- Missä kohtaa ne arvet on?
Lukemani perusteella molluskojen pitäisi kadota jälkiä jättämättä. Missään tosin ei sanottu, että miten nopeasti. Puoli vuotta on kuitenkin aika pitkä aika, joten herää kysymys, että oliko ne varmasti molluskoita? Voisiko kyseessä olla vesirokko? Se ainakin voi jättää arpia, jotka ovat valitettavasti pysyviä. Minullakin on pari. - Oletko huumeissa vai psykooseissa? Mitä teet keuhkoamassa asiasta täällä nuorten palstalla?
P.S: en tarvitse apuasi. Sen hoitaa oma tiimini ja se onkin sellainen tiimi, että se pistää monta Pahaa Ihmistä kuriin. - Lollaat yli 6 vuotta vanhassa ketjussa, jonka joku kaivoi esiin menneisyydestä. Että niin...
- Minun mielestäni kaksoistutkinto on hyvä idea. Voit käydä tekemässä hieman "oikeita töitä" ennen insinööriopintoihin hakemista ja ehkä myös opintojen aikana.
Suomessa on aivan tarpeeksi monta DI:iä, jotka eivät ole tehneet päivääkään niiden duunareiden hommia, joille he niitä juttuja suunnittelevat. Hoida sinä asia paremmin.
Kaksoistutkinto antaa sinulle myös varasuunnitelman sen varalle, että joko yö-tutkinto tai ne insinööriopinnot eivät menekään niinsanotusti putkeen. - Molemmat - ja ainoat - peittelykeinot tuossa jo tulikin. Älä kuitenkaan pistä mitään meikkiä arpien päälle, ennen kuin ne ovat kunnolla parantuneet. Muuten ne jäljet voi tulehtua.
Sekin vaihtoehto tuli, että annat ihmisten nähdä ne ja elät asian kanssa. Ehkä silloin saisit apua siihen pahaan oloosi, joka sinut sai ne jäljet tekemään.
Lupasit olla jatkamatta viiltelyä ja se on hieno juttu. Minua kuitenkin kiinnostaisi myös se, että onko se viiltelyn syy poistunut. Se, että et enää jatka sitä ei välttämättä ole sama asia, kuin että kaikki on ok.
Onko kaikki ok? Kerro meille, mitä sinulle kuuluu. - No se oli hienosti tehty!
Toivottavasti mielialasi lähtee menemään parempaan suuntaan. Pidän sinulle peukkuja. :) - Vastauksesi näköjään poistettiin sääntöjen vastaisena, mutta sen ehdin näkemään, että ei kirvele enää. Hyvä juttu.
- Eikö läheisyyttä ja rakkautta voi saada hyviltä kavereiltakin?
Miten meidän vanhojen kääkkien sukupolvet selvisi, vaikka seukkaaminen aloitettiin melkein aina vasta yläasteen jälkeen?
Ei lapset oikeasti vielä sitä "parisuhderakkautta" tarvitsisi.
Olen joutunut seuraamaan sivusta niin montaa teinien parisuhdedraamaa, että minulla on perusteltu syy mielipiteeseeni. Pahimmillaan se parisuhde on estänyt tavallisen nuoruuden elämisen, kun kaikki aika on mennyt suhteeseen. Sinä aikana mm. kaverit on erääntyneet ja sitten kun suhde onkin päättynyt, niin elämässä ei olekaan ollut enää ketään. - Aina se, mitä pitäisi tehdä ei ole sama asia, kuin mitä haluaa tehdä. Jospa nyt uskaltaudut sinne kuraattorille edes.
- Jos terska on ahtaan esinahan takia jatkuvasti piilossa, niin se on jo senkin takia todella arka, koska se ei ole tottunut kosketukseen.
Esinahan punaisuus ja kirvely voi viitata tulehdukseen, mutta toisaalta se voi johtua myös siitä, että se on ärtynyt itsetyydytyksen ja liian rajujen otteiden takia.
Valkoisen töhnän suhteen ei ole muuta kotikonstia, kuin hyvä hygienia. Pese paikat niin huolellisesti, kuin mahdollista. Pelkkä vesikin riittää ja silloin tällöin voi käyttää hellävaraista pesuainetta. Ja huolellisuus ei tarkoita jatkuvaa tiskaamista vaan sitä, että saat pestyä kaikki ne paikat, joihin töhnää tulee.
Jos kirvely ja punoitus eivät korjaannu, niin silloin pitäisi mennä lääkäriin. Ymmärrän, että asia on herkkä ja voi tuntua nololta, mutta ei se ole noloa. Pitkittynyt tulehdus voi johtaa vielä pahempiin ongelmii.
Minulla oli ahdas esinahka. Se korjaantui normaaliksi normaalilla käytöllä ja venyttelyllä. Koskaan ei tarvinnut käydä lääkärissä.
Se, että joudutko jossain vaiheessa lääkäriin riippuu sen ahtauden asteesta. Ahtaankin esinahan kanssa voi pystyä elämään, mutta seksielämä saattaa olla tuolloin tuskallista.
Toivottavasti ongelma korjaantuu. - Aivan yhtä hyvä, kuin kaikki muutkin koot.
- Odota kymmenen vuotta. Siihen asti voit keskittyä olemaan lapsi ja nuori.
Et menettäisi mitään odottamalla. Teini-elämä ilman parisuhdetta olisi paljon huolettomampaa aikaa. - Miksi et haluaisi vanhempiesi tietävän?
Minusta tuntuisi aivan kamalalta, jos saisin jälkikäteen tietää, että oma lapseni kärsi, mutta en pystynyt edes yrittämään hänen auttamistaan.
Jos olisit lapseni, niin toivoisin todella paljon, että uskaltaisit kertoa ongelmistasi, jotta ne voitaisiin koettaa voittaa yhdessä. - Vaikka oletkin "jo" 17, niin mieti oikeasti, mitkä mahdollisuudet parisuhteella on onnistua sinun iässäsi.
Mitä käy sitten, kun pääset ylioppilaaksi? Edessä on jatko-opinnot, mahdollisesti toisella paikkakunnalla. Sama juttu sitten sillä tytöllä ja ehkä ihan toisella puolella Suomea.
Toinen vaihtoehto on, että parisuhde rajoittaa jomman kumman jatko-opiskeluvalintoja, koska pitää pysyä yhdessä. Tästä voi aiheutua suhteeseen piikki, joka alkaa mätiä joskus myöhemmin. Ja jos suhde päättyykin, niin valinnoistaan tinkinyt saattaa katkeroitua pahastikin.
Lisäksi sinulla saattaa olla edessäsi armeijaan meno. Se on ehkä yksi suurimmista parisuhteita päättävistä haasteista. Viikot - tai pari kolmekin putkeen - erossa toisistaan ei tee sihteelle hyvää.
Neuvoni on siis se, että odota muutama vuosi. Et oikeasti menetä mitään. Mahdollisuutesi onnistuneeseen suhteeseen paranisivat huomattavasti ja samalla vanhoilla haavoilla olisi aikaa parantua ja itseluottamuksella aikaa vahvistua. - Alaikäisen kohdalla lähtisin liikkeelle lastensuojelusta ja täysi-ikäisen kohdalla olisin yhteydessä terveyskeskuksen lääkäriin. Lääkäri voi pyytää noutamaan henkilön tarkastukseen vaikka väkisin.
- Koska on tilanteita, joissa ryhmän etu menee yksilön edun edelle ja jo lapsena on opeteltava se, että aina ei vaan voi - eikä edes tarvitse - olla juuri sellainen, kuin haluaa.
Elämän tärkeimpiä taitoja ovat kyky sopeutua ryhmään ja kyky sietää epämukavuutta. Et voi välttämättä töissäkään olla juuri sellainen, kuin haluat.
Sinulla on vuosikymmenet aikaa olla se uniikki lumihiutale sen jälkeen, kun olet täysi-ikäinen. Tässä vaiheessa teet itsellesi palveluksen käymällä koulusi osana sitä harmaata massaa ja lentämällä tutkan alapuolella. - Itselläni ei ole, mutta hoikille ihmisille tuo on ihan normaalia. Harrastin aikoinaan uimista, tuli nähtyä aika paljon paljaita selkiä.
- Virheitään ei voi saada tekemättömiksi, mutta niistä voi oppia - ja se kannattaa tehdä viimeistään tällä toisella kerralla.
Aika parantaa haavat. - No olet varmaan jo selitykset kysyjille antanut, mutta jos vielä niitä joudut antamaan, etkä halua kertoa totuutta (=vanhemmat käskee), niin voit vaikka sanoa istuvasi takana, koska silloin kuljettaja ei näe sitä, mitä puhelimellasi puuhaat.
Kyydissä oleville kavereille voi myös sanoa, että on kivempaa jutella, kun toinen on vieressä ja silloin on helpompi näyttää asioita puhelimelta.
Ymmärrän, että asia ärsyttää sinua, mutta ei sinun tarvitse nolostella asiaa, jonka vanhemmat päättää ja johon et itse voi vaikuttaa. - Olet 11-vuotias ja tuo toinen on 18-vuotias. Ymmärrätkö, että houkuttelet häntä tekemään rikoksen (lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö), josta voi seurata hänelle roppakaupalla ikävyksiä?
Jos viestisi oli trolli, niin se oli huono sellainen. Toisaalta kaikki trollit ja baitit on kyllä huonoja...