että tällä pallolla asuu omituista porukkaa..
koska noin 1920 vuonna aloimme syyttään avaruuteen radioaaltoja.
Jos linnunradan keskukseen on noin 3000 valovuotta, ei siis kuin pieni porukka viele tiedä tästä omituisesta ihmisten populaatiosta.
Pitänee varrota vielä ainakin jokun sata vuotta että tietoisuus olisi niin laajalla että joku voisi jopa meistä kiinostua!
koska noin 1920 vuonna aloimme syyttään avaruuteen radioaaltoja.
Jos linnunradan keskukseen on noin 3000 valovuotta, ei siis kuin pieni porukka viele tiedä tästä omituisesta ihmisten populaatiosta.
Pitänee varrota vielä ainakin jokun sata vuotta että tietoisuus olisi niin laajalla että joku voisi jopa meistä kiinostua!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Totta. Jos joku saa joskus siellä kaukaisuudessa kiinni radiosignaalejamme, kestää tällä todennäköisesti vielä tuhansia vuosia matkustaa katsomaan meitä.
Kuvitellaan, että tänään ensimmäisen kerran siellä yli 90 valovuoden päässä joku onnistuu havaitsemaan erittäin heikot signaalimme ja käsittää ne osoitukseksi älyllisestä toiminnasta. Hän ehkä päättää lähettää meille nyt samantien vastauksen. Vastaus saapuisi tänne 91 vuoden päästä eli vuonna 2102. Huomaammeko silloin vastuksen saapumista ja osaammeko tulkita sen älyllisen lähettäjän víestiksi? Ainakaan tähän mennessä emme ole joko löytäneet ensimmäsitäkään, edes vahingossa lähetettyä viestiä, tai sitten emme ole osanneet tulkita niitä sellaisiksi.
Pelkkien sähköpostien lähettämisestä vastauksen saamiseen kestäisi siis aina vähintään 182 vuotta. ja tämä siis silloin, jos juuri nyt joku huomaisi meidät. On tietenkin mahdollista, että meidät on huomattu jo parhaimmillaan 45,5 vuotta sitten, joloin saamme vastauksen jo tänään. Silloin sähköpostien lähettämisestä vastauksen saamiseen ei kestäisi kuin 91 vuotta. Ikävän hitaalle tuokin tuntuisi.
Marconi patentoi radion (langattoman lennättimen) jo 1897. Lähetyksiä on siis ollut jonkin verran kauemmin kuin 90 vuotta.
Kysymys on siitä, kuinka kaukaa voimakkaatkaan lähetteet voidaan erottaa pohjakohinasta?
Joo, jo Titanicilla oli radio, jonka (ilmeisesti otto-)teho oli peräti 5 kW. Kun eivät kaikki lähelläkään olleet hätäkutsuihin havahtuneet, niin miten sitten valovuosien päässä? ; )
Pienemmillä taajuuksilla tosin ilmakehän absorptio ja heijastus on melko voimakasta, joten voi olla, että käytännössä radion avaruusaika alkoi vasta VHF:n, UHF:n ja mikroaaltojen käyttöönoton myötä.
Totta tuokin. Alle kymmenen megan taajuudet heijastuvat kaikissa olosuhteissa ionosfääristä takaisin. Vasta yli 30 megaa läpäisee varmuudella.
(Jos ei haarpiteta. Heh)
Siis pieni korjaus.
Ilman absorbtio ei kai vaikuta noihin taajuuksiin. Ionosfääriheijastuksesta on kymysys. Vai oletko eri mieltä?
Mielestäni ( ja Lindellin mielestä) absorbtio alkaa vaikuttaa vasta yli kymmenen gigan, jos ei rankkoja sateita lasketa. H2O, O2, harmoonisineen alempana ja vielä paljon ylempänä infrapuna-aluella kuuluisa CO2 absorbtio(t).