- En osaa sanoa, voiko sitä plotterin tai muun näyttövälineen asetuksissa muuttaa, miten ne värit näkyvät. Voi olla ainakin jossain laitteessa mahdollistakin. Minua ei lainkaan häiritse se väriero, joten ei ole ollut mitään syytä asiaa tutkia. Viittasin alunperin lähinnä siihen, että se 20m käyrä ylipäätään on merkattuna (jos sillä ei olisi väliä, miksi sitä kartalla olisi lainkaan?)
Se, että paperikartoissa ei ole 10 ja 20 käyrien välistä aluetta korostettu värierolla, voi olla ihan puhtaasti painotekninen asia, ts. kustannussäästöä. Arvaus, koska en tiedä nykyisistä painokustannuksista yhtään mitään. - Lähinnä vain vaihtaminen vasemmanpuoleiselle kaistalle ilman, että oma nopeus on edes vähän oikeanpuoleista kaistaa edellä ajavan nopeutta suurempi voisi täyttää "ohituksen estämisen" määritelmän.
Mainitsemasi esimerkki ei toimi, koska laki vaatii ajamaan motarilla "oikeanpuoleisinta vapaana olevaa kaistaa" => koska vasenta kaistaa saa käyttää, jos oikeanpuoleinen ei ole vapaana, ei ole mikään ongema tuo "palaamisen estäminen" => ei voi puhua ohituksen estämisestä.
Ohitettavan velvollisuuksia koskeva pykälä on aivan selvästi kirjoitettu tavallisille kaksisuuntaisille ajoradoille, ei moottoriteille. Ja onhan tuo kohta "havaittuaan ohituksen" ongelmallinen sekin: milläpä sen kukaan voi todistaa?
Tietysti motarilla ohitus tulee estettyä niinkin, että kaksi autoa ajaa täsmälleen samalla nopeudella rinnakkain. Se on kuitenkin täysin laillista, jos molemmat ajavat jotakuinkin rajoitusnopeutta. - Motarilla tosin ei voi puhua ohituksen estämisestä, jos se ohitettava ei vaihda kaistaa.
- En olisi aivan varma siitä, että "ruori" olisi suomeksi AINA tarkoittanut nimenomaan tai vain ruoriratasta. Mutta nykykielessä asia on varmasti juuri niin ja tämä merkitys on vakiintunut jo kymmeniä vuosia sitten.
- No, ehkä olisi pitänyt kirjoittaa "ensijaisena navigointivälineenä". Sitä tarkoitin ja siten myös tulkitsin aloittajan. On minullakin kännykässä Sailmate (ilmaisversio), joskus latasin sen kokeiltavaksi. Mutta kyllä plotteri on ehdottomasti se, mitä varsinaiseen navigointiin käytän ja paperikartat siinä sivussa varalla.
Läppärillä voi sitten katsella reittejä ja mittailla etäisyyksiä maissa ollessa. - "n muut elämän alueet jääneet ja nekin pitää elää"
Jaa miksi pitää? Mitkä "muut"? - Kuten sanottu, en usko. Ainakin matkaveneissä on lähes aina kiinteä plotteri ja aika pirun monessa vähänkään uudemmassa perämoottoriveneessäkin sellainen näkyy.
Kyllä tarkoitukseen nimenomaan suunnitellut laitteet ovat parempia aina. - Ketjusta voisi äkkinäinen päätellä, että valtaosa veneilijöistä käyttäisi navigointiin tablettia tai kännykkää. Enpä ihan heti usko niin olevan :)
- Ahaa, tämä oli minulle uutta. Kiitos!
- Eiköhän se syvyysalueiden merkintä ole kotoisin suoraan "sylttytehtaalta" eli alkuperäisestä kartta-aineistosta, joka joka tapauksessa on mitattu ja laadittu ennen kaikkea kauppalaivojen tarpeisiin. Toisaalta, ainakin ankkurointia ajatellen tuolla 10/20 -erollakin on merkitystä. Harva täällä Suomessa taitaa pitää veneessä niin pitkää ankkuriköyttä/kettinkiä, että se riittäisi, jos vettä on 20 metriä. Jos siis ajatellaan sitä nyrkkisääntöä, että köyttä/kettinkiä pitäisi olla ulkona kolme kertaa veden syvyys.
- Navionics Raymarinen plotterissa, lisäksi toisinaan maissaollessa läppärillä Navionicsin verkkopalvelua reittisuunnitteluun tai muuten vain katseluun. Muuten hyvä, mutta viittojen näkyvyys on vähän hassu. Tavoitteena on ilmeisesti ollut vähentää karttanäkymän sekavuutta, kun on zuumattu pieneen mittakaavaan, mutta sen seurauksena pitää toisinaan mennä jollekin jopa puolen mailin näyttötasolle, että saa edessäolevat viitat näkyviin. Esimerkiksi vaikkapa keskellä Äggskärin selkää oleva punainen: näkyy muistaakseni vasta 0,5 mpk näyttötasolla, sitä ylempänä näkyy vihreä, jota ei paikanpäällä edes ole olemassa!
Kartta-aineistossa on joitain kummallisuuksia, esim. Stora/Lilla Svartön eteläpuolella ja siitä edelleen pohjoiseen Räfsön itäpuolta kulkee venereitti, jonka plotteri väittää olevan erikoismerkeillä (keltaiset viitat) merkitty. No ei tosiaankaan ole :) Verkkosovelluksessa ei samaa virhettä näy (ainakaan enää). - Eivät kaikki naiset ole tyhmiä. Mutta ne ovat, joita häiritsee nähdä toisen päällä samanlainen vaate kuin itsellä.
Ei minua häiritse, jos joku muu pukeutuu samoin, ei sekään häiritsisi, jos ympärillä olisi sata sellaista. Se toki häiritsisi, jos joku sitä vaatisi. Toisin sanoen, minä en välitä siitä, miten muut pukeutuvat. Okei, on tässä poikkeuksia, kyllä se osuu silmään, jos huomaa jonkun pukeutumisesta, että asia on hänelle tärkeä. Tyhmyyden nyt vain jostain syystä huomaa helposti. - Periaatteessa on, mutta kun yleensä tulee reittisuunnittelu tehtyä ainakin yleisellä tasolla paperikartan ääressä, niin siinä valitsee joka tapauksessa reitit, joilla vettä riittää.
- Brittiläisen Itä-Intian kauppakomppanian laskuun seilanneet laivat olivat 1800-luvun alkupuolen isoimpia rahtilaivoja. Isoimmat niistä olivat vajaat 50 metriä pitkiä, leveys vähän toistakymmentä metriä.
- Vaimo näki suurennetun mainosversion sellaisesta yhden veneilytarvikekaupan ikkunassa ja kysyi vähän pöyristyneenä "ei kai kukaan oikeasti tuollaista käytä?" Vastasin totuudenmukaisesti, etten ole neljännesvuosisadan kestäneellä veneilyurallani nähnyt yhtään sellaista vesillä tai laitureilla. Eikös heti seuraavana viikonloppuna osunut vastaan vene, jonka kipparilla oli juuri sellainen tai ainakin hyvin samannäköinen kotsa päässään... Mistä lie pilailupuodista ostanut vappulakin.
Sellaisia mustia kipparilakkeja kyllä näkee paljon, Ne ovatkin ihan tyylikkäitä. - Introvertit ovat keskimäärin muuta väestöä älykkäämpiä. Heitä arvioidaan olevan noin kolmannes väestöstä ja osuus on kasvussa. Kyse ei siis ole degeneraatiosta vaan kehityksestä. Introvertit ovat ihmiskunnan eliittiä.
- Ei " keskimäärin" tarkoita sitä, että joka vuosi on niin monta sadepäivää. Jonain vuonna voi olla nolla ja toisena 108, keskiarvo on 54. Ei säätä voi ennustaa sen perusteella, millainen se on ollut aiemmin. Vuodet eivät ole veljeksiä. Voi aivan hyvin olla, että tällaiset säät jatkuvat syyskuulle. Ja aivan yhtä mahdollista on, että juhannuksesta jouluun sataa päivittäin.
- Ai niin muuten, oikeastaan tuollainen alus, jossa "länsimaiseen" runkoon on liitetty dzonkkitakila, on lorcha. Tietääkseni sille ei ole sen "suomalaisempaa" nimeä.
- Dzonkkitakilahan siinä on kyseessä. Suomeksi tuo kiinalainen/kaakkois-aasialainen alustyyppi tunnetaan dzonkkina, englanniksi se on junk.
- Missähän liikkeissä mahdoit käydä? Ainakin Walticista (Hertsikanranta) löytyy aika hyvin kaikenlaista "nippeliä".