bollox

Vapaa kuvaus

Aloituksia

9

Kommenttia

238

  1. Bilteman vähän raskaammat (650 g/m2) pressut ovat parin talven aikana pysyneet hyvässä kuosissa.

    http://www.biltema.fi/fi/Vapaa-aika/Puutarha/Pressut-ja-peitteet/Suojapeite-2000017810/
  2. Hyviä vinkkejä, kiitti. Ongelma on tosiaan lazyjackien takertuminen lattojen päihin. Täytyypä keväällä vielä kokeilla noilla sun neuvoilla, tosin Jonissa on niin pieni iso, ettei se pääse kovin pitkälle leviämään ilman apujakaan.
  3. Ison saa pidettyä kurissa lazyjackeilla, jotka sattumoisin omasta Jonistani aion keväällä ottaa pois. Niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä, kun tuppaavat olemaan vain tiellä ja tuppaavat jumittamaan aina silloin, kun iso pitäisi saada rivakasti ylös.
  4. Outoa provoilua, mutta koitan vastata asiallisesti. Meidän perheessä pinnaohjaus ei ole varsinkaan lapsille ollut mikään ongelma. Ei edes ennen jollalla harjoittelua.

    Argumentti on yhtä avuton kuin väittäisi moottoripyörän kääntyvän paremmin ratilla. Vastaohjauksen merkitys muuten pätee siihenkin erinomaisesti ja sattumoisin se opetetaan moottoripyöräpoliiseille. Vaikka läheskään kaikki motoristit eivät sitä osaa, kuten eivät kaikki purjehtijatkaan ymmärrä miksi pinna on tiettyyn veneen kokoon asti parempi tapa ohjata. Eikä taatusti vähiten herkemmän tuntuman takia.

    Sattumoisin paljon autoilleella vaimolla on ollut enemmän vaikeuksia pinnaohjaukseen tottumisessa, mutta edelleenkään vika ei ole ohjauksessa itsessään, vaan pinttyneissä tottumuksissa. Se on sitten jokaisen asia itse pohtia haluaako niistä opetella eroon. Se taitaa heijastua myös yleisemmin haluun oppia uutta läpi ikänsä.

    BörjeEsbo taisi juuri näyttää meille esimerkkiä siitä, miten oppimattomuus korvataan asenteellisuudella. Ei ihan tavatonta sekään.
  5. En olisi rullaison kanssa kovin ehdoton. Purjeiden kanssa peuhaamisen joudut opettelemaan joka tapauksessa, eikä sen ison nykäiseminen kovin suuria vaadi, jos vain on kunnon vinssit.

    Meillä purjehdusta nyt kaksi kesää takana ja vaikka trimmaamista saa varmasti opetella lopun ikänsä, oppii purjeiden käsittelyn perusasiat nopeasti.
  6. Meikän Jon 30:ssä on ikivanha, toissa keväänä perusteellisesti huollettu Thermon petroolilämppäri, joka kyllä lämmittää peräkajuutan todella tehokkaasti, mutta keulaan asti ei jaksa lämmintä ilmaa liikuttaa. Aika suoralta Wallas-kloonilta minun kokemattomiin silmiin tuo Thermo vaikuttaisi.

    Sen verran vähän lämppärille ollut tarvetta, etten ole harkinnut Webastoa, tai vastaavaa.
  7. Vanha Volvo Penta vaatii ohjekirjan mukaan SA 20/W30 CD -laatua. Miten tarkkaa on laittaako mineraaliöljyä vai synteettistä ja uskaltaako käyttää 15W/40? Sitä kun tuntuu olevan huomattavasti helpommin saatavilla.
  8. Kiinassa ne iPaditkin on tehty ja kaiken lisäksi niissä ei edes ole gps-modulia, ellet osta 3G/4G-mallia. Aika köyhää.

    Mutta kerrohan ihan omin sanoin miten Android on navigoinnin kannalta huonompi kuin iPad?
  9. Oman 7-tuumaisen laitoin telineeseen Jonin luukkutallin takareunaan, sprayhoodin alle . Matkaa pinnamiehen paikalta on pari metriä ja Navionicsin kartalta on paikoin aika vaikea erottaa merimerkkejä. Hyvä puoli on sprayhoodin tuoma varjostus, mikä auttaa näkemistä aurinkoisella kelillä.

    Olen huomannut, että katson plotterilta useimmiten vain koordinaatit ja karkean sijainnin kartalta. Jos tulee tarvis katsoa tarkemmin, vilkaisen puhelimella olevalta Navionicsilta, Sailmatelta tai Loistosta.
  10. Ainakin Lowrancen kamoilla NMEA2000-verkko pitää rakentaa jo silloin kun yhdistää gps-antennin plotteriin. Tosin eihän se ole mikään monimutkainen homma. Tässä tapauksessa antenni yhdistetään plotteriin NMEA-runkokaapelilla. Sen toisessa päässä on t-kappale, josta lähtee yksi piuha plotterille, toinen antennille.

    Ainoa mahdollinen kipupiste on se, ettei NMEA2000-verkko toimi ellei se saa virtaa, joten sähkötauluun pitää tehdä yksi ylimääräinen veto. Riippuu laitteista mitä kautta virta verkkoon syötetään, mutta Lowrance 7200c:llä, jonka ympärille itse tuon rakensin, on erikseen virtapiuha NMEA2000:lle ja plotterille.

    Sen jälkeen riippuu sitten laitteesta ja anturista ottaako se virtansa NMEA-verkosta vai erikseen.
  11. Loisto Mobiilista on kuulunut paljon hyvää. Kartta-aineisto näyttäisi olevan selkeydeltään ylivertaista Navionicsiin verrattuna. Oletko kokeillut Sailmatea? Hintaero on vain kympin verran. Sailmaten www-sovellus on erinomainen reitin suunnitteluun, mutta harmittavasti reitti ei siirry mobiiliversioon. Kartta taas on hyvä, jos tykkää käyttää mieluummin rasteri- kuin vektorikarttoja.

    Sailmate:
    https://play.google.com/store/apps/details?id=fi.nautics.sailmate

    Sailmaten selainversio:
    https://www.sailmate.fi/#/landing
  12. Karttaselain on oikein pätevä maastossa paikannukseen. Merikartat ovat hyvä lisä, mutta mitään reitin suunnittelua tai plotterille tyypillisiä ominaisuuksia siinä ei ole. Se lähinnä vain näyttää paikan kartalla. Toiminnallisuus on todella pelkistettyä, mutta kartta-aineisto kiistatta laadukasta.
  13. Navionics on muuttanut systeemejään niin, että nykyään hankitaan ensin ilmainen Boating-sovellus ja siihen ostetaan halutut kartat. Materiaali on samaa kuin aiemmin, se vain ostetaan eri tavalla.

    Toimivuudesta sen verran, että käytin Boating HD ja Baltic-kartta -yhdistelmää Nexus 7 -tabletilla ja Galaxy Note 3 -puhelimella viime kesän rinnakkain Garminin ikivanhan plotterin rinnalla.

    Toimivuudessa ei ollut moittimista paikannuksen suhteen, mutta Navionicsin kartat eivät vain ole minun mieleen. Tänä kesänä täydensin valikoimaa Sailmate-sovelluksella, jossa käytetään rasterikarttoja.
  14. Näinhän se tuppaa menemään. Ei yleensä tule hyvää reissua jos vain härkäpäisesti pitää kiinni omista suunnitelmistaan. Tuleepa samalla katsastettua Vanha Satama, kun siitä on kuullut niin ristiriitaisia tarinoita. Tai sitten vien naiset Naissaareen :)
  15. Tiikit minäkin laitoin vanhojen tilalle, mutta en todellakaan enää ruuveilla kiinni. Sitloodassa vielä menee pelkällä massalla, mutta edelleenkään en huolisi tiikkikantta.
  16. Jouduin vastikää tekemään aivan helvetinmoisen duunin kun tiikkien sijaan pitikin vaihtaa istumlaatikkoon käytännössä kaikki lasikuitupinnat. Sen kokemuksen perusteella sanoisin etten missään nimessä haluaisi tiikkikantta, enkä taatusti ostaisi venettä jossa sellainen on. Kyse on aikapommista.
  17. Kiitti tähän astisista vinkeistä. Helpottaa kummasti reittivalintoja, kun karttojen ja www-sivujen kautta menee arpomiseksi. Pärnu valittiin kääntöpaikaksi lähinnä lasten takia. Rannan tuntumassa on kaikenlaista mukavaa tenavien toimintaa ja kylpylässä käynti on pakollinen meno.

    Eikös kesällä Viron rannikolla tuule yleensä lännestä tai luoteesta? Naisväki haluaisi mennä Tallinnan kautta, mutta se saattaisi tarkoittaa vastaatuuleen puskemista tai tiukkaa kryssimistä Tallinnasta länteen. Eikä siinä matkan varrella ennen Dirhamia taida olla paljon muita satamia kuin Lohusalu.
  18. En unohtaisi esteettisiä syitä. Minun silmiini tuo aloituksen Vancouver on sykähdyttävän kaunis vene.
  19. Aloitus on sen verran lapsellinen, ettei siihen ole paljon mieltä vastailla. Joka tapauksessa se millä tuulella purjehditaan riippuu aivan siitä onko syytä olla tiettyyn aikaan perillä. Kyse ei ole tuulen, vaan venen nopeudesta. Harvemmin tulee purjehdittua alle kahta solmua.
  20. Minäkin jäin miettimään hieman mahtipontisen aloitusviestin motiivia. Se kai on käynyt kaikille selväksi etteivät veneet käy kaupaksi. Mitä sitten? Ei sillä ole merkitystä kuin niille, jotka ovat venettään myymässä.
    21. 6 / 12
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt