k.k.kujanpaa

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

31

Kommenttia

48

  1. Kun nyt pienen onnettomuuden vuoksi pitää pysytellä pääosin kotosalla, niin lukaisin lisää novelleja a la Murhattu mieli. Ei taso mitenkään huono ole, joukosta löytyi taas aivan luettavaa tavaraa. Kimmo Hyvärisen Trio Plus oli mieleenpainuva ja mukaansatempaava tarina. Myös Sinetöidyt huulet ja Pattitilanne eroittuivat joukosta. Olisi kyllä mukava kuulla mielipiteitä. Itse tilasin kokoelman Kouvolan kirjastosta ja se tuli nopeasti perille.
  2. Edellien kirjoittajan kanssa olen samaa mieltä tunkkijutusta eli Markku Kangasniemen novellista "Kapteeni Koukun tunkit". Toinen hyvä tarina on Ari Kyyrön "Mustempi maanantai". Hannu Lauerman mieltymyksistä verisiin novelleihin olen kyllä hieman ihmeissäni. Toiseksi sijoittuneessa novellissa tapetaan surutta useita ihmisiä taiteen varjolla ja tästä maksetaan vielä palkkio. Vähempikin tappaminen olisi riittänyt.
  3. Minua kiinnostaa tuo Tuomas Liuksen Kalle-Kustaa Korkin paluu. Onkohan joku tänne kirjoittavista ehkä lukenut sen ja onko kysymyksessä vanhan Outsiderin luoman K-K:n poika? Hakassa näyttävät mielipiteet menevän aika lailla ristiin. Tuomas Lius on tuttu nimi jostain muualta, mutta ei nyt tule mieleen juuri tällä hetkellä mitä muuta hän on tehnyt kuin kirjoittanut. Täytyypä tarkistaa asia.
  4. Jokohan ne on julkistettu, tarkoitan Kouvolan dekkarikisan tuloksia? Osallistuin itse kisaan yhtenä sen 250:stä osanottajasta? Paljon on tullut novelleja, joten raadilla on hommaa miettiä mikä menee jatkoon ja mikä ei. Kirjoitin liian pitkän tarinan ja myönnän, että sen lyhentäminen nappasi siitä pois jotain tärkeää. niin että taisi tulla huti.
    Onkohan näillä sivuilla käyneistä vieraista kukaan osallistunut tuohon kilpailuun nyt tai aiemmin? Minulla yritys oli ensimmäinen.
  5. Alkaa Lauerman kirja kiinnostaa. Ehkä se pitää hankkia, aihe on rankka, mutta kiinnostava. Kai meissä kaikissa asuu peto, kuten ikivanha fraasi väittää. Se mikä sen laukaisee voi olla monen sattuman muodostama yhteistulos. Murhaajan muotokuva voi olla hyvinkin tylsä tai sitten äärimmäisen mielenkiintoinen. Pahan ja hyvän välimaasto ihmismielen sisällä on hyvin epäselvä alue, jonka pimeä puoli pelottaa ja kuitenkin se vetää monia puoleensa. Kiltit ihmiset tekevät väkivallantekoja kun vuosikausien patoutumat pääsevät irti. Pahat tappavat muuten vaan. Kolmas, suurin ryhmä, muuttuu erilaisten päihteiden käytön seurauksena siksi paljon, että hyvän ja pahan rajat muuttuvat epäselviksi tai häviävät tyystin.
    Oli miten oli, Lauerman kirja kiinnostaa.
  6. Jos olisin halunnut mainostaa kirjaa, olisin kirjoittanut kyllä mukaan tekijän nimen. Se on Harri Varpomaa. Kirjoitin jutun kokeillakseni vanhaa nimimerkkiäni, jolla ei ole pystynyt kirjoittamaan aikoihin. Viime vuoden aikana näytti koko profiili tyhjenneen. Nyt käyttäjänimi näyttää toimivan taas.
    Mutta kirjasta "Rosvoja ruplia romantiikkaa", jota innostuin kehumaan lisään vielä vielä pari sanaa. Nautin sen sen kerrontatyylistä, joka minun mielestäni oli tervetullut paluu hieman vanhempien aikojen perinteiseen kerrontaan. Monia nykykirjailijoita en jaksa lukea lähinnä siksi, että kirjoitustyyli ei miellytä. Harri Varpomaan kirjan tunnelma, paikalliskuvaus, tapahtumat ja henkilöt upposivat minuun siksi hyvin, että en uskallan suositella sitä muillekin. Viimeisen vuoden aikana olen lukenut myös toisen hyvän kirjan. En muista oliko kirjailija britti vai jenkki vaiko jostain muualta, mutta hänen nimensä oli Gary Valentine Lachman ja teoksen nimi "Tajunnan Alkemistit". Niille, jotka haluavat tutustua hippiaikakauteen ja sen mukana tulleeseen psykedeeliseen vallankumoukseen, on Lachmannin kirja aivan ehdoton tuttavuus. Muitakin on tullut luettua, mutta näistä kahdesta olen vain tykännyt muita enemmän.
  7. Taso oli parempi kuin edellisinä vuosina. Joukossa oli hyviä laulajia ja jopa hyviä esityksiä. Aivan loistava oli Anni Parkkila, joka hehkui yli muiden ja tulkitsi kappaleensa kymmenen pisteen arvoisesti.

    Miehistä erottuivat Markus Kokkonen, Marko Maunuksela, Amadeus Lundberg sekä Nino Nyman, kukin hieman eri ansioilla. Kokkosella oli mahtava ääni, nuorella Amadeuksella persoonallinen ilmaisu ja hurmurin olemus, Maunukselalla hypnoottinen tulkinta ja Nino Nymanilla muuten vain homma hallussaan. Ihmettelenkin voiko joku sanoa edellämainittuja laulajia karaokelaulajiksi?

    Juontajista sen verran, että vaikka ohjelmaa vuosia juontanut Janne Porkka oli mies paikallaan, eivät Peltsi ja Johanna Pakonen niin hirveän huonoja olleet. Paljon pahempaa nähtiin joskus, kun Hietaniemen Heikin kaveriksi raahattiin juontamaan milloin mitäkin naisjulkkista. Piti yrittää olla tekemällä tehdyn hauskoja ja silloin oli lopputulos pahimmillaan aika väkinäistä katsottavaa.

    Johanna Pakosen murre varmaan ihastuttaa ja vihastuttaa. Ilmeisestikin se on päätetty pitää mukana eräänlaisena tyylikeinona. Sopiiko se tällaiseen ohjelmaan vai ei, onkin sitten jo toinen juttu.
  8. Minulla sattuu olemaan päässäni kaksi silmää, joissa molemmissa on näkökyky tallella. Lisäksi olen katsonut Lostin jokaisen jakson. Nämä asiat riittävät siihen huomioon, että Katen ylähuuleen on tullut tavaraa lisää, tarkalleen ottaen jotakin täytettä, ei siis ilmeisestikään botoxia, vaan restylanea. Ennen kaunispiirteinen ja selvästi eroittuva ylähuuli on nyt ääriviivoiltaan vaikeammin havaittava, alahuulen levyinen ja ennenkaikkea tekemällä tehdyn turpea.

    Asian voi havaita katsomalla netistä Katen vanhempia kuvia tai TV:stä sarjan aikaisempia jaksoja.
  9. on minun lisäkseni tehnyt ilman johdattelua saman päätelmän, että radion äänentoistossa on jotain vialla. Likimainkaan kaikki ihmiset eivät kiinnitä tällaiseen asiaan huomiota, mutta ne ketkä kuuntelevat musiikkia enemmän huomaavat tämäntyyliset asiat heti. Äänensävyn kirkkaus ja bassojen ikävä kumina eivät istu ollenkaan yhteen. Jos laittaa loudness-toiminnon päälle yltyy kumina sellaiseksi, että kukaan ei halua olla koko autossa.

    Näinollen voin taata, että vika ei ole korvissa eikä edes niiden välissä.
  10. Peugeot 207 ensiesiteltiin vuonna 2006, joten on vaikeaa tajuta miten lehti pystyi haukkumaan vasta suunnitteluvaiheessa olleen auton. Tarkennusta tietoihin jos sellaisia on.
  11. ja on totta, että uusien autojen äänentoistojärjestelmät eivät ole vaikuttaneet kovin kehuttavilta. On tullut kokeiltua merkkiä jos toistakin. Uudessa Mitsubishi Lancerissa on ollut ylivoimaisesti paras äänentoisto, joten siitä kiitos Mitsulle. Auto itsessään metelöi kuitenkin aivan liikaa, joten radion ja kaiuttimien ominaisuudet menivät hieman hukkaan. En tiedä paljonko nykyajan jäykistetyt pellit ja erilaiset verhoilumateriaalit vaikuttavat musiikilliseen äänimaailmaan, mutta jostakin täytyy johtua se, että täsmälleen samanlainen radio soi eritavalla esimerkiksi 206:ssa ja halvemmilla kaiuttimilla.

    Olen myös kokeillut muita neljänollaseiskoja. Niiden radioista musiikki on kuulostanut pari pykälää paremmalta, sellaiselta jonka kyllä hyväksyy ja jota voi parantaa paremmilla kaiuttimilla. Itselläni muutos ei auttanut mihinkään.
  12. erehdyt pahemman kerran. Taidat luulla että vain parikymppiset kuuntelevat musiikkia. Ehei,kyllä olen jo tuplannmut sen iän. Säätimillä ei äänentoistoa saa hyväksi. Radio kuuluu kaikkialla ilman häiriöitä, sitä en ole kiistänyt. Mutta sen äänensävy on vääränlainen, musiikki tulee kuin tynnyristä. Viimeisessä radioita asentavassa firmassa ei saatu 407:n radiota irroitetuksi ollenkaan, joten Peugeotilla oikeaksi väittämiä kytkentöjä ei päästy tarkistamaan. Nimittäin + ja - navat voisivat olla ristissä.
  13. Annahan oli aivan ehdoton. Niet niet hipoi taivaita. Edellisessä esityksensä hänen metsänneito-kampauksensa oli täysin sopimaton, mutta nyt tyttö oli tyylikäs ja täynnä valovoimaa. Tykkäsin!
  14. ajavat sitikalla, oli aikoinaan lentävä lause. Monella sukulaisellani oli Citroen 1970-luvulla vaikka eivät olleet sen hullumpia kuin muittenkaan merkkien kuskit. Sitikalla ajaminen kuitenkin muutti heidän pukeutumistaan. Muistan hyvin baskerit ja kaulahuivit ja rennon elämänasenteen.

    Xantia ja Xsara muuttivat perinteitä. Sitikoita alkoi ilmestyä niinsanotuille tavallisille ihmisille. Xantioita oli niin pomoilla kuin alaisillakin eikä heitä ulospäin tunnistanut enää Citroen-kuskeiksi. Vannoutuneimmat merkin kannattajat käänsivät jopa selkänsä sitikalle, koska siitä oli Xsaran myötä tullut liian tavallinen. Sen ja Xantian tehtävä pitää Citroen hengissä oli kuitenkin onnistunut.

    Nyt uusi C5 todennäköisesti nostaa sitikan sen uran huikeimpaan menestykseen. Autossa on juuri oikea ripaus ranskalaisuutta ja Audilta haettua laadukkuutta, että se tehoaa ostajiin. Näin uskon.
  15. Ja täytyy sanoa, että molemmat ovat edukseen maantieajossa. Citroenin mukavuus on huippuluokkaa, mutta ei Mondeo paljonkaan jää. Moottorina molemmissa ajamissani autoissa oli 2-litraiset bensakoneet ja kummankin tehot auton painoon nähden melko vähäiset. Mondeo vaikutti alakierroksilla laiskemmalta, mutta tuntui aavistuksen ripeämmältä kiihdytyksissä.

    Fordin ohjaustuntuma vaikutti paremmalta. Kummankin auton takanäkyvyys oli huono. Karkealla tiepinnoilla Ford päästi enemmän ääniä sisäänsä, mutta ei kyllä sitäkään voi meluisaksi väittää. Citroen, huolimatta kovan W-nopeusluokan kookkaista renkaistaan, pysyi kyllä äänitasoltaan kiitettävän hiljaisena. Leppoisia matka-autoja molemmat, Sitikka todella arvokkaan oloinen ja kalliin näköinen, mutta laadukkaalta tuntui Mondeokin.

    Ostopäätökseni ei ole vielä kypsynyt, mutta C5:seen kallistuisin ehkäpä sen ranskalaisuuden takia, joskin se on nyt paljon lähempänä saksalaista autoa.
  16. http://auto-future.blogspot.com/2007/10/peugeot-408.html
  17. http://oldsmobilecar.blogspot.com/2008/04/peugeot-408.html
  18. Sijoitus myyntilistalla on niin heikko, että on pakko uskoa Peugeotin lähteneen Renaultin jalanjäljille eli näyttämään mallia miten onnistutaan karkoittamaan oman merkin suosijat muille merkeille. Jopa BMW käy kaupaksi paremmin, hinnoistaan huolimatta.

    Syvän sukelluksen syyt ihmetyttävät. Ovatko Peugeotit huonoja vai mistä johtuu kiinnostuksen katoaminen? Yksi asia on varmaa. 407:n faceliftin on oltava erittäin onnistunut, samoin joidenkin ominaisuuksien hiominen. Uusi Citroen C5 tulee varmasti viemään ostajia 407:ltä. Siihen ei Peugeotilla olisi varaa, kun kokoluokassa on jo ennestään monilla muillakin merkeillä kovia kilpailijoita.
  19. Jos tätä ei joku usko, niin katsokaa nyt vaikka uudesta TM:stä. 407 oli kokoluokkansa viattomin alta 50.000 KM ajetuista autoista. Itse olen ajanut 2-litraisella 407:llä pian kolme vuotta yhdellä ylimääräisellä korjaamokäynnillä. Suosittelen ainakin mitä vähävikaisuuteen tulee. Auto on myös lämmin ja mukava matkakumppani.
  20. ovat minun tietojeni mukaan 206:ssa, 307:ssa ja 407:ssa. Pienemmissä malleissa äänentoisto on selvästi parempi, sen olen huomannut. Vika ei siis voi olla yksinomaan radiossa, vaan enemmänkin sen sopimattomuudessa 407:aan. Yksilövikakaan tämä tuskin on, koska olen kuullut muutaman muunkin mananneen täsmälleen samaa asiaa.
    21. 1 / 3
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt