tuoksuvattu

Vapaa kuvaus


Täysin purjein kohti siintäviä saaria, luodoilla leväten,
elämän nautinnot jokaisella solullasi kokien.
Kiire on kaikonnut
eilisten kokemukset kasassa, uutta kohti kokka,
uutta kohti elämä.
Herää tänään rakastamaan,
herää jakamaan rakkautesi.
Vaikka et humaltuisi viinistä,
anna elämän viinin virrata suonissasi.

Siviilisääty: Leski
Email: [email protected]

Motto:
Omalla naamalla naamioitta!

Aloituksia

61

Kommenttia

657

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Maahinenko mieleen mateli,
    laikuusko lopetti liikkumisen?
    Kaappasivat kavalasti keväällä
    mukavan mielen muiluttivat
    nyyhkeiksi naurut naamioivat.
    Monessa maahiset mukana.
    Kadulla kulkijan kasvoilla,
    latuja lykkivän luistossa,
    makaavan mielessä majailee,
    työtä tekevääkin tervehtii.
    Saattaa supattaa sinullekin,
    turhuudesta turisee tullessaan
    asumaan ajatusten aittaan.
    Maahisella musta mieli,
    latistaa laulajan luritukset
    sulkee suun soinnuilta.
    Pakenee päivän paistetta
    vie varjoon viheliäiseen
    kuljettaa kapeille kujille
    näyttämättä naurua naamalla
    vie varjoihin valosta
    kirkkaudesta kevään karkaa.
    Maahisen mieli maaliskuussa
    toivottomuus tuivertaa tuulessa.
    Lakaisee lumet lakeuksilta
    säteilla seinustat sulattaa
    maaliskuu muuten mukava,
    kunhan keinot keksisi
    millä monen masennusta
    kevään korvalla korjaisi.
  2. Vaikka kaiken kokeneena, lapset synnyttäneenä jo asioista tietää, on asia tabu edelleenkin.

    Ei sukupuolisuus ole mikään yleinen keskustelun aihe johon kaikki avoimin mielin osallistuvat. Tuntuu että se häpeily ja salailu joka mieleen on kasvatuksella kylvetty, on meihin juurtunut ja asioista puhutaan häveliäästi, arkaillen ja yleistasolla.

    Henkilökohtaisetkin ongelmat jäävät jopa lääkärille kertomatta. Kysyä voi ja huumorin varjolla "kasvottomasti" mielipiteensäkin sanoa, mutta harvalle asia on ihan itsestään selvää.

    Vieläkin, kun kuntelee nykyisen nuorison parissa heidän tuntemuksiaan, kokemuksiaan, ja tietojaan, huomaa, että hyvin ennakkoluuloisesti asiat on heillekin selvitetty.
    Katuko on ainoa opettaja ja kokeilemalla oppii!
    Terveyskasvatus on nykyisin aivan toista kuin omana aikanani, mutta silti, kouluissakin on opettajat eri tasoisia, ja teini iässä oleville on vaikea asioista jopa puhua, kun tytöt ja pojat ovat samoilla tunneilla.

    Lisäksi, se kuva mikä sukupuolisesta kanssakäymisestä on yleisin, vaikkapa elokuvissa, ei kyllä ole se mitä itse haluaisin nuorille näyttää ja mitä olisin itse vastaavan ikäisenä katsonut kuin oppituntina. Nyt kyllä tiedetään mitä on ehkäisy ja mitä on viime hetken katumuspillerit, mutta sitä, ettei kannata juosta sylistä syliin, ei kai kukaan enää painota omalla kohdallaankaan.
    Seksi on vapautunut, eläköön vapaa seksi!
    Tuntuu pahalle.

    Eläimellistä, tuntetonta "rakastelua" jossa vain pelkkä suoritus pää osassa.

    Koskan ei painoteta liikaa tunteen mukana oloa.
    Nyt ei tarvitse opettaa tapoja, nyt pitäisi opettaa vastuullisuutta ja toisen kunniottamista myos sillä saralla.
  3. joskus parempi, kuin ylivertaisuus.

    Jos ei jotain asiaa ole kokenut, jos ei ole esim. matkustanut kaukoliikenteessä, eikä tottunut hakemaan kaikkeen vastauksia googlettamalla, tämähän on ihan hyvä paikka kysyä muilta.

    Kysymykset eivät ehkä osoitakaan tyhmyyttä, vaan ovat osoitus muiden palstalaisten arvostamisesta.
  4. koskee kaikkia eläkeläisiä, myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, mutta hyvä olla mukana jokin todistus siitä, että on eläkeläinen.
    Matkahuoltokin vaatii selvityksen, samoin mm. VR ja Finnair.
  5. Mikäli sinulla on esittää eläkkeellä olostasi esim. Työeläkekortti ja yhden suuntaisen matkan pituus täyttää alennusperusteet, alennuksen saat myöskin kuljettajalta ostetusta lipusta.
  6. Tuskin selkäkipu paranee Buranalla, tuskin millään muullakaan lääkkeellä, mutta kipua voi turruttaa monella tavalla.

    Lääkeen vastapaino selkävaivassa on liike, sanoi lääkärini.
    Eipä huvita liikkua, kun aamulla pitää laskeutua sängystä polvileen lattialle ja siitä käsien varassa yrittää hivuttautua seisoma asentoon.
    Monena päivänä oltava ilman sukkia, kun ei ole ketään vetämässä niitä jalkaasi ja mikään taito ei riitä saamaan niitä itse jalkojensa suojaksi.

    Ranka on tuki jonka varassa ihminen on pystyssä.
    Kaikki kivut eivät johdu itse rangasta, tai nivelten kunnosta, pullistumista yms. vaan selän lihakset voivat olla pahempikin vaiva.

    Lihakset tukevat rankaa, sen liikkuvuuskin riippuu lihaskunnosta. Lihaskipu helpottuu särkylääkkeestä, kipua voi lievittää kylmällä kääreellä, varovainen hierontakin, ja lihaksen venyttäminen omaan mittaansa heti kun kipu hellittää. Lääkkeetön hoito on omalla kohdallani ainoa, koska rangassa olevaa vikaa ei voi leikkaamalla korjata, hoitamalla selkälihaksia, pitämällä ne liikkuvina ja vahvoina, tulen suurimman ajan toimeen kipuni kanssa, kivun, joka on kaiken aikaa olemassa, mutta jonka kanssa olen oppinut elämään.

    Joten, Buranan tilalle aluksi ohjattua liikettä selälle, koska kaikki ei sovi kaikille. Lihakset kuntoon, vielä terveenä olevat nivelet liikkuviksi ja sopivaa rasitusta koko ajan, ei liikuntaa vain kerran viikossa, vaan joka päivä.

    Kun keho voi hyvin, voi koko ihminen hyvin ja jaksaa ohittaa monta kipuhetkeä ajattelemalla positiivisesti.

    On olemassa vaivoja joihin omat tapani eivät auta, mutta kipulääkkeet, varsinkin Burana, aiheuttavat sivuvaikutuksina niin paljon haittoja etten niitä vuosia käyttämään joutuneena enää kanna lääkekaappiini.
    Mieluummin siedän kipuni, kun kärsin vatsavaivoista kurkusta suoleen asti. Nekin vaivat piti leikkaamalla korjata.
  7. Tuotannollisista syistä vähennetään henkilökuntaa siirtämällä heidät eläkkelle.

    Työttömyyttä seuraa joutuminen eläkeputkeen, koska työtä ei ole, usein työkykykin heikko ja eläkkeelle jotuminen on edessä.
    Moni jatkaisi mielellään työssä, kartuttaisi eläkettänsä, mutta minkäs teet kun työt ovat loppuneet.

    Sairastuminen nuorella iällä, kuten omalla kohdallani, johtaa eläkkeelle ja eläkekertymät jäävät pieniksi. Joillakin opiskeluvuodet, itselläni kotiäitinä vietetyt vuodet verottivat eläkettä. Olisin mielelläni jatkanut töitä tehden minäkin vielä 50 vuotispäivänäkin.

    Nyt työikäistä väestöä kuritetaan työttömyydellä, se taas johtaa seurausvaikutusten ilmenemiseen, henkinen voima pettää, ahdistus lisääntyy ja mieliala lääkkeet rampauttavat yhä nuorempia kokonaan pois työelämästä. Lääke lamauttaa lopunkin innon.

    Mistä hallitus luulee keksivänsä työtä heille jotka nytkin taistelevat eläkeputkessa.

    Eläkeikäähän voi keinotekoisesti nostaa, ja 65 vuoden eläkeikä tulee suunnitelmien mukaan voimaan vuosien kuluttua.

    Työkyvyttömyys eläkkellää olevalta viedään eläke kokonaan, jos hän siirtyy tekemään työtä ennen 65 v. ikää ja ansaitsee enemmän kuin 40% ansiotyön tulosta, joten, eikö tuo 65 v. ollut sittenkin kansaneläkkeen ikäraja kaiken aikaa.

    Hallitus yrittää kaikin keinoin rauhoitella kansaa jopa päättömillä päätöksillä.

    Eduskunnasta saa täyden eläkkeen oltuaan työssä 8 vuotta, iästä riippumatta.
    Milloin kansanedustajat rinnastetaan tavalliseen kansaan, sen haluaisin nähdä.

    Tasavertaisuutta lain edessä, se parantaisi koko kansan käsitystä herrojen toimista kansan hyväksi.
  8. Tämä kieliopillinen oikeinkirjoitus, mitä väliä sen niin pilkun tarkkaan on täällä on onnistua, kyllä me toistemme tarkoituksen varmasti ymmärrämme, vaikka yhdyssanat olisivat väärin kirjoitettuja, tai pilkku väärässä paikassa.

    Ei minulle ainakaan tuota vaikeuksia ymmärtää tarkoitetaanko suomen kieltä, vai suomenkielisyyttä, Suomi nyt on kuitenkin hyvä kirjoittaa isolla alkukirjaimella, vaikka sekin on puhutussa kielessä vaikea huomata.
    Sano mitä ajattelet, kunhan sanot selvästi. Sehän kai takoittaa puhutun kielen ilmaisemista sellaisenaan, ilman välimerkkejä tai isoja kirjaimia.

    Turha kieliopillisen oikeinkirjoituksen vaatiminen täällä on kyllä sitä pahimman laatuista kirjoittajien latistamista, eli, suomeksi, sitä pilkun -?
  9. Oma kieli, sama mieli, ei pidä aina paikkaansa, mutta oma äidinkieli ja sen säilyminen ovat kyllä tärkeitä asioita yhä muuttuvassa maailmassa.

    Ulkomaillakin, kuullessaan suomalaisen puhuvan omaa äidinkieltä, tulee ihan lämmin tunne. Monet ovat asettuneet pysyvästi kaukomaille ja monilla on kieli köyhtynyt, koska kaikki kielet kehittyvät, sanavarasto laajenee ja uusiutuu.
    Kuuntelin vanhaa sukulaistani, joka oli muuttanut -30 luvulla suureen enäjän maahan paremman elämän toivossa. Hän puhui suomea, mutta sanat olivat "vanhoja", mutta kuvastivat kuinka opittu murre säilyy vuosikymmenet. Hän ei ollut kuullutkaan monia käyttämiämme sanoja ja aikaa vierähti kielen päivityksessä vanhan naisen seurana.

    Murteet ovat kielen rikkaus.
    Joku viisas täälläkin jo esitti saamen kielisen opetuksen lopettamista. Sehän on kieli siinä kuin muutkin käytössä olevat kielet joilla ihmiset kommunikoivat keskenään. Romaanikieli on heidän äidinkielensä, sekin on kai katoava kieli kuten saamekin.

    Meillä on vielä mahdollisuus puhua omaa kieltämme. Kuinka on tämän maailmakielten tunkeutuminen aikanaan vaikuttamassa oman kielemme sanastoon ja katoamiseen, se on tulevien sukupolvien kuultavissa, mutta toivottavasti kaiken muutoksen keskellä kansalla on oma kieli.
    Murteet ovat puhuttua kieltä elävimmillään, niitä kannattaa vaalia nyt, kun niitä vielä puhutaan ja ymmärretään.
  10. Olen samaa mieltä kanssasi tuosta kääntöpuolesta.

    Kokemuksesta tiedän millaiselle tuntuu kun ystävälle luottamuksella kerrotut asiat tulevat vastaan ihan odottamattomassa paikassa ja tilanteessa, jopa täysin muunneltuna totuutena.
    Sellaistakin tapahtuu ystävyyksissä, onneksi harvemmin.

    Tuntuu pahalle kun huomaa ettei se ystäväksesi uskoma ihminen ollutkaan ystäväsi.
    Usko ihmiseen häviää, mutta on parempi olla huomaamatta pientä petollisuutta, koska turha on alkaa syyttelemään väärien tietojen levittämisestä tms. Riita ei ainakaan paranna asioita.
    Jokainen meistä kuitenkin syyllistyy vanhaan sanontaan;
    " Kerro salaisuutesi ystävälle, hän kertoo sen vain parhaalle ystävällensä, jolla hänelläkin on ystäviä"

    Lumipallo kasvaa kieriessään.

    Parempi olisi kun osaisi olla luottamatta vääriin ystäviin, mutta ketään ei voi tuntea perinpohjin, ei aina itseäänkään.

    Ystävät ovat hyviä olemassa.
    Hyvät pysyvät, vaikka sinulla olisi vaikeitakin hetkiä, onnellisetkin hetket jaetaan ystävän kanssa.
    Ystävät jotka jättävät sinut huonona hetkenäsi, eivät olleetkaan ystäviäsi ja joutavatkin menemään.
  11. Itsekin olen avoin, liiankin avoin omista asioistani, eikä sitä aina katsota hyvällä silmällä.

    Kaksosena ihan aito kaksonen, tekemässä yhtä, ajatukset jo toisessa, mutta kykenen kyllä keskittymään yhteen asiaan mikäli asia sen vaatii. Eihän se haitaa, jos ajatukset karkaavat, kuten sanot, aikaa meillä on. Olen jo vuosia sitten jättänyt kiireet, en vilkuile kelloon ellei ole tärkeä meno tai tapaaminen, koska elin vuosia minuutin tarkan aikataulun mukaan. Silloin oli kiire syödessäkin, joka, sekin kostautui vatsavaivoina.

    Naapuri rappuun muutti mies. Hänen autonsa on autoni viereisellä paikalla. Aina osuessani samaan aikaan raappimaan tuulilasia, tervehdin kohteliaasti, kuten kaikkia muitakin talon asukkaita. Koskaan en ole saanut vastausta, siitä huolimatta tervehdin. Mies on hyvin yksin, olemuskin jo henkii alistumista.
    Päivänä muutamana hyvä tuttavani kysyi olenko jutellut ko. henkilön kanssa, kerroin tuon edellisen kokemani ja kuulin miehestä enemmän.

    Sain pyynnön, yritä vain, kyllä hän yhtenä päivänä vielä puhuukin sinulle. Mutta vanhan miehen muuri on liian paksu! Kaupassakaan hän ei edes kassalle sano mitään, katsoo vain arkana, tai kääntää katseensa sivuun.
    Hän on varmasti yksin, hoitanut yksin kotona iäkkäät vanhempansa, eristäytynyt, ja ei uskalla astua mukaan elämään. Tuttavani, joka tuntee ko. henkilön, kehoituksesta jatkan tervehtimistäni aina kun "hollille" osun, koska tiedän, kuinka vaikeaa on elää umpiossa josta ei pääse ulos.

    Arkipäivän filosofina, rappusiivoojat, huoltomiehet, naapurit ja talon lapset olen saanut ystävälliseen keskusteluun, eräs koiran omistaja huolestuttaa, ei ole pariin päivään kuulunut koiran haukuntaa, eikä paria näkynyt pihalla, joten tänään kyselemään. Hän on aina liikkeellä, joten mitähän nyt...

    Meillä pitäisi olla aikaa huolehtia jokaisesta, ei se ola aina uteliaisuutta, eikä toisen yksityisyyteen tunkeutumista, se on huomioimista jonka toivoisi yleistyvän.
    Kukan ei ole loukkaantunut, vaikka otan lämpimäispullia pussiin, soitan ovikelloa ja toivotan hyvää kahvihetkeä pussini ojentaen.

    Siinä se, elämää ja pieniä hetkiä arkipäivässä.
  12. Ei kirjastoon makseta kirjojen lainaamisesta.

    Ja kaikki kirjallisuus on tietääkseni kaupallista.

    Kirjastot ovat parhaita paikkoja lukemisen hankkimiseen, sama koskee äänikirjojakin.
    Jotkut järjestöt palvelevat lähettämällä kirjat postissa, mutta kulut maksaa lainaaja.
  13. Kirjastoista voi lainata äänikirjoja.

    Joensuun suunnalta kantautuu tietoja, että paitsi kasetille, myös cd:lle luettuja kirjoja on kaiken aikaa lainattuina tuhansia kappaleita.

    Kaikkien kirjastojen palveluun äänikirjat kuuluvat.

    Poikkeappas paikalliseen kirjastoon katsomaan tarjolla olevia, ja siellä voit tehdä tilauksenkin ellei satu juuri nyt äänitettä olemaan.

    Hyviä lukuhetkiä ääniitteitä kuunnellen.
  14. Harvoin poiketen jää suuhun parempi maku.
    Olen ollut tulilinjalla jo vuosia, jahti tuntuu jatkuvan, mutta taas saalistaja saa juosta, saalis pakenee.

    Olipa aihe mikä tahansa, joku nokkii sivusta.
    Ei haittaa minua enää, elämäni ei ole keskustelupalstojen varassa kun kykenen liikkumaan ja kommunikoimaan kenen kanssa tahansa täällä todellisessa elämässä.

    Joskus olis kiva vaihtaa ajatuksia, mutta miksi turhaan ärsyttäisin ja antaisin aihetta piikittelyyn kun tänne ei ole pakko tulla.
    Joten, harvemmin mukana, nyt varsinkin kun aurinko on korkealla ja hanget hohtavat timantteja. Niitä keräämään ja kuntoa kasvattamaan puhtaaseen luontoon. Nyt jäälle hiihtelemään.

    Helmikuu helistää, mutta kestetään pakkaset ja muut puremat.
  15. Parasta ystävää on vaikea nimetä.
    Siskoni on ystävä joka tietää minusta kaiken, juuri siksi hän onkin tärkeä, koska voimme luottaa toisiimme, kertoa ja kuunnella tietäen että toinen tuntee minut läpikotaisin, vaikka molemmilla on ollut oma tiensä.

    Täällä, nettimaailmassa olen saanut hyviä ystäviä, yksi ylitse muiden. Terkkuja vain sinne minne hän muutti. Hänen arvoansa ei voi edes sanoin kuvata. Monta tuttavuutta, kevyempää ystävyyttä on syntynyt vuosien saatossa, moni köykäiseksi havaittu.

    Eräs merkittävä ystävyys jonka arvoa en koskaan unohda. Naapuripariskunta siellä "kotona". Mieheni kuoleman jälkeen he näkivät kuinka syvällä kuljin, kuinka samaa kiersin osaamatta ulos.
    Ilman heitä, en tiedä missä olisin. He kysyivät, nostivat ja vetivät takaisin elämään olemalla todella ystäviä, isoilla kirjaimilla.
    Ystävyytemme on vain syventynyt. En voi tarpeeksi heitä kiittää. Enkelini, voimani, kaikkea sitä mikä nosti minut pimeästä valoon.

    Koskaan ei voi kiittää liikaa.

    Eri sukupuoltakin voi olla ystäviä, sellaisia miehiä kuuluu ystäväpiiriini jo vuosien takaa. He ovat kuin veljiä jotka vetävät veneen kuivalle maalle kun myrsky yllättää, tai tarjoavat tukea kun maailma murjoo. Heille olen yksi jätkä joukossa, en saalis tai kohde.

    Malja miesystävilleni tänäänkin. Siis ystäville!
  16. Ystävät ovat kuin lämmin peitto
    tai kylmä kääre.
    Eivät jätä palelevaa tai kuumeista.
    Ystävät ovat kuin kädet ja jalat,
    kun kaipaat apua.
    Ystävät ovat silmät ja korvat,
    kun omat aistit ovat heikentyneet.

    Ystävyyttä ei ole tarpeen julistaa,
    ystävyys eletään sielulla ja sydämellä.

    Voi kuinka moni eilenkin jäi ilman yhtään toivotusta.
    Edes täällä, kiva kun toivotellaan tuntemattomille virtuaaliystävillekin puoluettomasti.

    Eilen halattiin, tänään muistetaan, uusia tuttavuuksia, ehkä uusia ystäviäkin.
  17. Ajelin eilen oikotietä, eli jäätietä, Ystävänpäivätanssiaisiin.
    Samalla sain hyvän tuntuman maakunnan pikkutie verkostoon. Tuskin olisin osannut suunnistaa paikkakunnalle, ellen olisi saanut ajella muiden perässä.
    Tiet olivat liukkaampia kuin jäätie, jolla onkin kaksi leveää kaistaa ja mahtuu jopa ohittamaan vastaantulijan, pikkuteillä se oli hankalaa ja paikkaan sidottua.

    Tanssin lomassa oli yhteishalausta. Ei hassumpaa!
    Ystävänpäivää kun voi toivottaa tuntemattomallekin, ystäville ollaan ystäviä joka päivä.
    Kaukainen ystäväin.. lapsuuden ystävistä moni on "pakannut reppunsa", eli siirtynyt ajasta ikuisuuteen.
  18. kaikki eivät vain kykene sinne hiihtoladulle, moni joutuu jo alle 60 vuoden iän jäämään laitoshoitoon. Ei minuakaan naurattanut kun lyötiin alle 50 vuotiaana työkyvyttömyys paperit kouraan, en kyllä olisi kyennyt edes istumaan vaadittuja työtuntejani.

    Joten, oikeaan paikaan kirjoittaja on viestinsä avannut.
    Ehkä tässä iäsää on jo hyvä ajatella mitä sitten kun se viimeinen hoitopaikka on laitos. Mistä rahat, onko omaisuutta joka pitää myydä, onko säästössä oleva pahanpäivän vara riittävä, kuinka mendollinen kotiin jäävä järjestää elämänsä, auttaako yhteiskunta, jne.

    Täällä ja tässä iässä on hyvä ottaa asioista selkoa ettei tule kaikki ylätyksenä.

    Täällä me voimme kysyä, jakaa tiedossamme olevia tosiseikkoja ja ainakin yhdessä pohtia.

    Politiikoillle voi lähettää sitten suoraa palautetta, tuskin he lukevat niin tarkkaan näitä palstoja että tieto menisi perille oikeana, asiallisena ja ilman pilantekoa asioista. Täälläkin he poikkeavat lukemassa.

    Hyviä hiihtokelejä sinulle ja muille pirteille.
  19. " En tunne tuota lainsäädäntöä, varmaan Linden osaa parhaiten vastata, koska on esityksen antanut" sanoi Katainen eilen.

    Samaan hengenvetoon hän ilmoitti kuitenkin tukevansa lakiesitystä!

    Että näin, asiaa ei tarvitse tuntea, lain sisältökö samantekevää, koska tukea ja kannattaa voi tietämättä mitä esitys pitää sisällään.

    Ihmekös jos meillä on päättömen päätösten luvattu aikakausi meneillään.

    Vertaa, kalliiksi tuleva virastojen ja laitosten hajasijoittaminen johon nyt ollaan liittämässä jo ilmailuakin.

    Oliskohan aika edustajiemme paneutua esityksiin tarkemmin ennen kannattamista? Tai, ainakin olla kertomatta tietämättömyyttään, silloinhan vaikuttaa fiksummalta kuin onkaan.
  20. En meikkaa minäkään!

    Jos joku nauraa, naurakoon, ollaan vaan luonnon kauniita.
    Ei ole kukaan päätänsä pois kääntänyt vastaan tullessaan, mutta moni on suorastaan nauranut... en kai minäkään sitten niin kuolemanvakavasti otettava.
    21. 11 / 33
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt