palstan muut käyttäjät muun muassa upporikkaiksi sovinisteiksi. Sellaisilla sanavalinnoilla tuskin voitetaan ketään puolelle.
Tässä jutussa taitaa olla vain hävittävää ja sen seuraaminen on pikemminkin vaivaannuttavaa kuin viihdyttävää. - Pääsääntöisesti eri NMEA2000-yhteensopivien laitteiden pitäisi jutella keskenään, mutta aika paljon on poikkeuksia. Esimerkiksi tietyn mallinen monitoiminäyttö/plotteri ei osaakaan näyttää vaikkapa kaikuanturilta tulevaa tietoa ruudulla, tai ihan kaikki eivät osaa ottaa AIS-dataa VHF:ltä, vaikka pitäisi. Kannattaa varmistaa ennen ostoa valmistajalta.
- Pikku-Jonissa on muuten babystaagin alla paikka vaijerille/tangolle, jolla varmistetaan ettei kansi vaurioidu, jos staagiin tulee liian kova veto. En ole itsekään käyttänyt, mutta ajattelin varmuuden vuoksi teettää siihen vantin.
- Rokotukset kuntoon. Ensimmäinen Suomessa eläinlääkärillä ja toinen Virossa. Kannattaa selvittää hyvissä ajoin. Botti voi mölistä mitä vaan, mutta minun kokemukseni mukaan koira viihtyy hyvin purkkarissa, koska kokee lauman olevan yhdessä. Toki rotujen välillä voi olla paljonkin eroja ja jos koiralla on kovin voimakas tarve vahtia tai suojella, voi se kokea veneen reviirikseen ja alkaa laiturilla haukkua ohikulkijoita. Samaten voimakas metsästysvietti voi teettää yllätyksiä. Vähitellen totuttamalla ja kouluttamalla noistakin selviää.
- Millaista siellä 70-luvulla on nykyään? Kerro terveisiä Taistolle ja muille iskurityöläisille. Pitäkää aate puhtaana!
- Noin turhilla ongelmilla vaivaavat mieltään ne, jotka eivät purjehdi eivätkä omista kesämökkiä. Minulle ei tulisi mieleenkään sen enempää myydä purjevenettä kuin ostaakaan sellaista. Mieluummin keskityn olennaiseen, eli purjehdukseen. Vähän sama juttu kesämökin kanssa.
- Aika säälittävä trollausyritys. Mitenhän nettiveneen ilmojen määrä mitenkään korreloi purjehdukseen harrastuksena? Oli miten oli, purjehdus on elämäntapa. Ei siihen pienet, eikä vähän isommatkaan hötkyilyt vaikuta.
- Pääkaupunkiseudulla 30-jalkainen purjevene kaupallisessa satamassa ja kulut säilytyksestä ovat aika tarkkaan 1000 euroa. Laituripaikka 500, talvisäilytys 300 ja nostot sekä laskut 200.
Vuosihuoltoihin ja katsatusvarusteisiin menee vuosittain noin 500-700 euroa, kun pyrin tekemään suurimman osan itse. Toki isommat hankinnat ja varsinkin purjeiden ja koneen uusiminen maksaa enemmän.
Isompiin uusimisiiin, eli meidän veneen kanssa sprayhoodin, patjojen ja istumalaatikon uudelleen laminointiin ja tiikkien uusimiseen on mennyt noin 5000 euroa sen jälkeen kun 70-luvun skandin kolme vuotta sitten ostin. Lisää kuluja on tiedossa ainakin sisäverhoilun uusimisesta. Uskoisin että lähivuosina rahaa ei kulu ihan samaan malliin.
Noiden lisäksi plotterin, DSC-VHF-radion, akkujen ja aurinkopaneelin hankkimiseen on mennyt n. 2000 euroa.
Satamamaksuja ja polttoainetta en ole viitsinyt alkaa laskemaan tai erittelemään. Niitä menee sitä enemmän mitä ahkerammin matkustaa. Ovat joka tapauksessa paljon vähemmän kuin mitä lomamatkoihin muuten menisi. - Oman purkkarin istumalaatikon pintoja uudestaan laminoidessa leivoin vain yhden kerroksen, annoin kuivua ja vasta sitten seuraavaa päälle. Sellainen tuntuma, että olisi mennyt aika vaikeasti työstettäväksi ja ilmattavaksi velliksi, jos kerroksia olisi yrittänyt tehdä useamman kerralla. Luulisi sillä tavoin syntyvän epätasaista pintaa.
- Viime kesänä tuli ekaa kertaa treenattua spinnun kanssa leikkimielisiä kisoja varten. Sen perusteella suosittelisin vahvasti ottamaan ekalla kerralla osaavan kaverin mukaan ja vasta sen jälkeen, jos kantti riittää alat treenailemaan yksin. Kaverin kanssa opit paremmin rauhassa yksi vaihe kerrallaan ja homma on aika lailla turvallisempaa kuin yksin. Kevyeen keliin ekalla kerralla!
- Linda teki meillekin hyvät patjat kohtuuhintaan. Kannattaa olla ajoissa liikeellä, sillä tuntui olevan ainakin pari vuotta sitten paljon tilauksia työn alla.