Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

179

Kommenttia

1713

  1. Pohjoissuomalaistenkin on tullut aika elää omillaan ja vieläpä siten, että vanhusten hoitokin olisi inhimillistä. Ja tämä on mahdollista, vaikka etelästä saatava tuki kokonaan lakkautetaankin.

    Etelä-Suomesta saadun rouhean tuen turvin pohjoiseen on rakennettu yhteiskunnan tarjoamista palveluista l u k s u s t a s o, mikä näkyy esimerkiksi
    1) nopeina lääkäriaikoina, koska yhtä lääkäriä kohti on pohjoisessa mahdollisia potilaita jopa vain neljäskymmenesosa verrattuna etelän kollegaan.
    TEHTÄVÄ KORJAUS: terveyskeskusten määrää on rajusti vähennettävä, jolloin saadaan toisaalta lääkärit ja hoitajat nykyistä huomattavasti tuottavammiksi ja toisaalta säästetään
    ylläpito- ja hallintomenoissa ja tietenkin lääkäreitä ja hoitajiakaan ei tarvita nykymäärää.
    Suorin ja nopein reitti tämän reformin toteuttamiseen on kuntien pakkoliitos.

    2) pieninä koululuokkina, jolloin yhdellä opettajalla saattaa olla luotsattavanaan vain neljä oppilasta, vaikka tehoa riittäisi vähintäänkin viisinkertaiselle oppilasmäärälle.
    TEHTÄVÄ KORJAUS: oppilaitosten määrää on rajusti vähennettävä, jolloin saadaan toisaalta opettajat nykyistä huomattavasti tuottavammiksi ja toisaalta säästetään
    ylläpito- ja hallintomenoissa ja opettajia tai muuta kouluhenkilökuntaa ei tarvita nykymäärää.
    Suorin ja nopein reitti tämän reformin toteuttamiseen on kuntien pakkoliitos.

    3) pieninä vanhusten hoitoyksikköinä, jolloin hoitohenkilökunnan työ ei ole tuottavimmillaan.
    TEHTÄVÄ KORJAUS: hoitoyksiköiden määrää on rajusti vähennettävä, jolloin saadaan toisaalta hoitohenkilöstö nykyistä huomattavasti tuottavammaksi ja toisaalta säästetään
    ylläpito- ja hallintomenoissa ja henkilökuntaakaan ei tarvita nykymäärää.
    Suorin ja nopein reitti tämän reformin toteuttamiseen on kuntien pakkoliitos.

    4) korskealaatuisena tieverkkona, jossa pienet ja vähäkäyttöisetkin tiet on asfaltoitu ja onpa useita teitä rakenneltu, vaikka tarve onkin ollut minimaalinen
    TEHTÄVÄ KORJAUS: vähäkäyttöisimpien teiden ylläpidosta on kokonaan luovuttava ja suurin osa tieverkostosta muutettava sorapäällysteisiksi.

    Yhteenvetona voidaankin todeta , että pelkästään tehostamalla toimintaa ja tyytymällä luksustason asemesta normaaliin tain hieman normaalia alhaisempaan palvelutasoon oltaisiin hyvin lähellä tilannetta, jossa tultaisiin toimeen omillaan. Ylpeästi omillaan vaikkakin vielä loisena ja surkimuksena siinä mielessä, että esimerkiksi puolustusvoimain ja rajavartiostolaitoksen toiminnan rahoittaisivat yksin eteläsuomalaiset. Oulun ja Rovaniemen yliopiston olemassa olon oikeutus Etelä-Suomen rahoitukseen perustuen tulee ottaa vaiheessa kaksi kriittisen tarkastelun alle.
  2. On totta, että hyvin pitkälti valtion ottama velka valuu valtion osuuksiin pohjoisen luuserikunnille.
    Nimimerkki "pitäkäämyösvelat" on ymmärtämättömyydessään ja täydellisenä vajaakansalaisena tyypillinen esimerkki henkilöstä, joka ei asioiden laidasta käsitä himpun vertaa. Mutta näinhän se aina on, että ne, jotka eniten tukeutuvat elämässään parasiittina loisimaan, ovat ensimmäisenä kitapurje punaisena huutamassa esimerkiksi valtion velasta, vaikka eivät ole itse kuuna päivänä kykeneviä siitä itse puupennin vertaakaan maksamaan.

    Oheistan tähän alle 103 kuntaa Suomen 307 kunnasta, joissa eläminen pohjautuu yli sataprosenttisesti loisimiseen, toisten kustannuksella elämiseen. Röyhkeä Ranua jopa rellesttää yli kaksisataaprosenttisesti.

    Ranua 220,97 %
    Kinnula 181,25 %
    Vesanto 180,95 %
    Kärsämäki 179,38 %
    Puolanka 178,07 %
    Salla 176,35 %
    Kivijärvi 175,18 %
    Rautavaara 171,21 %
    Pudasjärvi 169,68 %
    Merijärvi 166,24 %
    Perho 164,55 %
    Taivalkoski 163,10 %
    Utsjoki 159,73 %
    Rääkkylä 158,31 %
    Kannonkoski 157,60 %
    Posio 154,28 %
    Ylitornio 154,09 %
    Juuka 152,71 %
    Pihtipudas 152,25 %
    Kaavi 151,11 %
    Enontekiö 150,50 %
    Siikalatva 150,18 %
    Pielavesi 147,35 %
    Pyhäntä 146,38 %
    Soini 146,16 %
    Tervo 145,32 %
    Isojoki 143,23 %
    Lavia 142,24 %
    Multia 142,07 %
    Hyrynsalmi 140,30 %
    Lestijärvi 138,83 %
    Pello 138,40 %
    Karvia 138,16 %
    Pomarkku 138,13 %
    Luhanka 137,77 %
    Ristijärvi 136,36 %
    Valtimo 135,93 %
    Merikarvia 135,88 %
    Tuusniemi 134,92 %
    Polvijärvi 134,91 %
    Rautalampi 133,75 %
    Siikainen 132,48 %
    Ilomantsi 130,50 %
    Punkalaidun 130,49 %
    Karstula 127,53 %
    Hankasalmi 127,38 %
    Savukoski 126,61 %
    Kiuruvesi 126,34 %
    Sievi 125,01 %
    Sulkava 124,88 %
    Enonkoski 124,63 %
    Miehikkälä 124,59 %
    Utajärvi 124,23 %
    Suomussalmi 123,97 %
    Rantasalmi 123,28 %
    Kuhmo 121,13 %
    Alajärvi 121,01 %
    Vaala 120,52 %
    Kyyjärvi 120,00 %
    Reisjärvi 119,93 %
    Pertunmaa 119,89 %
    Halsua 119,60 %
    Tohmajärvi 119,42 %
    Paltamo 119,21 %
    Alavieska 118,34 %
    Kuhmoinen 117,37 %
    Kangasniemi 117,33 %
    Lumijoki 117,03 %
    Sonkajärvi 116,79 %
    Karijoki 116,20 %
    Teuva 115,83 %
    Alavus 115,67 %
    Heinävesi 115,29 %
    Konnevesi 113,24 %
    Kuortane 112,76 %
    Nurmes 112,66 %
    Sysmä 112,50 %
    Koski Tl 111,68 %
    Haapavesi 111,63 %
    Viitasaari 111,45 %
    Haapajärvi 110,02 %
    Puumala 109,63 %
    Siikajoki 108,96 %
    Kemijärvi 108,21 %
    Kitee 107,91 %
    Jämijärvi 107,89 %
    Nivala 107,28 %
    Saarijärvi 107,12 %
    Evijärvi 106,40 %
    Keitele 105,74 %
    Lapinlahti 105,50 %
    Suonenjoki 104,80 %
    Veteli 104,70 %
    Kihniö 103,94 %
    Lappajärvi 103,65 %
    Muonio 102,48 %
    Joutsa 101,89 %
    Tervola 101,59 %
    Rautjärvi 101,03 %
    Parikkala 100,99 %
    Padasjoki 100,90 %
    Virrat 100,80 %
    Hirvensalmi 100,49 %
  3. On totta, että Pohjois-Suomen kunnat rehvastelevat esimerkiksi sillä, että lääkäriin pääsee milloin vain ja heti. Maalla on avara asua ja koulussa on luokalla oppilaita vähän, jolloin opetus on tehokkaampaa.

    Megalomaaniset maataloustuet juoksevat.

    Lopullinen totuus kuitenkin on, että tuon lystin kustantaa Etelä-Suomen veronmaksajat. Suomessa on n. 300 kuntaa. Yli sadassa kunnassa yhtä kunnan itsensä ansaitsemaa veroeuroa kohti tulee valtion apua yli yhden euron, Ranualla jopa yli kahden euron. Hyvä on Ranualla rellestää!”

    Pääministeri Sipilä on puhunut paljon ja monesta asiasta. Yksi asia on ollut tuottavuuden lisääminen yhteiskunnan palveluihin. Kun yksi lääkäri vastaanottaa etelässä ehkäpä 40 potilasta,
    pohjoisen kollega ottaa samassa ajassa vain yhden. Eipä siinä voi pohjoisen lääkärin tuottavuudesta juurikaan puhua, vaikka vika ei ole hänen vaan järjestelmän. Kun pohjoisessa on yo-luokalla vain neljä abia, niin kyllähän siinäkin opettajan tuottavuus jää kovin kovin alhaiseksi., sillä hän pystyisi vaivatta samalla työteholla kouluttamaan 20 oppilastakin.

    Mutta saako Sipilä miltään osin yhteiskunnan palveluiden tuottavuutta lisätyksi?

    Ikävä kyllä on myös todettava, että Sipilä, vaikka on paljon puhunutkin, ei ole aikaiseksi saanut juuri mitään kuin omien päätöksiensä peruutteluja. Mitä muuta tämä tällainen on kuin Sipilän itsensä halveksumaa v a t u l o i n t i a. Iteroinniksi en kuitenkaan ilkeäisi Sipilänä mennä toimintaansa kehumaan, kyllä ilmiselvästi hän kohdallaan on nyt kysymys kallepäätlomaisesta
    e n t i i j j a n p e l l u u s t a!
  4. ”maksutainahinnoissa” –nimimerkki suoltaa tyypillisesti vailla järkeä olevan debiilin tavoin epätotuuttaan, jonka mukaan ”Veronmaksajat maksaa työntekijöiden eläkkeistäkin suurimman osan kohonneissa hinnoissa.” Tämähän ei pidä paikkaansa.

    Kuluttajahintoihin on luonnollisesti leivottu mukaan myös hyödykkeen tuottamiseen tarvittujen työntekijöiden eläkekorvaukset, mutta siinähän on kysymys vapaaehtoisesta maksusta, jonka
    k u l u t t a j a maksaa hyödykkeen saadakseen. Eikä hän sitä veronmaksajan roolissa tee. Kun maanviljelijäin ns. työeläkekorvauksista 78 % maksetaan yhteiskunnan varoista, niin silloin voidaan sanoa, että veronmaksajat maksavat. Ja raskaasti maksavatkin. Liki miljardi euroa vuodessa.

    Tiesittekö muuten, että maanviljelijäin luopumistukieläke maksetaan sataprosenttisesti valtion varoista. Satoja miljoonia euroja vuodessa sekin.

    Maanviljelijä on parasiitti aktiivielämänsä aikaan, emäloinen eläkkeelle jäätyään.
    ”maksutainahinnoissa” –nimimerkki suoltaa tyypillisesti vailla järkeä olevan debiilin tavoin epätotuuttaan, jonka mukaan ”Veronmaksajat maksaa työntekijöiden eläkkeistäkin suurimman osan kohonneissa hinnoissa.” Tämähän ei pidä paikkaansa.

    Kuluttajahintoihin on luonnollisesti leivottu mukaan myös hyödykkeen tuottamiseen tarvittujen työntekijöiden eläkekorvaukset, mutta siinähän on kysymys vapaaehtoisesta maksusta, jonka
    k u l u t t a j a maksaa hyödykkeen saadakseen. Eikä hän sitä veronmaksajan roolissa tee. Kun maanviljelijäin ns. työeläkekorvauksista 78 % maksetaan yhteiskunnan varoista, niin silloin voidaan sanoa, että veronmaksajat maksavat. Ja raskaasti maksavatkin. Liki miljardi euroa vuodessa.

    Tiesittekö muuten, että maanviljelijäin luopumistukieläke maksetaan sataprosenttisesti valtion varoista. Satoja miljoonia euroja vuodessa sekin.

    Maanviljelijä on parasiitti aktiivielämänsä aikaan, emäloinen eläkkeelle jäätyään.
  5. ”Palkansaajien eläkkeet ovat myöhennettyä palkanmaksua. Eläkkeiden kustannukset perustuvat työantajien ja työntekijöiden keskinäisiin sopimuksiin.” - Mielipidepankki

    Nimimerkki Mielipidepankki sanoo niin kuin asia on. Eivät työnantajat todellakaan hyvää hyvyyttään työntekijöidensä eläkemaksuja maksele, kyllä siihen rahat on saatu työntekijän tekemällä työllä.

    On sinänsä lähtökohtaisesti väärin verrata palkansaajien ja maanviljelijöiden työeläkejärjestelmiä toisiinsa, niin paljon erilaiset ne ovat. Jos hieman tarkemmin asiaa tarkastelee, niin havaitsee, ettei
    MyEL (maanviljelijäin työeläke) oikeastaan mikään työeläke ole. Kun esimerkiksi TyEL –eläkemaksukorvaukset kyetään hoitamaan oman porukan kesken ilman ruinaamista rahaa ensimmäistä senttiäkään veronmaksajilta, niin vastaavasti MyEL –korvauksista maksetaan 78 % yhteiskuntamme yhteisistä verovaroista. Sosiaalitukea MyEL ennemmin on kuin työeläke. Jo tänä päivänä valtion kassasta viljelijöille maksettavat eläkekorvaukset kohoavat suuruudeltaan lähes miljardiin euroon. Se on hirvittävän suuri rahamäärä. Esimerkiksi koko Suomen poliisitoimen kustantaminen maksaa vähemmän kuin korvaukset viljelijäeläkeläisille.

    Olisi oikein lakkauttaa MELA, lopettaa MyEL ja siirtää maanviljelijät kansaneläkkeen piiriin, samaan joukkoon muiden vähäosaisten kanssa, jotka eivät kykene työeläkettään itse kustantamaan.

    Maanviljelijä on parasiitti koko aktiivielämänsä ajan ja emäloinen eläkkeelle jäätyään.