jimmyogg

Vapaa kuvaus

...

Aloituksia

16

Kommenttia

629

  1. Pieni vähemmistö vanhemmista on valmis uhraamaan lastensa terveyden ja hyvinvoinnin uskomustensa vuoksi (esim. rokotuksista kieltäytyjät) eikä tällaisilta voi koskaan täysin välttyä vaikka mitä tehtäisiin. Suuri enemmistö kuitenkin kuuntelee ja uskoo järkipuhettä ja noudattaa lakeja. Asiaa on mahdollista kontrolloidakin mm. neuvola- ja koulutarkastasten kautta.
    Jos uskonto sen esinahan välttämättä vaatii, kukin voi täysi-ikäisenä omasta tahdostaan sen käydä poistattamassa.
  2. Pirkolle sattui pieni ajatusvirhe:
    Kirkosta erosi 2015 vähemmän kuin *edeltävänä* vuonna, joka olikin tavanomaista vilkkaampi erovuosi. Jos tilastoista (2007 alkaen) poistetaan huippuvuodet 2010 ja 2014 (84 tuhatta ja 79 tuhatta), niin vuonna 2015 erosi aivan tyypillinen, keskiarvon mukainen määrä jäseniä - ei suinkaan aiempaa vähemmän vaan saman verran kuin aiemminkin normaaleina vuosina.
  3. Onko papin mielestä oikein puhua liittyneistä, kun tarkoitetaan kaikkia yli 1 vuotiaita kirkkoon liitettyjä ja liittyneitä?
    Vai olisiko oikeampaa kutsua esim 1-15 (vai jopa 1-18) vuotiaina jäseneksi liitettyjä nimenomaan *liitetyiksi*, ja vasta riittävän vanhana omasta tahdostaan ja oman harkinnan tuloksena liittyneitä *liittyneiksi*?
    Liittyminen terminäkin edellyttää omaa aktiivisuutta toiminnassa, liitetyksi tuleminen (liitetty) on passiivista, muiden (vanhempien) toiminnan tuloksena tapahtuvaa.
  4. Rehellistä olisikin kutsua kaikkia ainakin alle 15 vuotiaana liitettyjä liitetyiksi. Sitten kun liittyminen tulee omasta aloitteesta ja omasta tahdosta, voisi puhua liittyneistä.
  5. Olisitko toivonut suurempaa vai pienempää kirkosta eronneiden määrää?
  6. Ehkäpä saamme nuo tarkemmat erittelyt erityyppisten tilaisuuksien kävijämääristä sitten myöhemmin. Muutamasta yksittäisestä suositusta tilaisuudesta osallistujamäärineen ei saa muodostettua kokonaiskuvaa.

    "Riippuu tietysti katsojasta näkeekö ympärillään kristillistä jouluviettoa vai ei." Mistä tunnusmerkeistä erityisesti kristillisen joulunvieton voisi tunnistaa, jos olisi taipuvainen sellaista näkemään? Onko kristillisessa joulunvietossa jotain, joka erottaa sen maallisemmasta, ei-kristillisestä joulunvietosta? Tai toisinpäin, onko ei-kristillisessä joulunvietossa jotain, joka ei kristilliseen jouluun tyypillisesti kuulu?
  7. Kyseessä on tietysti kirkossa eri tilaisuuksissa käyntien yhteis-lkm, eikä lainkaan kävijöiden henkilömäärä.
    Suurkuluttajat ovat käyneet monta kertaa eri tilaisuuksissa, ja jokainen käynti on laskettu erikseen. On tietoinen valinta esittää tämä vääristelevästi että niin ja niin monta henkeä olisi käynyt, kun hyvä esitystapa olisi niin ja niin monta käyntikertaa (joista iso osa samoilla henkilöillä).
  8. Erja-hyvä, väitinkö jossain kohden kommenttiani joulukirkkojen olevan haitallisia lapsille tai aikuisille? Onko tämä jotenkin arka aihe, vai mistä hyökkäävyys?

    En tiedä, paljonko koululaisia Helsingin juhlaviikoilla käy koululaistilaisuuksissa tai museokäynneillä tms, mutta olevan varma että esim. juhlaviikkojen organisaatiolta tai kouluilta kyseiset luvut löytyisivät helposti. Olen samoin varma, että kirkolta löytyy tiedot koululaisjumalanpalvelusten kävijämääristä, löytyyhän sieltä tiedot kirkossakävijöistä muutenkin, niin jumalanpalveluksista kuin muistakin kirkoissa järjestetyistä tilaisuuksista.

    Kommentoit, että adventtiaikaan PK-seudun kirkoissa kävi tietty määrä ihmisiä. Olisi mielenkiintoista kuulla tarkemmin, miten kävijämäärät jakautuvat erityyppisiin tilaisuuksiin (jumalanpalvelukset, muut srk-tilaisuudet kirjoissa, maksulliset konsertit, koululaisjumalanpalvelukset jne) ihan keskustelun pohjaksi. Kirkolta, ja kirkon tiedottajalta nämä luvut varmasti löytyvät, ja arvostaisin kovasti jos tiedottaja voisi ne tuoda mukaan keskusteluun. Jos taas ei voi, tai ei halua, sekin olisi hyvä kuulla, ehkä myös syy siihen.
  9. Kiitos Erja kun kommentoit kirkon puolesta asiaa.

    Minun mielestäni sillä on eroa, käydäänkö kirkossa kirkon/seurakunnan omissa, uskonnollisissa tilaisuusksissa, vai muissa tilaisuuksissa. En tiedä, onko jompikumpi arvokkaampaa kuin toinen, mutta tästä voisi nähdä ainakin sen millaiset tilaisuudet ihmisiä kirkkorakennuksissa enemmän kiinnostaa.

    Entä kuinka paljon kirkoissa kävijöistä tuona aikana oli koululaisia ohjatuissa koulujumalanpalveluksissa?
  10. Järeä paketti tietoa. Harmi ettei nykyisin toimittajillakaan ole aikaa lukea tuollaisia kunnollla läpi ja tehdä sitten hyvin taustoitettua juttua lehtiin. Pitäisi tarjoilla valmiiksi tiivistettynä ja pureskeltuna.
  11. Tuskin myynti merkittävästi kasvaakaan, mutta nyt kauppiallla on suurempi vapaus itse päättää milloin kauppa on auki. Jokainen pätevä kauppias osaa laskea, milloin ja miten kauppaa kannattaa pitää auki kaikki kulut ja myynti huomioiden ja milloin tuotot ei kata kuluja. Parhaimmillaan tämä voi johtaa kokonaiskulujen alenemiseenkin kun aukioloaikoja voi painottaa parhaan myynnin mukaisesti. Palvelu paranee myös, kun kaupat on auki silloin kun ihmiset niissä haluavat käydä.
    Pakkoahan kalliiden yö- ja viikonloppukorvausten aukioloaukoihin ei ole.
  12. Onnittelut valinnasta!
  13. Jotain vikaa vallitsevassa tilanteessa: kyllä vaan. Nimittäin se, että viranomainen ei ole aiemmin pystynyt tai halunnut tarjota helppoa ja toimivaa tapaa kirkosta eroamiseen vaan ko. kansalaisoikeuden toteuttamisen mahdollistaminen on ollut pelkästään kansalaisjärjestön vastuulla ja hoidettavana. Eipä ole kirkkokaan omasta jäsenyydestään tarjonnut irtipääsymahdollisuutta helposti.

    Hienoa, että sinäkin pidät hyvänä kirkon jäsenmäärän jatkuvaa laskua, sekä uskonnottoman maailmakuvan yleisyyttä niin nuorisossa kuin koko västössäkin. Usko ja luottamus kirkon toimintaan ja sanomaan laskee jatkuvasti, kuten olet myös varmaan iloksesi havainnut?
  14. Mukavastihan lehdet ovat mainostaneet nyt sekä maistraatin palvluemahdollisuutta, sekä erityisesti eroakirkosta.fi -palvelua ihan nimeltä mainiten. Kertoo sekin aika hyvin ek:n palvelun vakiintuneisuudesta ja tunnettuudesta
  15. Mahtaakohan yksi muslimiyhteisö riittää tavoitelteltuun veronkeruuoikeuteen, vai haluavatko eri suuntaukset omansa? Eihän kristityille valtionkirkoillekaan riitä yksi yhteinen verorahahana, vaan ortodoksiet ja luterilaiset ovat saaneet omansa, ja katoliset jäävät näiden ulkopuolelle.

    Ev.lut kirkon isona kirkollisveroista hyötyjänä on otettava kantaa muslimien tavoitteeseen, ja se ei voi kuin ottaa myönteisen kannan. Vastustaminen asettaisi sen oman rahahanan kovan kritiikin kohteeksi ja saisi kirkon näyttämään itsekkäältä ja vihamieliselta. Myönteinen kanta taas nähdään luonnollisesti muslimien tukemisena, mikä puolestaan johtaa kovaan trafiikkiin eroakirkosta.fi -sivustolle. Molemmissa tapauksissa kirkon rahahanojen virtaus heikkenee. Mahtaa kokouskahvit tämän asian äärellä maistua kitkerältä.

    Muslimien aloite sinänsä on nykytilanteessa ihan oikeutettu ja odotettu. Miksipä uskonnollinen yhteisö, jonka jäsenmäärä ylittää ortodoksit pitäisi jättää vähemmille etuoikeuksille kuin asemansa sementoineet valtionkirkot? Samalla tilanne kuvastaa hyvin sitä, mitä valtionkirkotkin varmasti pelkäävät: vapaaehtoinen tai eriskeen tasasuuruisena laskutettava jäsenmaksutulo ei riitä kattamaan kaikkia hienoja ja kalliita suunnitelmia ja ylläpitoa vaan jäsenten kukkarolle on päästävä suoraan ottamaan rahaa ihan ilmoitusmenettelyllä. Koska verotusoikeus ei ole ainoa erivapaus, joka valtionkirkoillamme on, voitaisiin jo nyt katsoa mitä muuta muslimien oikeutetulla toivomuslistalla seuraavaksi onkaan...

    Julkiseen keskuteluun noussee (toivottavasti pian ja kattavasti) kysymys miksi kirkoilla ylipäätään on verotusoikeus, ja mitä sille pitäisi tehdä. Voidaanko tuohon oikeuteen vetää jokin keinotekoinen raja, kenen uskomuksille se voi kuulua, ja ketkä jäävät ulkopuolelle? Mitä vaihtoehtoja järjestelmälle on, ja miten oikeudenmukaisia ja perusteltuja ne ovat kokonaisuutena, koko yhteiskunnan kannalta?
  16. Korvaus menetetystä vapaa-ajasta yleisesti vapaapäiväksi vakiintuneena viikonpäivänä. Perusteista voi keskustella tarkemmin vaikka ay-liikkeiden kanssa, jotka tuon ovat neuvotelleet, ja jotka ko. korvausta puolustavat. Uskonnolla sitä ei ole perusteltu missään.
    Työmarkkina- ja lainsäädännöllinen kysymys, jolla ei ole nähdäkseni mitään tekoa uskonnonvapauden tms. vapaa-ajattelijoiden tavoitteiden kanssa.
  17. Mietipäs nyt ihan itse tuo julkaisuketju läpi, sekä avauksen lopussa esitetty syytös.
    1) erokirkosta.fi julkaisee tiedotteen 2) mm. Hämeen kaiku tekee tiedotteen pohjalta jutun 3) MV tekee oman jutun Hämeen kaiku -lehden artikkeli perusteella.
    4) Joku valopää keksii väittää Vapaa-ajattelijoita MV-lehden yhteistyötahoksi em. ketjun perusteella.
    Muuten ihan hienoa, mutta puuttuu vain se yhteistyö. Valehtelu on rumaa.
  18. Niinpä. Joku osaava ekonomisti voisi laatia laskelmant millaisia vaikutuksia keskimääräisillä luvuilla olisi jos riittävän moni (10/20/30% vaikka aluksi) eroaisi kirkosta.
  19. Kysyin mielipidettäsi, kuten varmasti ymmärsit ("Millaisista kirkosta eroamisen syistä sitten *mielestäsi* saisi tiedottaa?") Sinulla ei ongelmaa tunkea sitä yhtä mielipidettäsi jokaiseen ketjuun, vaikkei sitä edes kysytä. Nyt kysyttiin mielipidettä toiseen asiaan, mutta iskikin ummetus.

    Selvää on, että sinulla ei ole mitään halua oikeasti keskustella, joten melkoisen turhaa jatkaa tätä.
  20. Kysyin aiemmin ihan sinun mielipidettäsi. Et vastannut vaan väistelit.
    Jos et huomannut näitä, voin toistaa:
    Millaisista kirkosta eroamisen syistä sitten *mielestäsi* saisi tiedottaa?
    Ja uudelleen: Kerrotko vielä, millaisista erosyista saisi tiedottaa, ja mistä tulee vaieta?

    Ilmeisesti mielestäsi ei saa mainita, että moni on eroilmoitustaan perustellut pakolaisvastaisilla mielipiteillä. Millaisia eroperusteita sinun mielestäsi siis sitten saa nostaa tiedotteissa esiin? Vai onko kenties niin, että kirkosta eroamisista, vyöryistä tai huomattavasti normaalitasoa vilkkaammasta eroamisesta ei vain saisi tiedottaa, koska et pidä Vapaa-ajattelijoista .
    21. 5 / 32
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt