jth_12
Satunnaista kirjoittelua harrastuksista.
Vapaa-aikanani: Hiihtoa, pyöräilyä (maastossa ja maantiellä) muuta pientä ulkoilua
Siviilisääty: Varattu
Lapset: Olen ylpeä vanhempi
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia13 aloitusta · 241 kommenttia
- Olisiko nämä Chopper -tyyppiset pyörät tavoitteena?
http://www.elisanet.fi/ari_lilja/Kuvat/Chopper/Images/DSC00418.JPG
Taitaa tavalliset nojapyörätkin olla parempia ajaa. - Jyväskylän reittejä voi katsoa vaikka tästä
http://jesh.fi/osm.php
Toimii hitaanpuoleisesti, mutta nyt näytti toimivan kumminkin. Koko Suomesta ei taida olla tuollaista karttaa (itse ajelen toisaalla ja en tunne Jyväskylän maastoja). Omassa kännykässä olen katsonut karttoja GpsMid:llä (käyttö vaatii enemmän ja vähemmän askartelua). Sen saa näyttään MTB-merkinnät.
www.karttapaikka.fi:stä myös voi katsella seutuja ja mahdollisia ajomaastoja. - Onko sitten vaikka Bilteman pyörien myyminen petosta? Esim. tässä ilmoituksessa ei kai ole mitään väärää
http://www.biltema.fi/fi/Vapaa-aika/Polkupyorat/Polkupyorat-ja-vaunut/Miehille/X-Trail-26-271106/
Siinä kun ei sanota kelle se on tarkoitettu... Mulla ei ole kokemusta tuosta tai muista siellä myytävistä pyöristä, mutta ajan mieluummin reilun 10v vanhalla maastopyörälläni kuin tuolla. Köyhän ei kannata ostaa halpaa. Mieluummin huoltaa sellaista joka on joskus ollut hyvää & kestää kulutusta. - Mulla on 80-luvun lopun maantiepyörä. Raskas ja löysä verrattuna tämän päivän pyöriin? Ei taida juuri menoa haitata peruspyöräilyssä, siis kuntoilussa ilman ajatustakaan kisoihin menosta.
Tuon ikäiseen osien saaminen ei ole ongelma (ainakaan toistaiseksi). Keskiö siinä on BSA ja 68mm eli ihan standardia. Liian uusi ollakseen sitä hankalaa ikäluokkaa? Ohjauslaakeri on alkuperäinen ja näytti olevan riittävän hyvässä kunnossa (ehkä senkin vaihtaa, jos tarve tulee). Muutoinhan loput osista vaihtaa normaalityöllä.
Vanhassa pyörässä vaihtajat on viistoputkessa ja olisi ajatus kasata taakse kiekko jossain välissä. Pääsisi eroo kierrerataspakasta (ja saisi vaihtuisi 6-lehtinen pakka tiheämpi väliseen pakkaan, 9:iin). Kiekkoja myydään valmiinakin kuten Aksium, mutta itse kasaaminen tuntuu sopivalta tälläiseen vanhaan harrastepyörään. Seuraava kysymys on sitten kannattaako pysyä vanhassa tyylissä ja pitää vaihtajat viistoputkessa vai etsiä tarjousta STI-vaihtajista?? Meneekö vanhan pyörän luonne rikki siinä. - Miten olisi vielä peräkärry, jos on lähdössä kahden viikon retkelle? Silloin ei tule ongelmaksi alkuperäinen ongelma lyhyestä pyörästä ja ehkä ei tarvii ostaa uutta pyörää retkeilyyn.
Omaa kokemusta peräkärrystä ei ole retkikäytössä, kun lähinnä lyhyitä matkoja olen lasta vetänyt kärryssä. Täysin katettu ja korkea peräkärry tuplaa ilmanvastuksen ja sen huomaa 20km/h nopeudessa (eli siinä melko tavallisessa retkipyöräilijän vauhdissa).
Pelkän tavaraperäkärryn kanssa ilmanvastus peräkärryssä ei ole kovin iso (pakataan sukkulaksi) ja painopiste pysyy matalalla. Ajomukavuuden kannalta se ei ole kiikkerä ajettava. Lisäpaino peräkärrystä ei ole hirveästi isompi kuin runkoon kiinnitetyistä telineistä (on painavampi). Ilmanvastuksessa taitaa voittaa, vai miten on? Varsinkin kun se peräkärry on yksipyöräinen.
Jos ennestään on jo arkikäyttöön (myös työmatkat) sopiva fillari, niin miksi ei kannattaisi harkita peräkärryä. - Nuo pidempi runkoiset pyörät on retkellä varmasti mukavimpia. Rauhallisempia ajettavia kuorman kanssa kuin "tavalliset" ilman kuormaa ajettavat.
STI-vaihtajien laitto menee budjetin yli, kun alle 150e ei löydy?
Silloin kun on pieni budjetti, niin kannattaa ehkä harkita sitä käytettyä ja pistää kuluneet osat uusiksi. Se vaatii enemmän ja väemmän harrastusta, mutta saa 800e:llä melko hyvän, varsinkin jos itse vaihtaa osat. Homma riippuu ihan siitä millaisen pyörän löytää kunnostettavaksi. - Vaihteiden määrässä sanoisin esim 2x9:n olevan ihan riittävästi retkikäyttöön. Mieluummin 2x9 kuin 3x8, silloin kun välitysalueet on sovitettu tarpeeseen. Se kokonaismäärä ei ratkaise/auta mitään, jos vaihteiden väliin jää isot aukot ja toisaalta nopeaan ajoon on "ylimääräisiä" vaihteita.
Jos edessä rattaat on 34 ja 50, niin taakse 12-28 (13-28 olisi vielä parempi, riippuu mitä kasettia voi käyttää). Nuo välitykset löytyy ihan edullisista vaihtoehdoista, mutta saattaa vaatia vähän miettimistä. Jos lähtee euroja venyttämään, niin tuollaisen vaihtoehdon saa laitettua johonkin käytettyyn. Itse ostin juuri tuollaisen kompaktikammen ja rattaat eteen (uusi maksoi 50e). Sopivat peräkärryn vetoon. Normaaliajoon ostan pienemmäksi eturattaaksi 38-hampaisen.
Rungon ja pystyasentoon sopivan satulan valinta ei ole vaihteista riippuvainen. Hivenen leveämpi satula saa olla, kun ajoasento on pystyssä. - Jos paino on heikko puoli, niin taitavat silti olla vanhoja paremmat. Cxp33:set pitäisi itse laittaa (tai etsiä joku kolmas rakentaja). Oman työn laadusta en ole niin varma (ainakin vie useamman tunnin).
DT:n laskurin mukaan CXP33:n paino menisi settinä 1,85kg (ja takakiekko 1,01kg). Ei sekään ole keveimpiä. Siinä laskussa puolia on 32kpl ja paksuus 2.0/1.8. Napana DT 340 road (100mm ja 130mm). Navasta näyttää tulevan suhteellisen iso osa painosta (135g ja 310g). Se ei kuitenkaan ole sitä kriittisintä pyörivää massaa -- vanhaan edulliseen teräsrunkoiseen pyörään katson kiekkoja ja jos laittaa oikein hyvät kiekot, niin runko on syytä vaihtaa seuraavaksi...
Ehkä mun ajonopeuksissa puolien määrällä ei ole suurempaa väliä? Jos rakentaa kiekon itse, saa hauskaa puuhaa (aina ei ole pakko onnistua ekalla kerralla...). Hyvin kasattu 20 puolainen voittaa omatekoisen??? Omaa voi kerran pari kesässä rihtailla (jos olisi tarvetta), mutta 20 puolaiselle en uskalla tehdä mitään itse. - Periaatteessa stressi ja muu ylirasitus alentaa vastustuskykyä, vai miten on. Siinä on ehkä toinen hyvä syy pysyä kohtuudessa. Samoin jos ei liiku, niin silloin myös vastustuskyky laskee.
Näillä vesisateilla on jo tarpeen pistää fillari kuntoon, kun hiihtokelit hupenee, ainakin täällä etelässä. - Merkkiä suurempi merkitys on pyörän ominaisuuksilla. Siis onko jäykkäperäinen vai täysjousto ja 26" vai 29".
Oma pyöräni on vanha jäykkäperäinen ja senkin kanssa pääsee varsin haastavaan maastoon. Alkuperäisen kysyjän kuvaamat polut ajaa jäykkäperäisellä ihan hyvin. Jos ajattelee 1500e hintaista pyörää, niin siihen hintaan ei kaiketi kannata täysjoustoa ostaa. Mieluummin hyvälaatuinen jäykkäperäinen kuin halvemman tasoinen täysjousto. Painossakin saman hintainen jäykkäperäinen on hivenen edukseen. Jarrujen tyypin valinnassa ehkä ei ole niin isoa pohdiskelua (kun vain ei ole vannejarruja).
Jos pyöräksi valitsee täysjouston, niin saa varata 500e enemmän budjettiin? - Siis tälläinen satunnainen kuntoilija voi hyvin tehdä esim. 80% keskisykkeellä lenkkejä, kun välissä ehtii palautumaan. Jos nostaa harjoittelumäärää, niin saa laskea tehoa ja mennään sinne 60..70% sykealueelle. Tuo olisi se parempi vaihtoehto.
Omat hiihdot on jääny 3..5h/viikko (3kertaa) ja siinä taitaa ehtiä aika hyvin palautumaan. Toistaiseksi ainoastaan reilun 3h hiihdon jälkeen ei ole tehnyt mieli lähteä toiselle samanlaiselle lenkille. Lähinnä sitä mietin, kun niin usein ne keskisykkeet nousee yli suositusten, mutta se vähäisempi ja max joka toinen päivä hiihto antaa tilaa palautumiselle. Enemmän kuntoilevalle se on tarkempaa? - Joo, ei niitä pitkiä matkoja tarvitse harrastaa. Saattavat olla virkistäviä ;) . Mulla edellisestä 30km hiihdosta oli jo reilu 20v aikaa. Niitä tunnin lenkkejä ehtii paremmin hiihteleen.
Toisaalta normaali kunnon ylläpito vaatii vähän enemmän kuin kerran viikossa ulkoilua... ja sillä suosituksen mukaisella 30min/päivä liikkumisella aika moni jaksaa liikkua samana päivänä useamman tunnin eli mennä joskus 20..30km lenkin. - Tälläiselle sohvaperunalle ja muutenkin vähän hiihtäneelle on ihan riittävä nopeus jo 6min/km 30km matkalla. Voitelu, välineet ja varsinkin tietämys niiden käytöstä ei ole huippua sen olennaisimman eli kunnon ohella. Mikä sitten on hyvä vauhti kellekin -- silloin kun ei olla kisoissa vaan nauttimassa ulkoilusta.
Niin se on että näyttää vain talvi loppuvan kesken täällä eteläisessä Suomessa. Pitänee kokeilla kuokkimista/luistelua hetken aikaa (kun olen opetellut peristeistä enimmäkseen tänä talvena). Tiedä sitten millainen on lähilatujen kunto seuraavan viikon aikana. - Ensimmäistä talvea ajossa Ice spiker pro:t (2.1") ja vielä en osaa sanoa nastojen pysymisestä mitään, kun vasta 150km ajettuna. (Vain yksi lenkki tuli ajettua kivisessä maastossa.)
Jos on arka ajaan jäisellä tiellä ajoradan reunalla, niin noiden kanssa menee mukavasti :-) Paljaalla asfaltilla ajaessa nastat pitää oman melunsa, mutta vastaavasti jäällä ja lumella pitää hyvin.
Rullaa selvästi paremmin kuin joskus 10v sitten olleet nastarenkaat (tässä välissä en ole varsinaisesti talvipyöräillyt). Itseasiassa ne rullaa muutenkin paremmin kuin odotin. - Ei sen takanavan tarvitse jäätyä ajossa tai pakkasessa seisomisesta. -26C oli viime viikolla fillaroidessa ja hyvin on toiminut. Ajomatka on varsin lyhyt ja pyörä on yöt lämpimässä (yli nollan) että se niistä vaativista olosuhteista. Sopivasti öljyttynä ja kuivana toimii pakkasilla eikä ole mitään ongelmaa työpäivän jälkeen liikkeelle lähdössä _pyörän_ suhteen.
- Muita loggereita löytää hakusanoilla GPS logger bluetooth. Jokunen hintaseurannasta http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/10091
GlobalSat ja Bluemax ainakin on pidempään käytettyjä merkkejä. Varmaan myös se Mylogger on ihan toimiva.
Kännykän akku ei välttämättä kestä koko hiihtolenkkiä ja tuollainen 1000mAh akku pelkälle GPS:lle riittää pitkään (omassa 700mAh ja toimii 9h, ainakin uutena). Mulla niin Android kuin Symbian (päivitettynä Belleen) hyytyy pakkasessa tavallista nopeammin -- sinänsä -20C alentaa jo yksistään akun jännitettä kummasti.
Metsässä kulkiessa se pipoon laitto tarkentaa jälkeä. Myös maastopyöräillessä saman olen huomannut. Siinä taskussa oleva kännykkä piirtää omiaan ja kypärässä oleva loggeri seuraa vanhaa jälkeä ja polkua melko tarkasti. Kuusikkoisessa metsässä meno tuo suuremman eron (myös talvella). Useamman kerran kun menee saman reitin, niin mielikuva tarkkuudesta paranee. - Riippuu maastosta se GPS:n tarkkuus. Kännyköiden välillä on eroja, mutta ei ne ole yhtä hyviä kuin mun useamman vuoden vanha pelkkä GPS-loggeri (käytin sitä aikaisemmin kännykän kanssa, bluetoothilla paikka kännykälle).
Omilla hiihtolenkeillä kahden kännykän välillä on isoja eroja matkassa toinen näyttää 8km, kun toinen 10km matkaksi. Loggerin kanssa olisi tullut 9,5km... Tämä silloin kun latu kulkee metsässä eikä millään avoimella paikalla. Puut haittaa sateliittisignaalin kulkua (ja molemmin puolin olevat kerrostalot). Riippuu softasta miten matka lasketaan heikolle signaalille. Toiset yliarvioi matkan ja toiset ottaa vain hyvän signaalin paikat talteen -> tulee todellista lyhempi matka.
Pellolla hiihtäessä molemmat kännykät antaa varsin hyvää jälkeä reitissä ja matkassa.
Mun hyvä palikka on Royaltek RBT-2300, mutta sen valmistus on jo lopetettu (saattaa löytyä Ebaystä tai sitten ei enään sieltäkään). - Kulujen laskenta ei ehkä tee täysin oikeutta tässä, kun jos on tarkoitus kuntoilla ja ajoittaa ne työmatkaan, niin syntyy pelkkää säästöä??
Jos ajaa 2x17km x2x30 (eli reilun puolivuotta 2x viikossa), niin matkaa kertyy 2000km. Autoilun kulut on 25..50c/km eli 500..1000e.
Käytännössä suurempi merkitys kumminkin on sillä virkeydellä, minkä kuntoilu antaa. Tiukan budjetin laskija myös laskee säästöt tulevaisuudessa -- sijoitus parempaan vointiin. Kokonaisuutenaan joka tapauksessa edullinen harrastus, sanoisin.
Omista pyörän talvirenkaista maksoin 60e/kpl ja ei yhtään kaduta, vaikken sijoitusta saakaan rahana takaisin suoraan. - Tähän aikaan vuodesta uraisilla ja jäisillä pyöräteillä käyräsarvinen pyörä ei ole parhaimmillaan. Kyllä näilläkin keleillä sen 17km voi ajella, jos intoa riittää. Itse aloitin nyt 6km matkaa ajeleen. Ehkä maantiefillariin voisi nastarenkaat laittaa, mutta maastopyörässä 2,1" rengas tuntuu hyvältä (jokaisessa nappulassa on nasta, kun kaipaan hyvää pitoa jäällä).
CC-pyöristä mulla ei ole kokemusta, kun omat pyörät on vanhoja. Sellainen saattaisi käydä ympärivuotisessa työmatkassa. Talvelle rengasvalikoima riittänee, vaikka musta maastopyörä tuntuu omalle matkalle ja tällä tienhoidolle sopivalta.
Kysyjä ei sanonut milloin olisi aloittamassa, niin kai se on jo nyt viikon sisällä... Talvella aloittaessa ehkä ei kannata heti ottaa tavoitteeksi joka päivä töihin pyöräilyä oli keli mikä tahansa. - Riippuu jonkin verran akkutekniikasta, mutta Li-ion akku ei ihmeemmin kärsi jatkuvasti täynnä olosta. Kärsii lähinnä tyhjäksi käyttämisestä. NiMH akkujen kanssa on hyvä joskus purkaa tyhjemmäksi (mutta ei mitään syväpurkamista).
Omat akut lataan 4,1V asti (/kenno) ja luotan sen kanssa niiden kestävän pitkään. Täyteen ladatessa kennokohtainen jännite olisi 4,2V. Vanhassa laturissa on kaksi lopetusjännitettä ja nipistän hivenen kapasiteetistä. Saattavat tuolla tyylillä kestää pidempään tai sitten ei.