lonelybird

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

42

Kommenttia

421

  1. Kokemuksesta voin sanoa että yksinpurjehtian on vaikea saada etupurje alas kovassa aalokossa/tuulessa jos foili on käytössä.
    Käytännössa toinen käsi on varattu kannella pysymiseksi kun tuuli repii etuliikistä vapautunut purje. Hakaset se olla pitää, tai vaihtoehtoisesti hieman ylimitoitettu rulla joka varmasti toimii.
  2. Oikein hoidettuna hyvä ja tiivis. Volvo kehoittaa vaihtamaan 5 v. välein. Tavallisin vaurion/vuodon syy on että vesillelaskun jälkeen ei ole puristettu tötsän motoriin päin suunattu kaula niin että vannasputkessa olema ilma saadaan pois.
    Jollei näin tehdä palaa tötsän "stefahuulet" jolloin syntyy vuoto ja mahdollisesti vaurio akselin pinnalle. Ennen vesillelaskua kuuluu vuosittain painaa vaseliiniä stefahuuliin.
    Suuri osa laatuveneistä (HR, Najad, RoyalYacht, Fantasy etc.)käyttävät kyseistä tötsää joka tietysti todistaa jotain.
    Summa sumarum:
    Vaihda kuminen osa. Jos akselissa kulumaa siirrä sen paikka sen verran että huulet osuvat hyvään pintaan. Muista vaseliini ja tärkeintä ilmaa vannasputkea ennen moottorin käyttöä.
  3. Kallis ja riitämätön ratkaisu. 4 x primeri EI RIITÄ. Minulla oleellisesti isompi vene. 6 X primeri ja 2 x sinistä + 3 x punaista itsehiovaa väriä maksoi 13 tonnin veneseen 1800€.
    Työ oli huolella tehty ja taas kestää 12 -15 vuotta.
    4 primerikerrosta ei riitä, osmoosin vaara on liian suuri.
    Älä tohon tarjoukseen tartu! Se kuvaa että tekiällä ei ole "know how", eikä huoli sun ja veneesi tulevaisuudesta.
  4. Ja taas useissa välimeren satamissa on keulakiinitys kieletty!?
  5. PP:n veneet takaa laadun. Hyvin purjehtiva hieman alirikattu vene. Hinta/laatu suhde hyvä, -jos hyväksyy ruiskutettu vene. Minä en sellaista ostaisi.
  6. Älä ihmeessä edes ajattele ventiiliä. Tankissa oleva p**ka muhii ja tuottaa enemmän kaasua kuin luuletkaan. Tankin hitsaussaumat taittuvat jo pienestä paineesta ja vähitellen sisältö löytyy veneestä (näin tapahtuu myös jos putken sisähalkaisia on liian pieni imutyhjennyksen aikana).
    Huohotinputken joutsenkaula on vaan vedettävä niin keskelle venettä että se aina on vesilinjan yläpuolella.
  7. Jepp Unto, olen monta kertaa ihmetellyt kun kolleegat (purjehtijat) tekevät harrastuksenne hankalaksi, ja usein ihan turhaan. Olemme kaikki siellä harrastamassa ja tulisimme viihtyä yhdessä.
    Pienenä toivomuksena olisi kuitenkin että voisitte yhdessä pohtia kuinka näkisimme ja tietäisimme missä siimat kulkevat, se ei aina niin helppoa ole.
    Suurin osa meistä purjehtioista emme ole siellä pilatakseen teidän ilonne niinkuin Unto näyttää ymärtävän. Meistäkin, ikävä kyllä, löytyy sellaisia yksiläitä joka pääasiallisesti edustaa tällä kertaa mootoriveneiliät tässä keskustelussa....
  8. Olen aivan sama mielttä. Minulla on oleellisesti isompi vene jolla rullaiso. Älä missään tapauksessa erehdy johonkin rulla-masto/puomi järjestelmään. Pienemmän veneen liiallinen kallistus tulee eteesi ennenkuin isommat joutuvar reivaamaan mutta tarvittavat avut ovat helppoja käyttää kun pintaala on noinkin pieni. Seuraus on että pelkästään cuninghamilla ja puomin ulosvetäjällä pystyt purjehtimaan hyvinkin vaihtelevassa tuulessa. Purjepintaala on maksimissa ja vene tasapainossa.
    Puomirulla tekee reivatun purjeen puomiliikin kiristämisen vaikeaksi/mahdottomaksi jolloin et pysty hallitsemaan purjeen syvyytä. Mastorulla estää sinun mahdollisuus kiristää reivatun etuliikin jolloin et pysty hallitsemaan purjeen syvimmän paikan sijanti. Lisäksi latat on oltava pystyssä ja purjeen pintaala on oltava noin -10% - -15% pienempi.
    Kyseiset ratkaisut on järkeviä ainoastaan jos veneesi koko on niin suuri että ne helpottavat shorthanded crew´s, mikä sinun kohdalla ei liene asiaa.
    Jos taas haet tapa saada purjeen helposti alas ja pakattu, katso esim. Dehlerin tai Guy Crister Lönngrenin ratkaisut.
  9. Mistä sitä saa ja millä hinnalla?
    Toimiiko elintarvikeglykooli kasvualustana talven aikana tai toimiiko se niinkuin sokeri yleenssä, -bakterisiidinä?
  10. Tarkista että jännitehäviötä ei ole, eli mittaa jännite hehkulangan liittimien yli.
    Jos jännite on ok on todennäköistä että lanka on kuumuudesta venynyt niin että se koskettaa sen alla oleva huokosta sydäntä ja menettää sen kautta lämpötilanssa, eikä syty.
    Tämä on se tavallisin syy että Wallaskäyttäjät joutuvat nostamaan jännitettä moottoria käyttämällä jotta lämmitin syttyisi.
  11. Nimenomaan heidän vastuun pakoilu saa korvat savuamaan. Ensin Kroatian veneet jolloin sanotaan että karilleajoa ja ei ole tapahtunut ennen(entäs Norjan veneet?).
    Tuo lause cruising malleista ei nyt ihan läpi mene, -kysy katsastusmiehiltä.
  12. Oireilu viittaa siihen tavalliseen vikaan että venevalmistajat yleenssä sijoittavat vedenerottimen tankin nestepinnan yläpuolelle.
    Nyt on olemassa vedenerottimia siihen tarkoitukseen joilla on pieni poraus kannen sisäpuolella josta mahd ilma pääsee pois kun ilmataan järjestelmä moottorin pumppua käyttäen.
    Toinen tyyppi on tarkoitettu asennuksiin jossa vedenerotin on polttoaineen pinnan alapuolella tai käytetään primerpumppua tankin puolella ennen erotinta. Näiltä se pieni reikä puuttuu ja niillä on ilmausruuvi. Jos tällainen on sinne laitettu (todella tavallista) ja vedenerotin on tankin polttoainepinnan yläpuolella jää erotimeen noin desilitra ilmaa joka ei kirveelläkään saa pois. Veneen liikkeet aikaansaa ilman pääseminen liikkeelle jolloin moottori käy huonosti tai pysähtyy.
    Ratkaisu on primerpumpun asentaminen tai sen halvempi versio,- perämoottorin "kuplapummppu".
  13. Kerrankin realistinen arviointi joskaan väittäisin toistaiseksi pärjääväni vähemällä kuin 10%:lla.
    Veneen omistaminen on minulle itsessään harrastus, ja nautin sen kunnossapidosta eli olen nimemomaan sellainen “fendarinkiiloittaja” joksi minut haukuttiin.
    “0 lukuinen paatti eikun ki...” ehdotti että,- aina jossakin nurkassa on sopiva ploki, köydenpätkä tai talja.
    Väittäisin että jos veneen koko on 40 jalkaa niin ei enään löydy, vaan on käännyttävä kaupalliselle puolelle, ja se maksaa.
    Veneeni painaa 13 tonnia ja sen märkäpinta on näin ollen melkoinen. Hyväkuntoisen pohjan aikansaamiseksi olen käyttänyt Internationalin itsehiova väri á 32 € purkki. Jos applikoin 6 purkkia pohjaan on se käytännöllisesti loppuun kulunut syksyllä kun alus nostetaan.
    4-5 vuoden välein on uusittava VP MD31A:n makeaveden tiivisteet, muuten glykoolit ovat kölitilassa talven jälkeen (VP:n ominaisuus).
    Jääkaappi ei ole ikuinen, Mastervoltin laturi sanoi itsenssä irti, skootit ja köydet kuluu ja akut on uusittava.
    Epäsuoranaisia kustannuksia syntyy myös koska veneen koko on jo sellainen että jollan hankkiminen voi olla aiheellista. Tarvitaanko sille moottoria? Onko suuremman veneen hankinta ollut ajankohtainen koska halutaan tehdä pitempiä reissuja? Miten silloin tutka, vhf ja navigaatiovälineet? Entäs autopilootti?
    Purjeiden kunnossapito ja uusiminen maksavat eksponentiaalisesti veneen kokoon nähden.
    Satamamaksu nostot ja talvisäylytys myöskin.
    Minun ratkaisuni on tehty. Haluan purjehtia paljon ja pitkiä matkoja. Haluan tehdä se mukavasti ja turvallisesti veneellä jossa mukana olevat vihtyy ja olen siitä valmis maksamaan. Kustannustaso lienee sama kun kunnon saaristossa olevan kesäpaikan (alle 2 h PK seudulta)
    Kun alkuperäinen kysyjä kysyy, annan mielestäni realistinen vastaus ja kieltäydyn harhailemasta siitä että venettä voidaan pitää kunnossa keräilemällä tarvikkeet nurkista.
  14. Olet ihan tissmälleen oikeassa mutta kokeneen kädessä se mittari kuitenkin on hyvä apuväline.
  15. Kun olet valinnut sinulle sopiva kandidaattivene suosittelen lämpimästi että konsultoit katsastajaa. Jos hän on kokenut sellainen tietää hän täsmälleen mihin esim. Albinin heikkoihin kohtiin tulisi kohdistaa katseenssa. Lisäksi hänellä on kosteusmittari jne.
    Pahin tilanne on että joudut oston jälkeen uusimaan moottoria tai korjaamaan pahemman piilossa olevan runkovaurion.
  16. Kostea laminaatti vaurioituu armotta mikäli vene säilytetään pakkasessa.
    Laminaatti ei ehdi kuivua ennen pakkasen tuloa jolloin kosteus tiivistyy ja rjäyttää kuidut hartsista. Seuraus on vähitellen muuttuva struktuuri jonka viimeinen olomuoto muistuttaa huopahattua.
    Jeben mielipiteet pitäävät paikkaanssa ainoastaan jos vene on kokonaisuudessaan laminoitu epoksista ja edellyttäen että matot on silloin täysin saturoitu. Näin ei venettä laminoida missään (hinta, paino).
  17. Juuri noilla Jeben neuvoilla saadaan vaurioita aikaan. Jos vesi tunkeutuu pultteja pitkin sisään, pääsee se varmuudella myös laminaatehin.
    Syksyllä kun vene nostetaan ja pakkanen tulee on jälellä huopahattu jonka korjaukset maksavat maltaita.
  18. Ei Ah-luvulla ole juuri merkitystä jos rinnan kytketyt akut on samankaltaisessa kunnossa (ikä).
  19. Ensinäkin kun puhutaan tavallisista lyyjyakuista missä käytetään nestemmäistä happoa niin ero "huoltovapaan" ja tavallisen välillä on yleenssä se että se huoltovapaa on vaikeampi huoltaa ja avata. Tässä ryhmässä totuus on kuitenkin että ne eivät ole huoltovapaita. Vesi tulisi tarkistaa/lisätä säännöllisesti. Miten usein riippuu lataustiheydestä ja tavasta. Itse tarkistan ja lisään neste kerran kahdessa kuukaudessa.
    Lyyjyakkujen käyttäytyminen on merkistä huolimatta suunilleen samalainen eli sillä ei suurta merkitystä ole mutta suurin ero muodostuu iän myötä. Näin ollen suosittelen että kun hankit uudet akut uusit kaikki samanaikaisesti.
    Eksoottiset akut kuten geeliakut, kuituakut jne. en käsittele näillä sanoilla sillä jos sellaiseen sortuu tulisi latausjärjestelmä modifioida täysin.
    yllä Tudorin freeline:sta pitäisi löytyä tulppa molemmista päistä johon saa ilmauksen kytketty!?
  20. Jos luet mitä asiasta on täällä kirjoitettu oletan että löydät olennaiset. Ilmaus ja happojen keräyly on mielestäni tärkeimmät.
    21. 19 / 22
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt