analyyzi
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia32 aloitusta · 353 kommenttia
- Ei maailma ole paha paikka. Maailma vain on. Tässä pikkasta vaille 60-vee vaan joutuu tämän inhimillisen elämän lopun kanssa tekemisiin jopa enemmän kuin itse haluaisi.
Maailmankaikkeuden kannalta ei ole mitään merkitystä miten pieni maan matonen/ihminen elää. Ainoastaan hänen biologisen ruumiinsa häviämisellä on merkitystä. Siinä lienee se ikuinen elämä. - "hunkz"
Vähän aikaa sitten maailmassa oli monta asiaa joita jotkut eivät osanneet. Ei ollut oikeudenmukaista pistää meitä lukemaan tällaista. Vai oliko?
Ja sittenkin missit ovat kauniinpia kuin minä. :D
Oikeastaan ja eiku ihan muuten vaan.
Hatsan tanka.
"Harvinaisen, Mustan Ruusun, terälehti putosi,
sitä oli jalostettu kauan.
Vielä kauemmin jalostettu Päästäinen sai sen silmilleen, ja mato pääsi karkuun"
yritän saada tuosta 5-7-5-7-7
5 Harvinaisen mus-
7 tan ruusun terälehti
5 putosi sitä
7 oli jalostettu kau-
7 an. Vielä kauemmin ja-
5 lostettu Päästäi-
7 nen sai sen silmilleen ja
5 mato pääsi kar-
7 kuun..... - Jos galleriakuvasi on itsestäsi voin olla sitä mieltä, että näytät minun silmiini hyvältä ja juurikin siltä, miten (luultavasti) itseäsi kuvailit.
Ihminen on ikäisensä hyväksyi sitä tai ei, mutta ikänsä ja itsensä hyväksyvää ihmistä on mukavampi katsella sekä kuunnella. - Paino nousi ainakin 15 kiloa kun laitoin kiviä taskuihini. Pari kiloa povitaskuun, kolme kiloa kumpaakin sivutaskuun. Housut meinasivat pudota nilkkoihin kun ahdoin kilon jokaiseen sivu- ja reisitaskuun.
Painonnosto on helppo laji. - Saattaisi se kuitenkin olla syytä sanoittaa uudelleen.
Oi Suomi, katso, sinun päiväs koittaa,
yön uhka karkoitettu on jo pois,
ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
kuin itse taivahan kansi sois.
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa!
Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
pääs seppelöimä suurten muistojen,
oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
sa että karkoitit orjuuden
ja ettet taipunut sa sorron alle,
on aamus alkanut, synnyinmaa! - Ken tässä nyt on tuollaiseen "kollektiiviseen murheen hymistelyyn" kehoittanut? Tai sinua siihen liittymästä pakottanut?
Tunnetko itsesi uhriksi nyt? - En tarvitse viimeistä sanaa koska odotan vain, koska toiset vihdoin huomaavat olevansa väärässä. Joskus menee päiviä, joskus viikkoja ja joskus jopa vuosia. Mutta aina he ovat väärässä.
En ole väärässä muuta kuin silloin kun olen edellä aikaani. - Aika likikkäin on ulostuloaukkonsa kummiski.
Ja kiitos. Kaadoin ittelleni taas. - Väärin muistat. Minäpä olen haistatellut paskat kerran eräälle nikille jonka nimeä en enää v. 2006. Syytäkään en enää muista, mutta on meriittiä tässä muillakin.
Haista ite vaan. - Perkele. Kuvia Suomesta.
- Kyllä se välillä helpottaa kun oikein kiroilee kun ei mopo käynnisty.
En minä silti niitä kirosanoja viitti lukea lehdistä tai netistä. Kaikkihan ne osaa.
Tänki jutun kirjotin vaan siks, että halusin kattoo miltä kuva näyttää. Jumalauta. - Raskain jaloin joulu
istui mieleni hiutaleelle.
Eikö lopu vihdoin tämä koulu
ikuisesti pieleen menneelle.
Kohta helmikuu
ja joulu taas ahdistaa.
Ainainen ammottava suu
ei luovu vahdistaan.
Ei syntynyt laulu nytkään
eivät riimit eikä sävelet
sytyttäneetkään
sielunsa. Kävelet
pois. Loputon tie
se ikuiseen elämään vie. - Minua ei tarvitse miellyttää, kysehän ei ollut vastauksessani siitä. Kysehän oli - jos oikein ymmärsin - sosiaalisen median vaikutuksesta ja seuraa kysymys että mihin?
Kuka tai mitkä tahot voivat ottaa vakavasti tämän Maailman menon tapaiset lässynlässyn palstat joissa kukin räkäisee mielipiteensä julki? Toivottavasti eivät ketkään. - Siis niinku että yrittänyt ymmärtää jo jonkin aikaa, että mikä on sosiaalinen media. Jaa tää vai. Että kirjotetaan tänne mitä sattuu sormista lähteen ja mitä ajatellaan juuri sillä hetkellä kun känni on nousussa tai laskussa tai ei ollenkaan päällä eikä vaihdeta mielipidettä koska pidetään oma ja lopppuaika trollataan.
Tälläisella medialla ei ole mitään merkitystä. Tämä on kaatopaikka, jonne jokainen näppistä käyttävä kaataa sen hetkisen mielipiteensä joita ei pysty edes tunnin päästä perustelemaan. Musta vaan tuntu siltä sillä hetkellä. - Keille. Kiltti, keille ei mille. Päättelen, että tämän kirjoittaja ei ole häipynyt.
- Maksoin. Eikä riittänyt 15 euroa.
Treffit kavereiden kanssa menivät pieleen jo siinä, että ruokapaikka oli niin salainen etten meinannut ulko-ovea löytää. Kadunpuoleisissa ikkunoissa oli tekstit: Kiinnoistaisiko? Oletko utelias? ym. muuta jonninjoutavaa. En ollut utelias vaan ärsyyntynyt. Kaksi kertaa korttelin ympäri käveltyäni se löytyi vahingossa. On se nyt s-ttana jos ei ostata edes ulko-ovelle laittaa viitotusta.
Ruoka oli hyvää ja h-tin kallista. Kolmen ruokalajin jälkeen ei nakkarille tehnyt mieli, mutta jos puolen litran vesipullon sisällöstäkin velotaan 2 euroa riitti paikan hienostuneisuus ja hyvä ruoka itsellenikin. - Meijän kylä päässy nettiin. Pitää Aimbäädille kertoo. Me tunnetaan noi, hei mään.
- Niin tämäkin.
- sinäkin. Vanha miäs.
- on jäänyt taa. Jos tässä yllättäin minulle lyötäisiin käteen esim. 50 lisävuotta, niin miettimään pistäisi. Ottaisiko vai jättäisikö? Jaa-a. Todettava on, että tällä hetkellä en osaa tuohon vastata.
Pitää ottaa huomioon myös monta muuta seikkaa kuin mää-mää. Miten maapallo elättää ikuisesti elävät jotka kuitenkin luultavasti lisääntyvät eikä kukaan poistu?
Huomenna on uusi päivä. Ajattelen tätä huomenna.