santtu_1975X

Vapaa kuvaus

Aloituksia

90

Kommenttia

5268

  1. Kerrotko sitten mikä on mielestäsi pyörän ”hallitsemista” maastoajossa?
    Heitetään mukaan sitten vaikka kaksipyöräisten lajit missä ei poljeta ollenkaan (moottoripyörä) Enduro sekä Motocross
    Kummassakaan lajissa ei kuski itsessään aiheuta eteenpäin vievää voimaa (vaan kaikki eteenpäin vievä voima tulee moottorista) mutta molemmat vaativat kuljettajalta erittäin kovaa fysiikkaa yhdistettynä hyvään (moottori)pyörän hallinta taitoon.
    Kummassakaan ei poljeta joten lihasheikkousmiehen mielestä ovat varmastikkin todella helppoja lajeja joissa vain istutaan pyörän kyydissä (eikä olla edes polkevinaan).
    Asia tuli mieleen kun olin menneen viikonlopun työtehtävissä Motocross:n MM osakilpailussa Kymiringillä ja näki kuinka aivan 100%:n varmasti kovakuntoiset ammatti-urheilijanuorukaiset olivat 20/30min kisan jälkeen todella väsyneen oloisia varikolle saapuessaan. Aika kummallista vaikka vain ”ovat ajavinaan” ja moottori vie pyörää eteenpäin.
  2. Jatketaan "Garminin kertomaa" tarinaa.
    Tänäin ajo suuntautui Hollolan Tiirismaalle (jossa eteläisimmän suomen korkein kohta) ja siellä yhdistielmä kahta maastoreittiä joiden viralliset luokitukset ovat Keskivaativa/vaativa ja jossa en aikaisemmin ollut ajanut kuin osaa tuon lenkin poluista. Ja kyllähän tuo reitti luokituksensa mukainen oli, kivikot ja juurakot sekä jyrkät nousut ja laskut tekivät reitistä ihan haastavahkon ja siitä kertoo että noin 7km. reittiin kului kokonais-aikaa noin 50min. (keskinopeus 8.3km/h).

    Vaikka vauhti ja keskinopeus oli hidasta niin ajon keskisyke oli kuitenkin 145l/min maksimisykkeen ollessa 163l/min. Sykekäyrä hyvin tasaista kahta pientä taukoa lukuunottamatta joiden aikana koitin hieman puhelimen kartalta itseäni paikantaa kun reitin opasteet olivat hieman vajavaisia muutamin osin.
    Sen huomasikin ajossa että kun reitin tekninen vaativuus teki sen että ajossa ei oikein lepohetkeä ollut missään vaiheessa, vaan oli kyseessä sitten nousu taikka lasku niin samanlailla joutui kokoajan "ajamaan" ja sykkeet pysyivät tasaisesti siellä 140l/min alueella käytännössö kokoajan (tämä on se yksi poinnti mitä lihasheikkousmies ei maastoajosta tunnu tajuavan, siellä ei haastavammassa maastossa oli juuri minkäänlaista lepohetkeä).

    Garminin palaute ajosta oli seuraava:
    Ensisijainen etu:
    "Peruskunto
    tämä matalatehoinen harjoittelu oli riittävän pitkä kehittämään kestävyyttäsi. Se kasvatti matalan aerobisen kuormituksen osuutta harjoittelussasi.

    Aerobinen
    Upeaa! Tämän haastavan aerobisen suorituksen ansioista aerobinen kestävyytesi voi parantua merkittävästi.

    Anaerobinen
    Tästä suorituksesta oli hieman anaerobista hyötyä"
  3. Toisaalta, mitä enemmän hänelle tuo eteen faktapohjaista mittausdataa niin sitä vaikeampaa hänen on koittaa omia mielipiteitään perustella, tosin tosiaan voi ollakkin että se ei ole edes hänen tarkoitus vaan tuo tarkoituksellinen riidanhaasto ja trollaus.
  4. Kun katselin Cervelon mallistoa ja niitä muutamaan huonohkolaatuista kuvaa mitä olen itse pyörästä onnistunut löytämään, niin on erittäin todennäköistä että tuo kyseinen pyörä on Cervelon Aspero mallistosta ( https://www.cervelo.com/en-US/bikes/aspero ) jossa on rungon alaputkessa, heti keskiön etupuolella joku isompi (muvinen?) runkosuoja (ja joka EI OLE sähkäavusteinen malli)

    Kun taasen katsoo Cervelon ainoaa sähköavusteista pyörää eli Rouvidaa ( https://www.cervelo.com/en-US/bikes/rouvida ) niin tässä ei vastaavaa suojaa ole ja muutenkin tuon rungon alaputken muoto on hieman kuvista poikkeava (selkein eroava yksityiskohta olisi tuo keskiön osuus, mikä tuossa sähköavausteisessa mallissa on selkeästi isompi ja korkeammalle jatkuva (mitä ei kuvista olisi havaittavissa).

    Eli oletuksellisesti tuo pyörämekaanikko jolle näytit on todennäköisesti ollut väärässä.
  5. Missä kuva nähtävillä?
  6. Tottakai se on yksilökohtaista nuo harjoituksen vaikutukset, muutenhan siinä palautteessa ei olisi mitään mieltä...
    Jollekkin SM tason maastopyöräilijälle tuo minun eilinen lenkki olisi palauttelavaa luonnossa "poljeskelemista" ilman isompia treenihyötyjä kun itselleni taasen mentiin isoja pätkiä siellä oman "koneen" viimeisen 10%:n tienoilla.

    Mutta tosiaan jos/kun noita sanallisia tuloksia verrataan tämän keskusteluun aiheeseen, niin aika paha on sanoa ettei niitä kuntovaikutuksia olisi...

    Ja kuten olen monasti sanonutkin niin (ainakin maastossa) tuon sähköavustuksen hyviä puolia on se että avustustasoa vaihdellen saa tuota sykekäyrää hyvin pidettyä juuri tuon "punaisen alueen" alapuolella tasaisempana kuin mitä "manuaalilla" ajaessa, jolloin helposti käy niin että isompi mäkinousi vetää "koneen punaiselle" ja sitten kun se sinne menee niin pitää ajaa pidempikin matka hyvin palautellen että sykkeet taas palautuu ajettavalle tasolle.

    Mutta eihän tämä lihasheikkousmiehelle käy...
  7. Ja tämän hetken "harjoittelun tila on":

    "Tuottava, Nykyinen harjoittelusi kuormittavuus on optimaalinen jotta kuntosi nousee edelleen. Pidä tästä kiinni".
    (ja ainoat Garminiin mitattavaksi tulevat harjoitteet ovat noita (sähkö)pyörä maastolenkkejä.

    On se ihanaa tuo nykyajan tekniikka kun sillä saa "lihasheikkousmiehelle" ongelmia miten hän taas saan selitettyä mustan valkoiseksi ja päinvastoin. Tosin hän ei taida tekniikkaan pajoa uskoa muutenkaan joten tuskin uskoo Garminin tilastoja ja tuloksiakaan (tosin ei hänellä oli "tilalle" antaa oikein mitään muutakaan).
  8. Esim. tuon 30.6 Savitaipaleen kahden tunnin maastolenkin sanallinen palaute oli seuraava:
    "Ylikuormittava - Tempo
    Tämä suoritus oli erinomainen lihaskestävyyden kehittämiseen, mutta se oli myös erittäin vaativa. Näin tehokkaita suorituksia ei kannata tehdä usein ja riittävä palautumisaika on varmistettava".
  9. Niin, näinkö meinaat? Siis ihan eMTB ohjelmalla tuo mitattuna (siis joka nimenomaan kehitetty maastosähköpyöräilyyn, joten mittaustulokset suhteellisen luettavia.

    Mutta nyt tuossa päätelmässäsi on ongelma, käyn ajamassa suht usein noita maastolenkkeja ympäri vuoden, osa kovemmilla polkutehoilla kuin toiset, osa taas selkeästi pidempiä (tyyliin 3-4h. maastoajoja, välillä pidempiäkin, etenkin Lapissa). Joten jos/kun Garminin palaute on kyseisenlaista ajolenkkien jälkeen niin silloinhan tuon hengitys ja verenkiertoelimistön kunnon on pitänyt parantua...

    Eli ajan aktiivisesti maastossa, niin kerrotko miksi olisin "rapakuntoinen" vaikka Garminin ajon jälkeiset palautteet on vastaavia? Eli Garmin on väärässä ja sinä oikeassa koska..?

    Edelliset Garminiin TALLENNETUT maasto/maastopainotteiset ajot ovat olleet viime viikkojen ajalta: (tämän päälle ei tallennettuja ajoja useita, tallennus vain silloin kun lähtee "ajolenkille" ja välillä ohjelman päällelaitto vain unohtuu)
    5.7 Lahti 24km
    1.7 Lappeenranta 16km
    30.6 Savitaipale 28km
    29.6 Lappeenranta 13km
    28.6 Puumala 47km
    25.6 Hollola 3km (tekninen vika)
    21.6 Föglö 45km
    20.6 Sund 34km
    25,6
    1.7 Lahti
  10. Kävin tuossa taas "pikaisella" (vajaa tunti) 15km. ilta maastolenkillä metsäisessä ja vaihtelevassa salpausselän harjumaastossa sähköavusteisella jäykkäperä maasturillani.
    Keskinopeus 17km/h, Keskisyke 142l/min ja maksimisyk 171l/min

    Garmin Connect:n sanallinen arvio ajolenkistä:
    "Merkittävä vaikutus aerobiseen kuntoon
    Upeaa! Tämän haasteellisen aerobisen suorituksen pitäisi parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistösi kuntoa merkittävästi"

    (saan näistä kuvakaappauksetkin jos joku alkaa väittämään ettei ole totta, mutta kun olen noita vastaavia kuvia aikaisemminkin laittanut, niin ei niitä kukaan ole katsonut, niin jätetään nyt väliin...).

    Mutta kyllä varmasti taas tämän palstan vakio valittajasankarit taasen kertovat miksi asia ei voi olla näin miten Garmin asian ilmoittaa ja Garminin ohjelmisto (minkä kehittämiseen on käyetty miljoonia ja taas miljoonia) on väärässä ja vain hän on oikeassa...
  11. Momentintunnistuksen taso/toteutus/hyvyys (tai onko sitä ollenkaan) on tärkeimpiä ellei jopa tärkein yksittäinen ominaisuus sähköavusteisessa polkupyörässä, eli se miten moottori reagoi kuskin "tahtoon" voimantuotossa. Parhaimmillaan moottorin ja polkijan yhteistyö on "saumatonta" ja polkijalla ei edes tule sellaista tunnetta että moottori on se joka vie, vaan että tuntuu siltä kuin olisi kilpapyöräilijän tehot reisissä.
    Kun taas huonolla tai olemattomalla momentintunnistuksella varustetulla pyörällä voi olla juuri se efekti mitä täällä mutama kirjoittaja kertoo, että kuski "on vain polkevinaan" ja moottori vie.

    Ja tuon momentintunnistuksen "jakolinja" menee paljon juuri tuossa että keskiömoottorillisissa vaihtoehdoissa on tuo "hyvä" momentintunnistus ja sitten napamoottorillisissa vaihtoehdoissa se on huono taikka sitä ei ole käytännössä lainkaan (joku magneettitunnistin polkimissa jolla täytettään tuo sähköavausteisen polkupyörän vaatimus, eli moottori avustaa vain poljettaessa).
  12. Hyvin karkea yleistys (joka ei kaikissa tapauksissa tietysti pidä paikkaansa) tuohon asiaan on se että napamoottori (takamiottori) on se halpa/helppo/huono tapa toteuttaa tuo sähköavausteinen pilkupyörä ja sitten taas tuo keskiömoottori (keskimoottori) on se kalliimmpi/vaikeampi/parempu tapa toteutukseen.

    Napamoottorissa kun on periaatteessa kaksi erillistä voimanlähdetyä (polkija sekä moottori), kun taas keskiömoottorillisessa ratkaisussa ikään kuin kahdesta voimanlähteestä tulee yksi (polkijan ja moottorin voima yhdistetään ja voima siirretään ketjun(hihnan) ja vaihteiston kautta takarenkaaseen.
  13. Mutta se sähkömoottpri ei myöskään tee niistä sähkömopoa kuin yhdestä ajoneuvoluokasta (Eli tuosta L1e-B luokan ajoneuvosta).
  14. Sähköavusteinen polkupyörä on polkupyörä
    Moottorilla varustettu polkupyörä on L1e-A luokan ajoneuvo
    Nopea sähköpyörä / Speed pedelec on L1e-B ajoneuvo (Eli sähkömopo).

    Ja nämä ylläolevat eivät ole mitään keskustelupalstojen mielipiteitä vaan voimassolevan Suomen ajoneuvolain mukaiset ajoneuvomääritelmät.
    Voit kiukutella, kirjoittaa mitä sontaa tahdot mutta tuo asia ei muutu ennen kuin lainsäädäntö muuttuu. siihen asti kyseisten ajoneuvojen luokitus on tuo.
  15. Ennemminkin niin että ei kannata puhua sähkömoposta silloin kun kyseessä ei sellainen ole.
  16. Työsuhdepyöräedulla on pystynyt hankkimaan vain ja ainoastaan polkupyöräksi luettavan ajokin. Sähkömopoa sillä ei ole pystynyt hankkimaan.
  17. Ei nyt ihan näinkään.
    Matti Rämöltä löytyy lukuisia julkaistuja kirjoja jotka löytyvät myös esim. Yle Areenalta.
    Ja nopeasti katsottuna hänestä löytyy julkaistuja juttuja ainakin:
    Yleltä useissa ohjelmissa haastatteluissa, Helsingin Sanomilta, Kirkko ja Kaupunki lehdestä, Et-Lehdestä, Molemmista iltapäivälehdistä, Turun Sanomista, Kotiliedestä nyt pikaisesti katsottuna, että ihan nyt en sano ettei yhtään mitään "tapetille nostoa" olisi ollut.
  18. Siis tietysti polkemistehoa voi nostaa enemmän, mutta tuon jälkeen ei moottorista tule enempää avustusta vaan se antaa "kaikkensa". Kokonaisteho takarenkaaseen on sitten tuo Polkijan polkimille antama teho + moottorin antama teho.

    Ja tuo siis isoimmalla avustustasolla (tasot 1-4), pinimmällä avustuksella jos/kun polkija tuottaa polkimille 100W tehon niin moottori antaa tuohon päälle 50%:a lisää eli yhteisteho noin 150W
  19. Itselläni on oma "paras" moottorini Bosch:n Performance CX Gen4 (85Nm) moottori joka on siis noita 250w luokiteltuja moottoreita (kuten kaikkien muidenkin pyörieni moottorit).
    Kyseinen moottori vaatii tehokkaimmalla avustustasollaan polkijalta noin 190-200W tehontuoton polkimille, antaakseen maksimi moottorin avustuksen ulos (noin 550W luokkaa hetkellistä tehoa), itse en pidä tuollaista 190-200W poljintehoa enään ihan vain "moottorin ohjaamisena", vaan tuohon 200W tehoon joutuu jo jonkin verran polkemaankin.

    Uusinta uutta oleva Bosch:n Gen5 moottori 100Nm päivityksellä (julkaistu tässä kuussa) vaatii moottorin maksimitehotuottoon (noin 680W hetkellistä) tuollaisen 210-220W tehontuoton polkimille.
  20. Mutta jos verrataan kyseistä alussarjaa (4kpl rakennettu) saman ikä- ja kokoluokan yhdysvaltalaisiin Yorktown luokan tukialuksiin, niin kyllä vaikka alusten panssarointi oli selvästi parempi (etenkin tuon lentokannen panssaroinnin ansioista), niin muuten lentotukialuksena ajateltuna nuo Brittien tukialukset olivat selvästi huonompia.
    Osittain tuon teräksisen kannen takia jouduttiin tinkimään aluksen muista ominaisuuksista. Brittien Illustrious lukan alukset olivat sen 2-2,5solmua hitaampia verrattuna Yorktown luokan aluksiin, mutta se olellisesti isoin ero oli siinä Lentotukialuksen tärkeimmässä aseistuksessa, eli lentueessa.
    Kun Yorktown luokan alus otti kyytiinsä noin 90konetta, niin Illustrious otti parhaassakin tapauksessa noin 50kpl ja yleensä selvästi vähemmän. Ja koneiden laukaisuvauhti Yorktown luokan aluksilla oli noin kaksinkertainen Illustrious luokkaan nähden, niin voidaan hyvällä syyllä sanoa että nuo Brittien Illostrious luokan tukialukset eivät lentotukialuksina ajatellen mitenkään erityisen hyviä olleet kovasta panssaroinnistaan huolimatta.
    21. 19 / 264
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt