Vapaa kuvaus

Tärkeitä asioita minulle ovat kristillinen usko, läheiset, ystävät, seurakunta, terveys, kirjat, musiikki, liikunta, ruoka, puhdas vesi ja luonto sekä rauha.
youtube.com/@juhamikkonen
juhamikkonen.blogspot.fi

Aloituksia

60

Kommenttia

833

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Minulla oli useamman vuoden selkä jumissa, mutta lihakset aukeni, kun kävin kolme kertaa peräkkäin urheiluhierojalla. Minusta ei kannata treenata ihan pienillä painoilla (erityisesti naiset tekevät joskus niin) - vastus saa kyllä tuntua. Toisaalta ei kannata treenata, ainakaan aluksi, järkyttävän isoilla painoillakaan (erityisesti miehet tekevät tätä toisinaan), lihakset vain kipeytyy turhan paljon saliharjoittelua aloittaessa, sillä jos ei ole tehnyt aiemmin painoharjoittelua, menee useampi kuukausi, että lihakset hermottuvat ja tottuvat rasitukseen ja pystyvät ottamaan vastaan kovempaa treeniä. Ei siis kannata tehdä heti aluksi loppuun asti sarjoja. Myöhemmin voi hakea maksimia.

    Ikävä kyllä en osaa neuvoa, minkä verran toistoja olisi ihanteellinen selän jumeihin. Itse treenaan lihaskuntoa salilla, kestävyyttä puolestaan sauvakävelemällä, uimalla, juoksemalla ja nyrkkeilemällä. Teen yleensä noin 5-20 toistoa per sarja, en juurikaan tee ykkösiä. Teen yleensä 2-3 lämmittelysarjaa ja 2-3 varsinaista sarjaa per liike ja 1-2 liikettä lihasryhmää kohti. Voisi tehdä neljäkin sarjaa ja kolme liikettä, mutta teen harvemmin niin montaa. Jos käyt kerran viikossa kuntosalilla, voisi olla hyvä tehdä kerralla kaikki lihasryhmät. Itse käyn 2 kertaa ja olen jakanut lihasryhmät kahteen seuraavasti:

    1. Rinta, selkä, hauikset, kyynärvarret, epäkkäät, vatsalihakset (suorat ja vinot)
    2. Jalat, olkapäät, ojentajat, pohkeet, kyljet

    Jos käy kolmesti voi olla hyvä jakaa kolmeen. Kannattaa treenata lihaksia monipuolisesti, ei vain selkää. Lihakset tarvitsevat paikallista rasitusta. Etenkin vatsoja on hyvä tehdä, jos on selkävaivoja.

    Selälle on mielestäni hyviä liikkeitä ainakin ylä- ja alatalja, selänojennukset, t-kulmasoutu ja maastaveto. On hyvä varioida. Maastavedossa kannattaa käyttää vyötä, jos tekee suurilla painoilla. Ei kannata treenata kerralla hullun pitkään. Minulla menee lyhyen verryttelyn kanssa yleensä tunnista puoleentoista. Myös oikea ravinto ja riittävä uni on tavattoman tärkeää. Lihakset saavat harjoittelusta mikrovaurioita ja kasvat, kun syö ja lepää.

    Toivottavasti tästä oli edes hivenen hyötyä. Toivon Sinulle hyviä treenejä ja sitä, että saat selkäsi kuntoon! :)
  2. Kiitos vastauksesta. Asiat eivät ole yleensä yksinkertaisia ja mustavalkoisia. On tehty tutkimuksia, joiden mukaan esim. moni nykyfyysikko on uskonnollinen ihminen, asiasta löytyy netistäkin, jos jaksaa googlettaa. Biologeissa on heihin verrattuna huomattavasti vähemmän Jumalaan uskovia. Fyysikoissa ja matemaatikoissa on myös niitä, jotka kyseenalaistavat neodarwinistisen mekanismin elämän monimuotoisuuden selittäjänä. Mielestäni uskonnollisissa ja metafyysisissä kysymyksissä on kyseessä asioita, joita ei voida ratkaista tieteellisin menetelmin. Uskonto ja tiede eivät ole olleet keskenään jatkuvassa sodassa, vaan hyvin monimutkiikkaassa, ja myös hedelmällisessäkin vuorovaikutuksessa, vaikka Richard Dawkinsin kaltaiset uusateistit muuta väittävätkin. Dawkins on biologina alansa huipulla, mutta esim. teologiaan ja filosofiaan hän ei ole perehtynyt kovinkaan hyvin, mikä ei ole ihme, sillä ihmiselämä on lyhyt eikä kaikkeen voi, eikä tarvitsekaan mennä.

    Toki saat vapaasti pitää naurettavana sitä, että uskonnollinen usko ja tieteellinen maailmankatsomus voisivat olla keskenään yhteensovitettavissa. En jaa kanssasi tätä näkemystä. Minusta luomiskertomus on genreltään heprealaista runoutta, ei se ole tieteellinen selonteko, ei sellaisia osattu sinä aikana edes laatia. Minusta sekä fundamentalistit, jotka väittävät, että luomiskertomus on kirjaimellisesti totta, että kriitikot, jotka väittävät, että luomiskertomus on täyttä kukkua, lukevat molemmat ikivanhoja tekstejä modernien silmälasien lävitse ja siis virheellisesti.

    Uskonnollisen vakaumukseni perustavin asia ei ole Genesiksessä kuvatun syntiinlankeemuskertomuksen kirjaimellinen tulkinta. Mielestäni kertomuksen voi tulkita symbolisemmin. Ymmärrän, että Jeesuksen kuolema ihmisten puolesta voi tuntua hulluudelta, siltä se tuntui jo antiikin ajan ihmisistä. Uskontoja voi ymmärtää kuitenkin mielestäni oikein vain niiden omista lähtökohdista käsin. Naturalismista käsin tarkasteltuna kristinusko ei tietenkään toimi, mutta kristinuskolla, kuten muillakin uskonnoilla ja aatteilla, on oma sisäinen logiikkansa. Filosofi Ludwig Wittgenstein puhui kielipeleistä. Jokaisella kielipelillä on oma kielioppinsa.

    En kannata Creation Science-nimellä kutsuttua näkemystä, jota esiintyy erityisesti jenkeissä. Minusta siinä ei ole kyse tieteestä, vaan tarkoitushakuisesta uskonnollisesta vaikuttamisesta. Minulla ei ole mitään vaikeuksia sen kanssa, että maailmankaikkeus on noin 13,7 miljardia vuotta vanha ja alkuräjähdys sopii mielestäni yhteen teismin kanssa ilman kognitiivista dissonanssia.

    Evoluutioteoriankin monet on kyenneet sovittamaan yhteen klassisen kristinuskon kanssa, näkemystä kutsutaan teistiseksi evoluutioksi, viittaan esim. Alister McGrathiin, joka väitteli molekyylibiologian tohtoriksi ennen nykyistä historiallisen teologian professuuriaan Oxfordin yliopistossa.

    Ei Raamattua tarvitse pitää historiallisesti millään tavoin luotettavana, jos ei siihen halua/kykene uskomaan. Kuitenkin on monia ammattitutkijoita, joiden mielestä esim. Luukkaan evankeliumi on genreltään antiikin historiateos. Ei se tietenkään täytä nykykriteerejä tieteellisestä objektiivisuudesta, mutta ei täytä muutkaan antiikin lähteet ja kuitenkin voimme pyrkiä rekonstruoimaan tapahtumia niiden pohjalta.
  3. Ymmärrän naturalistisen filosofian ja naturalistisen metodologian välisen peruseroa jonkinverran. Kiitos kuitenkin selventävistä ajatuksista.

    Jotkut ovat yrittäneet laskea todennäköisyyksiä, miten niin monet luonnonlait voivatkin sattua kohalleen. Argumentti tietämättömyydestä ei yleensä oikein toimi, se on totta. Ajattelen kuitenkin, että vaikka todennäköisyyslaskelmilla ei varmaan voidakaan todistaa tässä suuntaan tai toiseen, ne voivat tuntua silti intuitiivisesti hyvin vakuuttavilta. Mm. tunnettu skeptikko Michael Shermer piti antrooppista periaatetta hyvänä argumenttina teismille, niin hyvänä, että on avoin multiversumille. Filosofi Anthony Flew kääntyi ateistista deistiksi tutkittuaan luonnonvakioita.

    Kiitos linkistä, luin Wikipedian sivun ja Wedge-strategian englanniksi, siellä oli linkki. En tajunnutkaan, miten määrätietoisesti ID-teoreetikot ponnistelevat. Vaikuttaa amerikkalaiselta valtataistelulta. Minusta Intelligent Designissa on kyllä ongelmia. Ajattelen, että jos he myöntäisivät operoivansa filosofian tai teologian alalla ja kehittelevänsä teleologista argumenttia, se olisi ihan ok, mutta se, että he työntyvät luonnontieteen alalle, tuntuu aika oudolta. Tämäntapaisia ajatuksia oli Michael Rusellakin, joka vastustaa Intelligent Designia.

    Myönnän, että en ole lukenut vielä Gary Habermasin tutkimusta, vasta vähän juttua tästä tutkimuksesta. Täytyy yrittää ehtiä lukea itse tutkimus vielä. Habermas toki yrittää rakentaa vahvan apologeettisen argumentin. Hän pyrkii tekemään sen vetoamalla historiantutkijoiden konsensukseen. Kuitenkaan se, että vaikka Jeesus olisi kuollut ristillä, hauta olisi ollut tyhjä ja opetuslapset olisivat kokeneet ylösnousemusilmestyksiä ei vielä tarkoita, että Jumalan asiaanpuuttuminen olisi ainut asia, joka voisi selittää nämä ilmiöt.

    Liberaalit Uuden testamentin tutkijat Gerd Lüdemann ja John Dominic Crossan ovat sitä mieltä, että ylösnousemusilmestykset olivat vain opetuslasten sisäisiä kokemuksia. On myös esitetty, että naiset menivät väärälle haudalle tai että koirat söivät Jeesuksen ruumiin ja sitä ei siksi löydetty. Suomessa Matti Myllykoski sanoi kannattavansa jälkimmäistä.

    Täytyy myöntää, että olet varmasti oikeassa siinä, että kun Dawkins ja Hawking kirjoittavat todellista tieteellistä settiä, he operoivat tieteen pelisäännöillä. Ja olen todella iloinen sananvapaudesta, kyllä tiedemiehet ehdottovasti saavat ottaa kantaa muuhunkin kuin siihen, mihin heillä koulutuksensa puolesta on parhaat edellytykset vastata. Olen lukenut vasta näitä populaariopuksia luonnontieteestä, pyrin saamaan loppuun Dawkinsin Blind Watchmakerin. Olin ajattelematon, kun otin tämän esille, mutta hyvilläni siitä, että vastasit siihen niin että tajusin tämän itsekin.

    Ajattelin sanoa, että juuri nuo aksioomat ovat todistamattomia. On erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta todistaa esim. sitä, että maailma on olemassa. Käsittääkseni naturalismi, panteismi ja teismi ovat merkittävimmät nykymaailman metafyysiset perusratkaisu, viitekehyksiä, joiden kautta tarkastellaan kaikkea muuta.

    Teknologia on todella edistynyt. Erityisen kiitollinen olen, että lääketiede on kehittynyt. Se tuo miljoonille mahdollisuuden ylipäätään olla elossa ja myös parannuskeinoja ja helpostusta lukemattomiin sairauksiin. Tämän takana on toki sukupolvien väsymätön uurastus eri tieteenalojen parissa.
  4. Tarkoitukseni oli kirjoittaa "luulen, että Puolimatka ajattelee...". En ole varma. Voin ymmärtää ja varmaan ymmärränkin asioita myös väärin. Myönnän etten ole perehtynyt tieteenfilosofiaan vielä riittävästi.

    Tarkoitin sitä, että luonnontiede ei käsittääkseni voi ottaa kantaa siihen, onko maailmankaikkeudessa havaittavat luonnonlait älyllisen suunnittelun tulosta. Käsittääkseni Intelligent Design-teorian kannattajat väittävät, että tiede voi ottaa kantaa asiaan. Tästäkin syystä liikettä kritisoidaan. Mm. Eugene Scott, yhdysvaltalainen biologinen antropologi, on esittänyt tämänkaltaista kritiikkiä.

    Jeesus Nasaretilaisen mahdollisesta ylösnousemuksesta on kirjoitettu tuhansia sivuja. Gary Habermas teki tähän asti laajimman vertailun siitä, mitä ammattieksegeetit, konservatiivit, liberaalit ja keskilinjan tutkijat ajattelevat asiasta. Hän päätyi siihen, että noin 75 % tutkijoista pitää totena sitä, että Jeesus kuoli ristillä, hauta löydettiin tyhjänä ja että opetuslapset kokivat ylösnousseen Jeesuksen ilmestyvän heille. Esim. täällä töytyy juttua aiheesta:
    http://www.garyhabermas.com/

    N. T. Wright on kirjoittanut 740 sivuisen opuksen nimeltä The Resurrection of the Son of God, jossa hän pyrkii osoittamaan, että Jeesuksen ylösnousemus sopii parhaiten siihen, mitä tiedämme historiallisten lähteiden pohjalta. Tässä linkki verkkokauppaan, joka esittelee teosta:
    http://www.amazon.com/Resurrection-Christian-Origins-Question-Vol/dp/0800626796
    Tässä vielä linkki videoon, jossa Wright pohtii aihetta:
    http://www.youtube.com/watch?v=zqc7--CaCpM

    Myönnän, että me kristityt teemme liian usein rajanylityksiä, mutta osa naturalisteista tekee joskus samaa. Viittaan esimerkiksi uusateisti, biologi Richard Dawkinsiin, joka pyrkii edistämään naturalismia tieteellisenä katsomuksena. Myös Stephen Hawking tekee metafyysisiä väitteitä loistavassa kirjassaan A Brief History of Time, kun hän ottaa ohimennen kantaa Jumalan olemassaoloon käsitellessään fysiikkaa.

    Viittasin yliluonnollisilla tekijöillä erityisesti Jumalan olemassaoloon ja ihmeisiin. Käsittääkseni luonnontiede tutkii havaittavaa todellisuutta ja metafyysisiä väitteitä ei voida todistaa, ainoastaan olettaa.

    Kiitoksia vastauksista. Mielelläni opin lisää.