Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25532

  1. olet Merijärven poikia.
  2. Sekä sinun että Keskustademarin tilannearviot ovat oikeaan osuneita.

    Kepun politiikka on hyvin opportunistista. Haistellaan vain mistä ääniä voisi saalistaa lisää ja politiikan sisällöstä viis veisataan, mikä on nytkin näkynyt vaalien alla luvatun ja toteutetun hurjana ristiriitana.

    1987 ja 1995 vaalit mielestäni osoittavat, että laskuvaraa alaspäin on melkoisesti, kun tarkastellaan maaseudulla tähän asti kerännyttä nelikkoa kokonaisuutena. Näiden yhteinen laskuvara on noin 5-10 %-yksikköä, josta suurimman taakan saa kantaa Kepu, koska muiden kannatus on jo ennestäänkin vähäinen.

    Kepun toisilleen vastakkaisia intressejä edustavien ryhmien kosiskelu on herkkää aluetta. Nyt on onnistuttu saalistamaan vasemmistolaisia, heikon toimeentulon kannattajia. On luultavaa, että juuri tämä väki tulee pettymään Keskustan politiikkaan ja etsii vaihtoehtoa. Keskustan kannattajissa on yhä enemmän liikkuvia maaseutuäänestäjiä, niitä joiden poliittinen koti oli aiemmin SKDL ja SMP. Toisesta päästä voi taas vuotoa tulla Kokoomuksen suuntaan. SDP on toistaiseksi leimattu Kepun toimesta maaseudulla niin maaseutuvastaiseksi puolueeksi, että sen kannatus tuskin kepuänkyräsukupolven aikana tulee kasvamaan. Vihreät yrittävät uuden puheenjohtajansa linjausten mukaisesti levittää kannatustaan maaseudulle. Helppo tähän ei ole tässä vaiheessa uskoa.

    Politiikalla ja kannatusluvuilla on selvä yhteys. Tässä mielessä alueellinen keskittyminen on Keskustan vihollinen numero yksi. Se tuskin tulee millään lailla lämpenemään kuntauudistukselle, vaikka nyt on jotenkin näennäisesti mukana pohtimassa uudistamistarvetta. Kepun laskuissa kuntatalous ja kuntien itsehallinnon toteuttaminen ei ole päällimmäisenä, vaan vaikutukset omaan kannatukseen määräävät Kepun suunnan.
  3. Vanhanen joutui tiukalle ohjelman lopussa, kun alettiin keskustella tuloerojen kasvusta ja erilaista vaikeuksissa olevista väestöryhmistä. Muut keskustelijat kun pyrkivät kertomaan, että tuloerojen kasvu ja köyhyysongelmat ovat hallituksen vika ainakin osittain tai ainakin niin, ettei hallitus ole tehnyt mitään asioiden korjaamiseksi.

    Tietyssä mielessä näkisin, että keskustelun voittaja oli Timo Soini. Hän erottautui selvästi pakkoruotsia koskevassa asiassa ja pysyi siinä kannallaan. Melko todentuntuiselta tuntui hänen väitteensä siitäkin, että kansan enemmistö on tässä hänen kanssaan samaa mieltä. Myös EU-asioissa ja erilaisissa kansanosien kurjistumiskysymyksissä Soini veti pisteitä, olkoon kunka populistisia hyvänsä. Tietysti jos ohjelmaa katsoivat pääosin suomenruotsalaiset, Soinin erottuminen ei merkinne hänelle mitään lisäkannatusta. Soini on kuitenkin se ehdokas, joka pyrkii Heidi Hautalan ohella erottautumaan joukosta.

    Heidi Hautala on ollut poikkeuksetta erittäin hyvä keskustelija. Hänellä on omaperäistä viisautta, jonka takana hän seisoo jalat tukevasti maassa. On tietysti selvää, että suuri osa äänestäjistä ehkä vieroksuu Hautalan joitakin idealistisen tuntuisia sävyjä. Mutta Hautala on erittäin looginen ja selväsanainen keskustelija, joka tuo monia muita paremmin kantansa esille. Pääehdokkaiden ja heistä erityisesti Niinistön sanoma hukkuu usien monisanaiseen mössöpuheeseen, missä punainen lanka hukkuu. Hautalan tavoin erittäin selkeäsanainen esiintyyjä on ollut Bjarne Kallis.

    Jos minun pitäisi antaa arvosana tähän asti nähtyjen keskustelujen perusteella sen perusteella, miten vakuuttavasti ja johdonmukaisesti ehdokas on asiaansa esitellyt, panisin ykköseksi jaetulle sijalle Bjarne Kalliksen ja Heidi Hautalan. Timo Soini tulee pari piirua perässä sen vuoksi, että hänen puheistaan paistaa niin selvästi välillä läpi kansaa kosiskeleva populismi. Tähän syyllistyy myös Kallis, minkä vuoksi Heidi Hautala menee jonkin verran edelle kaikkia muita.

    Pääehdokkaista tässä suhteessa on onnistunut parhaiten Tarja Halonen ja ehkä heikoimmin Sauli Niinistö. Henrik Lax on ollut yllättävän mitäänsanomaton.

    Olen yrittänyt jättää tässä jotenkin huomiomatta sen, mitä mieltä ehdokkaat ovat olleet itse asioista ja kiinnittänyt vain huomiota ehdokkaan ilmaisuun ja habitukseen yms.
  4. Olet käsittänyt lain tarkoituksen kopiosuojauksen osalta jotenkin täysin väärin. Vertauksena olisi parempi vielä pystyssä oleva puu. Voisit siis mennä hakkaamaan omasta puustasi yhden oksan polttopuuksi, mutta toisen samanlaisen oksan hakkaaminen ei enää olisikaan sallittua. Kysymys ei ole toiselta varastamisesta, vaan nyt on tehty laki, jossa itseltä ottaminenkin on kiellettyä.

    Jos siis menet ja ostat levykaupasta cd-levyn, joka on kopiosuojattu, et voi ottaa siitä itsellesi varmuuskopiota tai muuntaa levyä mp3-soittimelle taikka kopioda levyä tietokoneellesi. Kopissuojaamattoman levyn osalta voit tehdä nämä toimenpiteet, mutta et kopiosuojatun, jos se edellyttää kopiosuojan murtamista tai kiertämistä. Et voi siis tehdä omistamallesi levylle enää mitä itse haluat.

    On hyvin todennäköistä, että tällainen laki nimenomaan edistää levypiratismia. Piraattilevyn ostaminen tulee jälleen kannattavaksi, koska ei saa lain mukaan ottaa kopiota kopiosuojatuista levyistä. Arvelisin levykaupan esim. Tallinnassa kukoistavan taas paremmin.

    Jos haluat ostaa kopiosuojatun levyn, jota kuuntelisit mielellään kotona, autossa ja mökillä, joudut ostamaan kolme samanlaista kappaletta kuorine päivineen, jos et koe mielekkääksi roudata levykokolemaasi paikasta toiseen. Nyt tällainen eri kuuntelupaikoissa tapahtuva kuuntelu on voinut tapahtua kätevästi kopiomalla omaa levyäsi. Puuttuisi enää se, että kiellettäisiin käyttämästä samaa levyä useammassa kuin yhdessä soittimessa.
  5. Mitä lainvastaista Halosen päätöksessä on? Erilaisten asioiden salaamiseen voi olla lukuisia syitä. Kaikki presidentit kesksutelevat kaikkina aikoina muiden ihmisten kanssa luottamuksellisesti ja pitävät salassa siinä yhteydessä mieleen jääneet muistikuvansa kuin myös mahdollisesti paperille riipustetut kirjoituksensa. Esimerkiksi presidentti Kekkonen ei varmasti olisi suostunut yhteenkään pyyntöön, joka olisi koskenut pyyntöä saada hänen ja vieraan vallan edustajan välisissä luottamuksellisissa keskusteluissa kirjoitetut paperit muiden nähtäviksi.

    On muistettava, että luottamuksellisuus koskee myös tilaisuuteen osallistuvia muita henkilöitä. Onko esimerkiksi tietoa siitä, onko tilaisuuteen osallituneille sanottu tilaisuuden olevan luottamuksellinen ja siinä esitettyjen mielipiteiden jäävän vain tilaisuuteen osallistuneiden tietoon. Miltä Jorma Jaakkolasta tuntuisi, jos hän keskustelisi TP:n presidentin kanssa luottamuksellisesti jostain asiasta ja sitten seuraava presidentti päättäisikin, että keskustelun sisältö annetaan pyydettäessä kenelle tahansa kysyjälle?

    On täysin eri, kun presidentti tekee perustuslakiin ja muihin lakiehin perustuvia päätöksiä, vahvistaa vaikkapa lain allekijroituksellaan. Tällaiset päätökset ovat luonnollisesti jo lain mukaan julkisia. Mutta kun presidentti valmisteli esim. USAn ja NL:n päämiesten tapaamista Suomessa, tähän liittyvät keskustelut eivät takuuvarmasti olleet julkisia.

    Presidentillä ei ole mitään tehokasta vaikuttamismahdollisuutta tuomioistuinten päätöksiin. Tuomioistuimet ovat riippumattomia ja niiden jäsenteen erotettavuus on monen kiven takana. Tuomioistuinten jäsenten virassapysymisoikeus on lain mukaan korotettu erityisasemaan. Varsinkaan Korkeimman oikeuden suuntaan vaikutusmhdollisuudet ovat vielä vähäisemmät, koska sitä korkeampiin tuomarinvirkoihin ei voi edes nimittää, kun korkeampia virkoja ei ole. Ei tuomarikunta mitään lällyä väkeä ole, joka alkaisi hyppiä presidentin toivomusten mukaan. Korkeimpien oikeuksienkin johdossa on samaan tapaan arvonsa tuntevia presidenttejä. Esim. silloinen KKOn presidentti Olavi Heinonen on erittäin pätevä ja arvostettu juristi. Tällaiseen tilaisuuteen osallistui myös niin suuri joukko oikeusoppineita tiedemaailamsta, että epäasiallinen vaikuttaminen olisi tullut varmasti huomioiduksi. Tilaisuuden jälkeen asiasta ei kuitenkaan esiintynyt mitään suurta kohua. Kohua on alettu nostattaa vasta nyt yli 10 vuotta tapahtuman jälkeen.

    Tämä ei poista sitä, että myös minun mielestäni Koivistolla oli varsin omituisia käsityksiä oikeudenhoidosta ja hänen talousrikollisuutta koskevat kannanottonsa olivat varomattomia, mikä on saattanut vaikuttaa negatiivisesti erityisesti poliisin kohdalla haluun penkoa rötöksiä. Poliisi selvisi kuitenkin kiitettävästi työstään ja penkoi asioita sen minkä resurssit antoivat myöten. Koiviston toimintaa voi kyllä kummeksua tältä osin, mutta kiinnittyminen yhden tilaisuuden salaamispäätöksiin kertoo kyllä joko siitä, ettei ähdä metsää puilta tai siitä, ettei oikein mitään ole jäänyt kriitikkojen käteen ja pitää yrittää sen vuoksi kiskoa täysin olemattomistakin naruista.