- Jos laitatte minulle viestiini vastauksia joista minun pitäisi saada linkki talteen niin kirjoittakaa se linkki viestinne sataan ENSIMMÄISEEN merkkiin. Sen enempää ei viestistänne jää minulle luettavaksi jos se poistetaan. Kannattaa siis lyhentää linkki ja antaa se lyhytlinkkinä.
Nytkin näen että joku halusi tässä keskustelussa linkin talteen eilen klo 20:50 mutta kun se linkki ei ollut viestin alussa niin en sitä saanut. Siinä oli jotakin mainittu luonnonsuojelijan nerokkaasta ajattelusta mutta linkistä näkyi vain yhdeksän ensimmäistä merkkiä ja loput katkesivat pois. - Onko joku luvannut että ilmastonmuutos aiheuttaa tasaisen lämpötilan nousun ympäri vuotta? Minä pikemminkin olen nähnyt talvien lämpenemisen ennustettavan kesiin verrattuna kaksinkertaiseksi.
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/dfe79a73-08ea-4686-8463-811b87f53e44/lampotilat-kohoavat.html#h_L_mpeneminen_on_voimakkainta_talvella
Tuolta lainaus: "Lämpötila kohoaa Suomessa ilmastonmuutoksen myötä kaikkina vuodenaikoina (kuva 2). Eniten nousevat kuitenkin talvilämpötilat. Lämpötila kohoaa talvella lähes kaksi kertaa niin paljon kuin kesällä. [1] Pohjois-Suomessa talven keskilämpötila nousee jonkin verran nopeammin kuin maan eteläosissa (taulukko 1) [2], [3], [4]."
Viitteet [1] - [4] löytyvät lähdeluettelosta ja ovat siis tieteellisiä julkaisuita Suomen ilmastoon liittyen. - Pitää paikkansa, mutta katsopa miltä vuosilta tuo pitkä keskiarvo on laskettu. Tässä verrataan kauteen, joka päättyi alle 10 vuotta sitten eikä mihinkäään kaukaisen historian tuloksiin kun satelliittimittauksetkaan eivät sinne ulottuisi. Keskiarvon laskemiseen käytetyssä kaudessa ovat jo mukana vähäisen jääpeitteen vuodet 2004 - 2010. Jos olisi tarkasteltu vain vuoteen 2000 asti niin nyt oltaisiin viekäkin kauempana keskiarvosta.
Ensi vuoden 2020 lopussa tuolla sivulla on todennäköisesti tarjolla vertailua varten myös kausi, jossa ovat mukana vuodet 2011 - 2020. - Arktiksen jäätilanteen muuttumista vuosien varrella voi kuka tahansa halutessaan seurata sivulta
nsidc.org/arcticseaicenews/charctic-interactive-sea-ice-graph/
Tuossa on siis mahdollista klikata haluttujen vuosien jäätilanne näkyville. Kannattaa aloittaa valitsemalla keskiarvon lisäksi tuo ±2 standardipoikkeaman nauha josta siis näkee kuinka kaukana ollaan keskiarvosta.
Vuosien 1981 - 2010 keskiarvon yläpuolella käytiin edes hetkellisesti viimeksi vuonna 2012 peräti kahden viikon ajan eli huhtikuun puolestavälistä huhtikuun loppuun. Sitä ennen se tapahtui vuonna 2003, jolloin oltiin melko lailla keskiarvon tuntumassa koko talvi ja kevät. Edeltävät vuodet olivat niinikään keskiarvon paikkeilla.
Jostakin syystä johtuen viimeisten 16 vuoden aikana jäätä on ollut todella vähän keskiarvoon ja viime aikoina jopa kahden keskihajonnan rajaan verrattuna. - Lustotutkimuksissa tuo asia oli tullut esille joten sinne sen lisäsin.
- Keskiajan lämpökauteen liittyen: Toisessa keskustelussa oli tuotu esille Saksan suunnasta vanha Science-Skeptical - blogissa vuonna 2009 julkaistu sivu, jolle oli kerätty vanhempia skeptisiä mielipiteitä asiasta eli esitetty ajatuksena että tuolloin olisi ollut lämpimämpää kuin nyt. Otan sen tässä esille siksi, että joku ei halua tätä mielipidettä esitettävän ja minusta kaikilla pitää olla oikeus esittää oma mielipiteensä, olipa se sitten muiden mielestä oikea tai väärä.
pages.science-skeptical.de/MWP/MedievalWarmPeriod.htmx
Kun viette hiiren kuvassa olevan yksittäisen pikkukuvan päälle niin osassa niistä löytyy suuntaa-antavia tietoja niiden alkuperistä. Osa taasen on täysin vailla lähdeviitteitä. Kunnollisia lähdeviitteitä en nähnyt.
Toistetaan vielä: Otan esille tämän sivun siksi, että minusta mielipiteitä ei pidä poistaa keskustelusta vain sillä perusteella että ne ovat jonkun mielestä vääriä. - Äläpä vielä innostu. Palautan tuon keskusteluun siksi että minusta mielipiteet pitää saaada ilmaista silloinkin kun ne esimerkiksi minun mielestäni ovat perusteettomia.
- Lisätään tähän myös minun mielipiteeni: Asiallisten viestien poistattaminen on syvältä ja haisee. Sellaista harrastavat vain trollipellet.
Jos poistettu viesti oli kirjoittajan omasta mielestä asiallinen niin pyytäköön ylläpitoa palauttamaan se. Niin minä olen tehnyt jo useamman oman perusteetta poistetun viestini kohdalla ja ovat tulleet takaisin. Onnistuu myös Anonyyminä kirjoitettujen viestien osalta. Palautuspyyntöä voi toki joutua toistelemaan useampaan kertaan ja viimeksi jouduin antamaan kolmannen kerran palautetta Allerille asti omalla nimelläni ennenkuin tilanne korjautui.
Aina kun kirjoittaa asiallisen viestin palstalle niin ota sen viestin linkki talteen ("Jaa") ja kopio viestistä myös. Ylläpito pyynnöstä alauttelee viestejä sen "Jaa" linkin perusteella. - " eräskin laaja tutkimus poistettiin välittömästi täältä"
Tarkoitatko sitä, joka edelleenkin on keskustelussa "Tieteenkieltäjien ongelma" viestissä, jonka "Anonyymi" lähetti 12.5.2019 klo 19:02.
Jos oli joku muu tutkimus niin käy tekemässä siitä lyhytlinkki urly piste fi palvelussa ja laita se tähän nimenomaiseen viestiini vastaukseksi siten, että viestisi alkaa linkillä. Rekisteröity nimimerkki (minä) näkee myös poistatuksen kohteeksi joutuneista viesteistä niiden ensimmäiset sata merkkiä myös välilyönnit laskien joten tieto tulee perille kunhan se on viestin alussa. Kun saan tiedon niin laitan sen tähän keskusteluun omasta puolestani näkyville. - Yllä GuessWho viestissään 5.5.2019 14:25 lainaa pitkän pätkän englanninkielistä tekstiä artikkelin abstraktista.
Tuo lainaus on siis alun peräisin julkaisusta Frank, Esper, Raible, Büntgen 2010
Suosittelisin ihan oikeasti ottamaan selvää mitä se artikkelin otsikossakin oleva sana E_N_S_E_M_B_L_E oikein tarkoittaa tässä yhteydessä ennenkuin lähtee esittämään huvittavia väitteitä kahdestasadastatuhannesta tutkijasta. Vaikka sanaa käytetään myös puhuttaessa ihmisjoukoista niin siitä ei tässä ole kysymys. Kyseessä on koneoppimisessa ja tilastollisessa ennustamisessa käytetty menetelmä.
Artikkelissa siis puhutaan datakokonaisuuksista, ei ihmisistä ja ne 200000 "jäsentä" ovat dataa, ei ihmisiä. Missään kohdassa ei puhuta 200000 tutkijasta. Asia selviää varsin nopeasti kun vaivautuu lukemaan oman väitteensä perusteluksi ottamansa artikkelin lävitse. Se löytyy esimerkiksi sci-hub - palvelusta sen doi - koodin avulla joka näkyy abstraktissa.
Jatkossa TARKISTA VÄITTEESI ENNENKUIN NIITÄ ESITÄT! - Matematiikkaa+osaamattomille+ihmisille+tässä+vielä+avataan+asiaa.+Kun+Auringon+säteilyteho+Maapallon+ilmakehän+ulkorajalla+mitattuna+on+noin+1366+W/m²+(joka+siis+olisi+100%)+niin+
- Et vastannut sinulle esitettyyn kysymykseen vaan johonkin ihan muuhun. Toistetaan pyyntö vielä uudelleen ettei jää epäselväksi:
"Esitän tässä saman pyynnön eli ole hyvä nimimerkki GuessWho ja anna lähdeviite, jonka avulla voin tarkistaa tuon IMBIE - väitteesi paikkansapitävyyden. "
Voit lukea kysymyksen uudelleen nimimerkki "Jons" tähän keskusteluun kirjoittamasta viestistä 9.5.2019 19:50. Älä kiertele ja kaartele vaan vastaa kysymykseen tai kerrot että esittämääsi väitettä ei oikeasti heidän julkaisuistaan löydykään eli väitteesi on paikkansapitämätön. - "Toivottavasti nimimerkki GuessWho? paljastaa meille nyt tietolähteensä."
Tuossa ylempänä Anonyymi joka allekirjoittaa viestinsä "GuessWho" kertoo että huomioi ainoastaan nimimerkkiä käyttävien esittämät kommentit. Tässä olisi nyt kahden nimimerkkiä käyttävän kirjoittajan kommentit huomioitaviksi (Jons, Aesdifaeger). Molemmat kysymme aivan samaa asiaa emmekä siltikään saa vastausta.
Jos palstalla on muitakin samasta asiasta kiinnostuneita rekisteröidyllä nimimerkillä kirjoittavia niin esittäkää sama pyyntö. Tämän oman nimimerkkini rekisteröin jo marraskuussa 2017, jolloin kirjoittelin tällä ensimmäiset viestit palstalle. - Esitän tässä saman pyynnön eli ole hyvä nimimerkki GuessWho ja anna lähdeviite, jonka avulla voin tarkistaa tuon IMBIE - väitteesi paikkansapitävyyden. Kyseinen nimimerkki esitti jo perättömän väitteen Auringon tehon vaihteluiden suuruusluokasta joten hänen uskottavuutensa on heikonlainen.
- Mistä+ihmeestä+olet+ottanut+tuon+väitteesi+1%+vaihtelusta+Auringon+säteilytehossa?+Laitapa+lähdeviitteet+näkyviin+kun+en+ole+kyllä+ennen+tuollaisia+lukuja+nähnyt.
- "CO ei absorboi infrapunasäteilyä. Ei vaikka jönssi kuinka toivoisi"
Oletko asiasta aivan varma eli tarkistitko väitteesi todenperäisyyden ennenkuin sen esitit? Olisi kannattanut tarkistaa.
Kun väitteen todenperäisyyden tarkistaa niin huomaa, että hiilimonoksidi absorboi pitkäaaltoista infrapunasäteilyä eli voisi toimia kasvihuonekaasuna sen puoleen. Onneksi se on ilmakehässä kemiallisen reaktiivisuutensa vuoksi niin lyhytikäinen että esiintyvinä pitoisuuksinaan sitä ei tarvitse sen vuoksi huomioida muuten kuin myrkyllisyytensä vuoksi. Siksi ei sitä eikä muitakaan reaktiivisuutensa vuoksi lyhytikäisiä mutta pitkäaaltoista infrapunaa absorboivia myrkkykaasuja yleensä mainita kasvihuonekaasuna. Esimerkkinä vaikkapa kloorivety HCl.
Hiilimonoksidilla on absorptioviivoja pitkäaaltoisen eli yli 2.5 µm infrapunaisen lämpösäteilyn alueella ainakin 4.5...4.6 µm paikkeilla ja niitä käytetään hiilimonoksidipitoisuuksien mittaamiseen. Tästä löytyy tietoa esimerkiksi artikkelista, jonka doi koodi on 10.1088/1742-6596/85/1/012020 ja jonka voi vapaasti lukea tuolla doi - koodilla googlettamalla löytyvästä pdf - tiedostosta. - Tammikuussa julkaistu tutkimus ikiroudan lämpenemisestä löytyy hakusanoilla
Biskaborn Matthes Boike 2019
tai suoraan artikkelin doi koodilla 10.1038/s41467-018-08240-4
Suomeksi artikkelin nimi olisi "Ikirouta lämpenee maailmanlaajuisesti"
Lämpenemisellä on tietenkin eniten merkitystä ikirouta - alueiden reunoilla, jossa muutenkin ollaan lähellä sulamispistettä. - Aloitin uuden keskustelun tuosta aiheesta otsikolla "Maapallon pyörimisakselin siirtyminen mannerlaattoihin nähden"
- Yläpeukku aloitukselle. Viestejä poistattavat tuhoavat mahdollisuudet asialliselle keskustelulle. Asioista pitää voida olla eri mieltä ja pitää saada ilmaista mielipiteensä ilman että sillä perusteella lähdettäisiin ilmiantamaan viestejä.
- Et ilmeisesti ymmärrä syytä DOI:n käyttämiseen. Sitä käytetään tällä palstalla tasan siksi, että suorat linkit julkaisuihin ovat yleensä vieraskielisiä ja johtavat viestin poistamiseen. Saman aiheuttaa viestin uudelleenlähettäminen ja yhtään pidemmät vieraskieliset lainaukset viestin tekstissä. Mainitussa DOI koodissa yleensä ei ole tunnistettavissa olevia vieraskielisiä sanoja joten se on turvallisempi käyttää kuin suora linkki.
Automaattomoderointi käy siivoamassa tämän todennäköisesti noin tunnin kuluessa. Samalla lailla kävi aiemmille samansisältöisille yrityksillesi. Siksi tein itse uuden aloituksen tästä aiheesta käyttämättä vieraskielisiä sanoja tai linkkejä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15152534/hiilidioksidin-rooli-kiistetty-julkaisussa-(2009)
Tämän ketjun aloituksen ongelmat:
- uudelleenlähetetty jo kertaalleen poistettu viesti (tämä aiheuttaa automaattisen poiston)
- pitkä englanninkielinen lainaus
- englanninkielinen linkki