- Aloitus on minun kirjoittamani. Ennenkuin tuomitset viestin lässytykseksi käy tarkistamassa väitteen paikkansapitävyys. Tein aloituksen ilman nimimerkkiä ja jätin siitä pois linkit välttääkseni kiusanteon vuoksi tapahtuvan poistatuksen.
Tuosta aiheesta on jo mainitun viime syksynä julkaistun lisäksi ollut esimerkiksi Tekniikka ja Talous - lehdessä suomenkielinen artikkeli, jossa kerrotaan mitä tuo oletus tarkoittaa ja mitä se käytännössä merkitsee.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/kaikki-nykyiset-ilmastomallit-olettavat-yhdessa-kohtaa-etta-maa-on-littea-siita-aiheutuu-malleihin-iso-virhe-tassa-syy-oletukseen/63f03aff-f3a1-42dc-b946-59e70f3c5304 - Joskus ilmiötä kuvaava matematiikka on niin monimutkaista että sitä on vaikea esittää muuten kuin simulaatio-ohjelman perusteina käytettyinä osittaisdifferentiaaliyhtälöryhminä. Suoraan niitä katsomalla ei aukene se, mitä yhtälöiden ratkaisemisessa niiden käyttäytymisestä tulee paljastumaan.
Muutamia esimerkkejä mallinnuksesta: Virtausmekaniikka, autojen ja lentokoneiden aerodynaamiset ominaisuudet, sään ennustaminen, monimutkaisten rakenteiden lujuuslaskelmat.
Kun säätä osataan ennustaa, lentokoneiden aerodynamiikkaa suunnitella ja rakenteiden lujuuslaskelmiakin osataan tehdä niin mallinnuksen toimivuudesta niin luonnontieteessä kuin tuotekehityksen työkalunakin on varsin selkeää näyttöä. Itse menetelmässä ei siis ole vikaa kunhan mallinnuksessa osataan huomioida kaikki tilanteeseen merkittävästi vaikuttavat tekijät ja osataan arvioida käytetyn mallinnusmenetelmän itsensä aiheuttamia virheitä.
Mallinnuksien toisistaan poikkeavat ennusteet kertovat siitä, että kaikkia merkittävästi vaikuttavia tekijöitä ei vielä tunneta ja mallinnusmenetelmät itsessäänkin aiheuttavat virheitä. Siksi on tulosten luotettavuuden arvioinnin kannalta hyvä että näistä on käynnissä toisistaan riippumattomien tutkijaryhmien projekteja. - Keskitytään itse asiaan eikä keskustelijoiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
Kun me kaikki täällä olemme anonyymejä niin meidän mahdollisilla omilla tieteellisillä ansioillamme tai niiden puutteella ei keskustelun kannalta katsottuna ole mitään väliä. Kuka tahansa kun voi väittää mitä tahansa omiksi ansioikseen. Kuka tahansa voi myös kopioida väitteitä mistä tahansa ja niiden avulla luoda kuvaa osaamisesta jota oikeasti ei ole olemassa.
Keskustelua siis asiasta eikä keskustelijoista! - Minä olen mielipiteeni jo kertonut eli minusta tiede ja tieteellinen menetelmä ovat paras tällä hetkellä tiedossa oleva tapa selvittää luonnon lainalaisuuksia. Minä myös ymmärrän varsin hyvin että tieteeseen perustuviin ennustuksiin liittyy aina epävarmuutta.
Jos teidän mielestänne on olemassa joku tiedettä parempi tapa näiden asioiden ja ilmiöiden selvittämiseen niin kertokaa mikä se menetelmä on. - Jos sinulla on tiedossasi joku tiedettä parempi tapa mallintaa luontoa ja ennustaa ilmaston muutoksia niin mitäs jos kertoisit sen ihan kiemurtelematta.
- Tieteeseen kuuluu tietenkin epävarmuus ja virherajat ennusteissa. Vain uskontojen nimissä esitetään ehdottomiksi ja virheettömiksi totuuksiksi väitettyjä ennusteita.
Kirjoitit: "Varmuutta ei ole."
Tämä varmuuden puuttuminen on itsestäänselvyys aina kun ennustetaan tulevaisuutta, olipa menetelmä mikä tahansa. Kysymys onkin siitä, mikä nimenomainen tapa tehdä ennusteita ja mallintaa luonnon käyttäytymistä tuottaa luotettavimmat ennusteet tulevaisuudesta. Tieteellinen menetelmä on itseään korjaava menetelmä selvittää luonnon käyttäytymistä.
Esitän uudelleen kysymyksen johon et halunnut vastata: Onko tiede ja erityisesti tieteellinen menetelmä paras tällä hetkellä tunnettu tapa selvittää luonnonilmiöiden lainalaisuuksia?
Nostit esille sen, että tiede ei esitä varmaa ennustetta mutta et kertonut mitään muutakaan tapaa jolla voitaisiin saada paremmat ennusteet kuin tiedettä käyttäen. Kertokaa siis millä tavalla teidän mielestänne tulevaa pitäisi ennustaa?
Näissä keskusteluissa tulee ajoittain mieleen sellainen ajatus, että jotkut keskusteluun osallistuvat haluaisivat epävarmuustekijöihin vedoten kieltää ilmaston muutosten ennustamisen kokonaan. Kun on ongelma niin yritetään joko kokonaan kiistää ongelman olemassaolo tai sitten estää ongelman ratkaiseminen siksi, että sen ratkaisumenetelmät ehkä paljastaisivat meidän oman osuutemme ongelman aiheuttamisessa ja siten rajoittaisivat tulevaa elintasoamme. - Jatkan vielä viestiäni, tuosta hyvesignalointi in liittyvästä jäi nimimerkki pois.
Mustavalkoinen ajattelu on varsinkin opintojen alkuvaiheessa hyvin tavallista. Se kuluu pois yleensä viimeistään siinä vaiheessa, kun joutuu itse sellaisten ongelmien eteen joihin (toisin kuin tenttitehtäviin) ei löydykään oikeaa vastausta vaan ainoastaan enemmän tai vähemmän huonoja vaihtoehtoja joista joku on pakko valita. - Googlesta löytyy kartta, jonka karttapisteitä klikkaamalla näkee mikä nimenomainen tieteellinen tutkimus juuri sen pisteen dataa MWP:n kannalta katsottuna on käsitellyt. Sen löytää lyhytlinkillä urly piste fi kauttaviiva 1kFT
- Automatiikkanne poistaa ilmiantojen perusteella ilmastonmuutos - palstalla asiallisia viestejä, joissa on linkki. Merkintänä lainauksissa siis "Utopia...". Yksi poistetuista viesteistä sisälsi linkin samalla palstalla aiemmin kirjoitettuun viestiin eli Suomi24 - linkki plus muutamasta ip-osoitteesta lähetetyt ilmiannot näyttävät edelleenkin riittävän perusteeksi viestien poistamiseen.
Linkit edelleenkin katkeavat sekä ääkkösten että esimerkiksi pilkun kohdalta eli sitä vikaa ei ole lupauksesta huolimatta korjattu. Sitten ihmettelette kun käytämme lyhytlinkkejä kiertääksemme palvelunne ongelmia. - Tämä menee juuri niinkuin tieteessä pitääkin toimia. Svensmarkin hypoteesille on löytynyt jonkin verran kokeellista näyttöä ja ilmastonmuutoksen kannalta katsottuna asialla on suuri merkitys. Jos Svensmark olisi oikeassa niin ääritapausessa jopa puolet lämpötilan noususta voisi selittyä muulla kuin hiilidioksidin lisääntymisellä. Jos hän on väärässä niin hypoteesi falsifioituu.
CERN on niitä harvoja laboratorioita joissa on mahdollista tuottaa ominaisuuksiltaan kosmisen säteilyn sekundäärihiukkasia vastaavaa säteilyä riittävän runsaassa mittakaavassa. Kun siellä iso kiihdytinrengas on edelleen huoltotauolla niin tälläiselle tutkimukselle on paitsi mahdollisuus niin myös selkeää tilausta talon sisällä. Samalla saadaan nostettua CERN:in profiilia julkisuudessa mikä poikii lisärahoitusta asioista päättäviltä poliitikoilta.
Mielelläni näkisin tuloksen jonka mukaan Svensmark on väitteessään oikeassa. Jos minun pitäisi veikata niin veikkaisin että kosmisen säteilyn rooli lämpenemisessä osoittautuu niukasti havaittavissa olevaksi mutta ei niin merkittäväksi että sen perusteella ihmiskunta saisi synninpäästöä lämpenemisen suhteen.
Kun koesarja kuitenkin on jo käynnissä niin spekulointi tuloksista tässä vaiheessa on hyödytöntä. Mittaukset tehdään ja tulokset raportoidaan sitten kun on jotakin raportoitavaa. - "Tieteellinen tutkimus on luotettavin tapa saada uutta tietoa ympäröivästä maailmasta."
Myös minä allekirjoitan tuon. Kaikkine puutteineen ja ongelmineen tieteellinen tutkimus on edelleenkin luonnontieteissä ylivoimaisesti paras tapa saada tietoa siitä, miten maailma toimii. Se että voimme ylipäätään keskustella asiasta tällä palstalla perustuu tieteellisen tutkimuksen mahdollistamaan ensin puolijohteiden, sitten mikropiirien ja lopulta mikroprosessoreiden tuotekehitykseen.
Ilman tiedettä me emme olisi täällä vaan kulkutaudit yhdessä nälän kanssa olisivat tappaneet edellisestä sukupolvesta suuren osan. Rokotukset, antibiootit ja koko nykyinen lääketiede sekä tehomaatalous perustuvat tieteeseen. - Tieteellisen tutkimuksen tekeminen perustuu tieteelliseen menetelmään.
https://en.wikipedia.org/wiki/Scientific_method
Tuossa on siis kuvattu lyhykäisesti se, miten luonnontieteellistä tutkimusta nykyään tehdään. Tieteen historiaan tutustumalla selviää se, miksi ja miten tähän nykyiseen tapaan on päädytty. Tieteen filosofiaa lukemalla puolelta löytyy myös nykyisen tieteellisen menetelmän kritiikkiä, johon aiheesta kiinnostuneiden kannattaisi tutustua.
Suomenkielinen versio samasta sivusta antaa sivun lopussa luettelon kirjoista ja artikkeleista, joita lukemalla oppii perusteet tieteen tekemisestä. - Poikkeuksellisesti kommentoin pelleviestiä, en ota tätä tavaksi.
Kuten kirjoitin on tieteenkiistäjillä aina tuo mahdollisuus kiistää tieteellinen menetelmä tieodonhankinnan välineenä. Me muut näemme kyseisellä sivulla luettelon vertaisarvioiduissa tiedelehdissä julkaistuista artikkeleista, jotka siis ovat tarkistettavissa olevaa julkista tutkimustietoa. - Linkit näköjään hajoavat myös pilkun kohdalta. Tässä esimerkki siitä:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16072958/itseasiassa-hiilidioksidia-tarvitaan-lisaa#comment-99257914
Viestissä oleva Wikipedian linkki katkeaa pilkun kohdalta. - Näköjään Suomi24 edelleen rikkoo linkkejä, tällä kertaa pilkun kohdalta.
Lyhytlinkkinä tuo edellä mainittu wikipediasivu olisi urly.fi/1cYa - Mannin "lätkämaila" on tullut esille monissa tutkimuksissa historiallisiin lämpötiloihin liittyen. Tälle Wikipedian sivulle on kerätty luettelo tieteellisistä tutkimuksista aiheesta:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_large-scale_temperature_reconstructions_of_the_last_2,000_years
Jonsin esittämässä kuvassa on näkyvissä tuossa luettelossa mainittuja tutkimuksia. Jos siis haluatte falsifioida "lätkämailan" niin joudutte sen saavuttaaksenne falsifioimaan tuon luettelon 42 kpl erillistä tutkimusta jokaisen erikseen. Mannin ryhmän tutkimuksia niistä on 6 kpl ja loput 36 kpl muiden tutkijaryhmien tekemiä.
Tieteen kiistäjille on tässä tietenkin ohituskaista eli he voivat todeta että tieteellinen menetelmä ei heidän mielestään ole kelvollinen tapa hankkia tietoa luonnon ilmiöistä. - Säätilan vaihtelu näkyy voimakkaasti näissä tilastoissa. Tuossapa termisen syksyn alkamisen myöhäisimmät ja aikaisimmat tilastoista noukitut ajankohdat:
https://blogi.foreca.fi/wp-content/uploads/2015/09/Screen-Shot-2015-09-06-at-15.05.51.png
Kaisaniemen aikaisimmat syksyt:
3.9.1993
8.9.1996
8.9.1977
9.9.1973
10.9.1990
Kaisaniemen myöhäisimmät syksyt:
16.10.1967
14.10.2000
13.10.2005
13.10.1995
12.10.1961
Vuosien 2016 - 2019 termisen syksyn alkuajankohdat eivät siis ole lähelläkään kumpaakaan ääripäätä vaan mahtuvat hyvin tavanomaiseen vaihteluväliin. Kuten tästä huomataan ei yksittäisten kuukausien tai vuosienkaan paikallisista säätilastoista voi päätellä juuri mitään ilmaston muuttumisesta.
Sääilmiöistä keskustelemista varten on oma palstansa nimeltään "Sää". - Tämä linkki sisältää englanninkielisiä sanoja ja ilmiannan oman viestini nähdäkseni mitä automaattimoderointi tekee:
https://www.followbright.com/blog/post/can-you-read-me-now-low-contrast-lower-usability/
Viestissä oleva englanninkielisiä sanoja sisältävä linkki ei pitäisi olla automaattisen poiston peruste. - Vastaan tähän viestiin uudella viestillä, jossa on linkissä englanninkielisiä sanoja. Ilmiannan kyseisen viestin ja katsotaan mitä automaattimoderointi päivällä tekee. Teen saman vielä uudelleen illalla sellaiseen aikaan, jolloin ihminen ei viestejä lue.
- Tässä vielä uudelleen laittaen hakusanoiksi körttiläisyyden:
https://www.google.com/search?q=hakusana körttiläisyys
Katkeaa kesken sanassa "körttiläisyys" juuri ö-kirjaimen kohdalta.