vaeltaja79

vaeltaja79 profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Rauhallinen, luotettava, aito maalaismies etsii mukavaa juttuseuraa! :)Olen huomannut kun kerrot itsestään enemmän, eivät ihmiset tule moikkaamaan, ihmeen itsekeskeistä porukkaa nykyään. Koulutus: Ammattikoulu Ammatti: Muu Siviilisääty: Sinkku Lapset: En oikein tiedä

Liittynyt 21v sitten
6 aloitusta · 24 kommenttia
Tämä jo vähän harvinaisempaa et saman ikäinen nainen on myös neitsyt. Itse olen kans 33-vuotias ja neitsyt, tätä menoa loppuelämän, kun viime vuosina, kun saavutin 30-kympin rajapyykin, on tutustuminen ihmisiinkin vaikeutunut, ei itsensä kautta, vaan ettei kukaan oikein halua tutustua, kai sitä ollaan jonkinlainen vanhuus saavutettu. Treffeille sentään on muutamia kertoja päässyt käymään, nekin siihen päättyneet, kun ei kemiaa ole ollut. Ilmeisesti ollaan niin erilainen, ettei sytytä ketään siinäkään mielessä. Toivon et saisin pitkän terveyden, kun neitsyydeksi tullaan todennäköisesti jäämään, käy kuitenkin huonommin, kun seksi elämässä luo terveyttä. Mitäköhän sitä saisi elämältä lahjaksi, kun on jäätävä neitsyydeksi. Sä naisena sen menetät, jos vain tahdot ja rohkenet. Miehellä tilanne on päinvastainen, se kierretään kaukaa.
Olen aivan rauhoittunut elämääni, tiedän mitä todellakin haluaisin, mutta ongelma on naisissa, jotka yksinkertaisesti eivät osaa tarttua kiinni aitoon mahdollisuuteen, koska itsekeskeisyys ja pinnallisuus on jopa sairaanoloista tänä päivänä. Joku missi joka esittelee vain ulkokuortaan, nitisee jo siitä jos yks hius on liian pitkä, ei tuollaista jaksaisi katella päivää pitempään. Niillä usein ei päässä ole mitään, eivätkä osaa asioista keskustella, tämä on tullut huomattua.
Mun ei maalle tarvi mennä, koska asun siellä jo muutenkin. olen painellut paljon metsäteitä ja polkuja, ihastellut luonnon rauhaa, pohtinut siellä ajatuksia, onneksi luonto tarjoaa aina lähellä olollaan hiljaisen paikan, jossa ei tarvitse ikäviä ihmisiä katella, kuunnella niitten möykkäämistä.
Kaupunkiin ei aina viitsi edes lähteä, kun sieltä sit näkee noita saasteisia ihmisiä, joilla asiat ovat huonommin mitä itselläni, sortuvat äkkiä johonkin kevytsuhteeseen, koska yksin eivät kykenisi kovin kauan olemaan, mitä itse kykenee, eikä sorru päihteisiin, johon kaupungissa asuva todennäköisesti sortuisi.
Joten ihmetellä vaan saa et mitä nykyihmiset nykyään ovat, onko turvallista periaattessa enää tutustua läheisemmin, kun mitään aitoutta, maalaisjärjellä varustettua herrasmiestä ei oikein kaupungissa asuvat naiset ainakaan ymmärrä. Kaupunkilaisiin sitä muutenkin saa pettyä. Maalaistytöt ovat usein kans kotona, niin miten on heitä mahdollisuus enää tavata, kun ei niitä nettimaailmassakaan oikein ole, ovat kai tyytyneet yksin asumaan luonnonrauhassa, tai ovat kaikki löytäneet jo maajussinsa.
Jotenkin näin ne asiat näyttää nykyään olevan.
Tuli tanssilavalla käytyä, tyhiin sylin sait odotella ja katsella, et ois törmännyt johonkin mukavaan ihmiseen. Kyllä se on yhtä vaikeaa, kun haluaisi lotossa voittaa, saada tutustua, aitoon, rehelliseen, luotettavaan naisihmiseen, joka todellakin arvostaisi kauniita ajatuksiani, olisi erittäin kiinnostunut tuntemaan paremmin ja keskustelemaan asioista.
Sinä uskot et minulla olisi mahdollisuuksia, niin toivon mukaan joskus olisi, aika mahdottomalta nykymaailmassa näyttää, kaikki on niin omissa maailmoissa kulkevia. En kohtaa sellaista ihmistä livenä, joka oikeasti katsoisi, ei tanssilavalla kukaan juuri katsellut. Nykyään keskitytään vain itseensä, on vaikea saada seuraa vaikka avoimin, ystävällisin mielin katselee itse muita ihmisiä, ei heillä näe hymyn pilkettäkään.
Vaikeaa on monesti särjetyn, yksin aina olleen kiltin miehen saada rakennettua ihmissuhteita. En ole päällekäyvää sorttia lähelläkkään, haluaisin nähdä onko nainen oikeasti kiinnostunut jopa hymyilee, sitä kautta voisi mennä juttelemaankin, näin ei tänä päivänä oikein tapahdu.
Haluaisin todellakin ystäviä löytää kaikkeni tekien, kohdalle sattuu aina valehtelijoita, ei niitä ihania oikeita ihmisiä, joille voisi avoimesti kertoa asioista, joka tuntuisi turvalliselta. Sille en oikein voi mitään, jos en kun tiedänkin vikoja itsessäni, minkä vuoksi en tunnu turvalliselta harvan naisen silmissä vain, niitä on hyvin vähän, sen myötä ystäviä, en saa vaikka rukoilisin, enää en oikein usko rukouksen voimaan, sitä aikanaan tein, se ei tuonut yhtään uusia ystäviä.
Luin UC kirjoituksen, en voi muuta kuin ihmetellä, et miten voi jätkä muuttua noin kylmäksi, kun on mitä ihanin tyttöystävä, joka noin välittää, on huolehtivainen, avoin, tunteellinen, panosti todellakin suhteeseen, lopulta kaikki, jonka piti olla todellista rakkautta valui,kun huuhtoutuva vesi puron mukana jokeen. Itselleni jos elämä antaisi mahdollisuuden rakastua joskus, pitäisin rakkaudestani kaikin voimin kiinni, jos vaikea hetki suhteessa tulisi, mentäisi parisuhdekurssille, hoidettaisi suhteen erimielisyydet kuntoon. Näin yksin ollessa, joka on tässä mielessä ollut hyvä, et osaa todellakin arvostaa suhdetta, kun sellainen kohdalle joskus tulisi, jota joka päivä haaveissa, unelmissa toivoo, näkisi vierellään ihanan naisen, jolla hymyn myötä jo rakkaus näkyisi. En kykenisi enää pitämään tunteitani piilossa, vaan avautuisin ja päästä elämään jossa voi puhua ja pussata säännöllisesti. :)
Alkuun haluaisi löytää uusia ystäviä mm. kirjoitteluun taikka meseen.
Olisi mielenkiintoista kuulla sinustakin vielä uudemman kerran. :)
Luin kirjoituksesi, se todella kosketti minua. Itse olen 31 v aina yksin ollut ihan mukavan näköinen kiltti mies. Lopetin 22-vuotiaana mestoista katsomisen, kun tajusin ei sieltä voi tavata arvoisaa kilttiä tyttöä, jolle todella olen tarkoitettu, tiedän et sieltä löytyy se oikea aito, kiltti tyttö, joka osaa ymmärtää, ajatella toisen parasta, sitä et on vuosia jo odottanut, et löytäisi sen aidon kiltin sieluntoverin vierelleensä.
Minäkään en huolisi ja haluaisi naista, joka olisi lentänyt kukasta kukkaan, käynyt suhteita eri renttumiesten välillä, kun on tullut petetyksi moneen kertaan ja järkiinsä elämään, sit haluaisi kiltin, uskollisen miehen itselleen. Mitäpä sekin sitten tekisi. Pitää minusta olla samanlaiset arvot molemmilla.
Itselläni ei ole koskaan vielä ollut suhdetta. Välillä kun pohtii syvällisempi, tuntuu jo niin pahalta, eikö koskaan tässä elämässä saa löytää sitä hyvää aitoa ystävää, jonka kanssa jakaa ilot ja surut, olla toistemme tukena. Osaisin arvostaa tätä asiaa enemmän kun monet muut osaa, etenkin nuo jotka vain leikkii ihmissuhteilla, harrastelee yhden illan juttuja. En kykenisi itse koskaan harrastamaan noita, sen verran arvostan, rakastan itseäni ihmisenä, kun elän edelleen neitsyydenä. Haluan löytää hyvän ja oikean ihmisen, joka omaa elämässään samanlaiset arvot.
Itse en juo ja polta lainkaan, joten baari ei siinäkään mielessä olisi paikka mulle etsiä samanhenkistä seuraa. Avoimena, tunteellisena ihmisenä välillä tuntuu ahdistavalta vuosia jatkuva yksinäisyys. Meistä jokainen ihminen tarvitsee läheisyyttä, hellyyttä, tulla rakastetuksi jne.
Kiltti mies ois niin onnellinen, jos joskus löytäisi sieluntoverinsa, voisi nukkua elämässään ensimmäisen yön ystävänsä vieressä, herätä aamulla hänen kauniiseen hymyynsä.
Tuntunut jo vuosia ettei kiltillä miehellä ole enää arvoa, pitäisi vain saada kohdata se kiltti tyttö. Hän osaisi heti todellakin arvostaa. :)
Sinun kirjoituksesi huomattua, olisi todella mukavaa vaihtaa ajatuksia kanssasi, juteltavaa aiheesta riittäisi.
Ilmoittele itsestäsi!
Todellakin itsekin on hyvin pettynyt tähän elämään, millaisia itsekeskeisiä, jopa rasistisia ihmisiä kohdalle vain sattuu. Itse on rasismin uhriksi luule joutuvansa, kun olen perus vaalea suomalainen, mutta asuinpaikan suhteen, kun maaseudulla asustaa, joutuu rasistiseen kohteluun, kun osaa arvostaa vielä nykypäivän asioita, mitä urbaani kaupunkilaiset eivät osaa. Haukkuvat asennevammaiseksi, kun eivät muuta keksi. Itsetuntoni olisi muka heikko, ei ole kun en koske alkopulloon, heittäisin viemäristä ne myrkyt alas, koska ne eivät tilannetta yhtään paranna. Kuten totesit ehkä sit saisi arvostusta,kun ryyppäisi putkaan itsensä, sit tulisi nainen hoivaamaan, kun et ryyppää, eikä koskaan kiinnosta koko asia, niin ihminen nähdään niin erilaisena, ettei hänelle ole samanarvon omaavia ystäviäkään.
Kaikki tähän mennessä vastaan tulleet naiset ovat vain hyväksi käyttäneet, ottavat neuvoja, sitten häivytään.. Missä on todellinen ystävyys, jossa todella kunnioitetaan toista ihmistä, halutaan jakaa asioita yhdessä, ei valehdella.
Tykkäsin puuhastella kaikkea mukavaa. Ihmisen on tehtävä, nautittava yksin tänä päivänä kaikesta, kun todellisia ystäviä ei ole. Sanotaan et mene harrastuksiin, niin löydät. Aina voidaan lohduttaa, todellisuus on aivan muuta. Sinäkään et yliopistostakaan ystäviä ole löytänyt, vaikka luulisi sieltä löytävän.
Mitä vanhemmaksi tulee sen vaikeampi on enää ystäviä ns. niitä oikeita ystäviä.
Teeskentelijöitä usein vastaan tulee, mutta kuka ystävä tulee tunteiden kautta ystäväksi.
En haluaisi olla niin toivoton et tyytyisin ulkolaiseen, koska sen kanssa on sit kieliongelmia.
Ehkä sitä on vain tuomittu ikuiseen yksinäisyyteen, miehenä siihen on todella helppo mahdollisuus.
Ihme saisi tapahtua, jos tästä maailmasta kohtaisi oikean ystävän, eikä anonyymi ystävä esittelijöitä.