Jälleen hieman outoa pohdintaa:
yleisesti ollaan sitä mieltä, että tulevaisuutta on mahdotonta tarkasti ennustaa etukäteen, koska sitä ei vielä ole. Ehkä näin onkin, mutta...
Tietyllä varmuudella, tietyissä tapauksissa, pystyn ennustamaan TOISEN ihmisen pian realisoituvan lähitulevaisuuden paljon tarkemmin ja paremmin kuin hän itse. Itse asiassa pystyn näkemään yhtä aikaa hänen nykyisyytensä, lähimenneisyytensä ja lähitulevaisuutensa, vaikka hän itse KOKEE vain nykyisyytensä ja MUISTAA lähimenneisyytensä.
Esimerkki:
On puolustusvoimien paraatimarssi Helsingissä. Marssijoiden jono on satoja metrejä pitkä. Jonon häntäpäässä ovat sotamiehet Korhonen ja Lahtinen. Heidän hyvä ryyppykaverinsa Pekka Pölkky ei ole marssijoiden joukossa.
No, mutta Pekka Pölkky seuraa krapulaisena paraatia syrjäiseltä sivukadulta. Kadun kuilun kautta hän näkee marssijoista vain muutaman miehen kerrallaan sitä mukaa kun he kuilun mahdollistamaan näkösektoriin ilmestyvät. Näkyvillä olevat marssijat hän kokee nykyisyytenään ja aiemmin näkösektorin ohittaneet hän muistaa menneisyytenään.
Minä taas istun paljon kauempana, korkean hotellin kattoterassilla, ja näen etäisyyden ansiosta koko marssivan joukon kerralla kokonaan. Periaatteessa näen siis yhtä aikaa Pekka Pölkyn nykyisyyden, menneisyyden ja tulevaisuuden. Voisin jopa soittaa Pekan kännykkään ja kertoa, että hän tulee lähitulevaisuudessa näkemään ystävänsä Korhosen ja Lahtisen. Pölkky varmaan hämmästyisi moista selvänäköisyyttä.
Kysymys: Kertooko esimerkkini siitä, että kaikki tapahtumat tulevaisuudessa, nykyisyydessä ja menneisyydessä ovatkin itse asiassa olemassa YHTÄ AIKAA. Että tulevaisuuden " vielä tapahtumattomuuden" -kokemuksemme on vain etäisyydestä riippuva näkökulmavirhe?
yleisesti ollaan sitä mieltä, että tulevaisuutta on mahdotonta tarkasti ennustaa etukäteen, koska sitä ei vielä ole. Ehkä näin onkin, mutta...
Tietyllä varmuudella, tietyissä tapauksissa, pystyn ennustamaan TOISEN ihmisen pian realisoituvan lähitulevaisuuden paljon tarkemmin ja paremmin kuin hän itse. Itse asiassa pystyn näkemään yhtä aikaa hänen nykyisyytensä, lähimenneisyytensä ja lähitulevaisuutensa, vaikka hän itse KOKEE vain nykyisyytensä ja MUISTAA lähimenneisyytensä.
Esimerkki:
On puolustusvoimien paraatimarssi Helsingissä. Marssijoiden jono on satoja metrejä pitkä. Jonon häntäpäässä ovat sotamiehet Korhonen ja Lahtinen. Heidän hyvä ryyppykaverinsa Pekka Pölkky ei ole marssijoiden joukossa.
No, mutta Pekka Pölkky seuraa krapulaisena paraatia syrjäiseltä sivukadulta. Kadun kuilun kautta hän näkee marssijoista vain muutaman miehen kerrallaan sitä mukaa kun he kuilun mahdollistamaan näkösektoriin ilmestyvät. Näkyvillä olevat marssijat hän kokee nykyisyytenään ja aiemmin näkösektorin ohittaneet hän muistaa menneisyytenään.
Minä taas istun paljon kauempana, korkean hotellin kattoterassilla, ja näen etäisyyden ansiosta koko marssivan joukon kerralla kokonaan. Periaatteessa näen siis yhtä aikaa Pekka Pölkyn nykyisyyden, menneisyyden ja tulevaisuuden. Voisin jopa soittaa Pekan kännykkään ja kertoa, että hän tulee lähitulevaisuudessa näkemään ystävänsä Korhosen ja Lahtisen. Pölkky varmaan hämmästyisi moista selvänäköisyyttä.
Kysymys: Kertooko esimerkkini siitä, että kaikki tapahtumat tulevaisuudessa, nykyisyydessä ja menneisyydessä ovatkin itse asiassa olemassa YHTÄ AIKAA. Että tulevaisuuden " vielä tapahtumattomuuden" -kokemuksemme on vain etäisyydestä riippuva näkökulmavirhe?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Todennäköisesti tapahtumat ovat olemassa yhtä aikaa. Se mitä näet on kuitenkin sitä aika-avaruutta. Kaikki muodot ovat perspektiiviriippuvaista aika-avaruutta. Tässä mielessä vertauksesi hieman ontuu. Ethän oikeasti näe tulevaisuutta. Korhonen ja Lahtinen saattavat kääntyä ympäri, mitä et ehkä osannut arvata. Vertauksessa katselet aika-avaruuden menneisyyttä ja nykyisyyttä saman aika-avaruuden sisällä.
Tietysti on kovin mekanistinen ajatusmalli, että tapahtumat olisivat yhtä aikaa olemassa siinä muodossa missä ne aika-avaruudessa ilmenevät.
"Ethän oikeasti näe tulevaisuutta. Korhonen ja Lahtinen saattavat kääntyä ympäri, mitä et ehkä osannut arvata."
Joo, tuo on totta. Näen siis vain tietyllä todennäköisyydellä (jos asiat jatkuvat määrätyllä tavalla) Pölkyn tulevaisuuden.
Mutta tuo ongelma sinänsä...
Jos aika on täysin samanlainen ulottuvaisuus kuin kolme muutakin, niin eikö siitä voi mieltää, että kaikki ajan pisteet (tulevaisuus, nykyhetki, menneisyys) ovat olemassa yhtä aikaa?
Vai klikkaako joku tässä päätelmässäni, niin kuin suuresti epäilen :)
Kyllä ne saattavat olla olemassa yhtä aikaa, mutta eivät siinä muodossa missä ne havaitaan aika-avaruudessa. Ne ovat olemassa, mutta niistä ei mekaanisesti muodostu se aika-avaruus, jonka havaitset. Niistä voi muodostua muitakin aika-avaruuksia. Omassa mallissani aika-avaruus on muisti.
"Omassa mallissani aika-avaruus on muisti"
Tarkoitatko, että periaatteessa aivot luovat muistin avulla koko kokemuksellisen aika-avaruuden? Että aika-avaruus on sillä tavoin illuusio, että se on riippuvainen muistin olemassa olosta?
Tuosta ajatuksesta(ni), että ajan jokainen tapahtuma (menneisyys, tulevaisuus, nykyisyys) olisi olemassa yhtä aikaa, vielä hieman..
Ajatukseni perustui siihen oletukseen, että koska muutkin kolme ulottuvuutta ovat koko ajan kaikkine pisteineen (kaikkeuden kohtineen) olemassa, niin ajan pisteidenkin on oltava samalla tavoin.
Mutta huomasin jo nyt, että tuo ei pidä paikkaansa, vaan olen ajatellut pieleen.
Tarkennan:
Kolmiulotteinen KOORDINAATISTO on kyllä kaikkine mahdollisine pisteineen olemassa koko ajan, mutta vain ihmisen AJATUKSISSA, ei todellisuudessa.
Todellisuushan tapahtuu (toteutuu) koko ajan, joten koordinaatiston pisteet fyysisinä tosiolevina tulevat esille VASTA tässä toteutumisprosessissa.
Esikerkiksi tarkasti Haukiputaan kirkon ulko-oven oikeanpuoleisen saranan päällä oleva kärpäsen ulostemöykyn vasemman laitimmainen molekyyli sijoittui (tuli tosiolevaksi) siihen vasta eilen. Sitä aiemmin sama paikka oli kyllä määriteltävissä kolmiulotteisesta koordinaatisosta, mutta siinä kohdassa oli jotakin muuta.
Eli myös muut ulottuvuudet ovatkin samoin kuin aika, lähinnä ihmisaivojen kehittämiä huonoja selityksiä totuudesta, eli ajatuksia. Nyt aivomme jakavat keskenään nyökytellen näitä selityksiä ja siitä syntyy varma olettamus, että ulottuvuudet ja aika olisivat muka olemassa myös OIKEASTI. Eivät ne taida kuitenkaan olla muuta kuin illuusiota. No, toki ne ovat tarpeellisia ihmisten välisen kommunikoinnin, pohdinnan ja kosmologisten selitysten kannalta, mutta onko niitä muuten olemassa lainkaan?
"Tarkoitatko, että periaatteessa aivot luovat muistin avulla koko kokemuksellisen aika-avaruuden? Että aika-avaruus on sillä tavoin illuusio, että se on riippuvainen muistin olemassa olosta?"
Se mitä näemme on muistia. Haluamme nähdä siinä myös tulevaisuuden, ja joskus näemmekin. Ja ehkä näkisimme sen paremmin, jos osaisimme ajatella. että kyseessä ei ole mekaaninen prosessi.
Vain kolmiulotteinen kappale on kongreettinen. Piste, viiva tai taso eivät ole.
Ne ovat ihmisen päässään kehittämiä apukeinoja, täysin absrakteja luomuk-
sia, joita käytämme, kun tarvisemme määritellä jonkin tilan avaruudessa.
Nyt,kun sinä kova tupakkamies väität, että justiisa tuossa pyöräytit sätkän
pelkkään paperin palaseen,jossa ei paksuutta ole juuri ollenkaan, niin otappa
seuraavan sätkän aikana mikrometri ja mittaa paperin paksuus.
Jos se on nolla, niin veikkaampa, että sätkä jää käärimättä.
Et edes pystyisi ottamaan sitä hyppysiisi , koska se olisi pelkkä pinta-ala.
Siis absraktio.
Aika ei myöskään ole mikään ulottuvuus, vaan se on avaruuden ominaisuus.
Jos aikaa ei olisi, ei mitään muutakaan silloin "kerkiäisi" olemaan.
Jos se on nolla, niin veikkaampa, että sätkä jää käärimättä.
Et edes pystyisi ottamaan sitä hyppysiisi , koska se olisi pelkkä pinta-ala.
Siis absraktio.
"Aikaa ei ole olemassa koska aikaa ei voi mitata ilman liikettä."
Tuon ymmärrän ja olen samaa mieltä. Voidaanko siis sanoa, että todellisuudessa aika on vain liikettä, olevaisen liikuntoa?
Ajan harhan luo muisti, joka tallentaa liikkeen eri vaiheita ja luo sisällöstään aikana koetun jatkuvuuden.
Ja liike (liikunto) ei ole mahdollista ilman energiaa, joten liikekin on vain energian ilmenemisen tulkinta ihmisen avoissa. Lopultakin kaikki on vain pelkkää energiaa, joka ihmisaivoille ilmenee siis ensin liikkeenä, sitten aikana ja lopulta kolmiulotteisena fyysisenä maailmana?
"Ihmisellä on muitakin suuria illuusioita suurin koskee minän ja egon olemassoloa, ja sitä minää ei todellisuudessa ole olemassa..."
Tästäkin olen aivan samaa mieltä. Minä on harha, joka koostuu muistista eli menneisyydestä. Ilman muistia ei olisi minää eikä tietenkään menneisyyttäkään. Ikuinen nyt-hetki hallitsisi, niin kuin se tietenkin hallitseekin. Ikuisuus ei siis ole ajan jatkumista loputtomiin, vaan se on ajan olemattomuutta (puuttumista), joka siis on se varsinainen todellisuus, eikä tämä aivojen luoma aikaharha.
" Ihmisen todellisuus ei ole havainnot vaan hän on aina itse havainto."
Tästä en saanut otetta. Voitko selventää?
Ihmisen todellisuus ei ole havainnot vaan hän on aina itse havainto."
Tästä en saanut otetta. Voitko selventää?
"Tietoisuuden syntyyn vaaditaan myös ulkoavaruus, Tietoisuus on kuin mikro ja makrokosmoksen leikkiä..."
Hieno näkökulma. Jo tuon takia tämä keskustelu on kannattanut.
"Siis suoraan sanottuna jokainen tietoisuus on itse koko universumi kaikkeus ei sen vähempää ei sen enempää."
Jotain tuollaista olen uumoillut itsekin. Mutta arjen tasolla joudumme ikävä kyllä elämään jakautuneessa todellisuudessa: minä, muut, kosmos...
"Kuolemattomuus tuli myös hyvin selväksi, kuolema on vain sana ja illuusio mihin takertuu"
Mutta vaikka sen ymmärtää illuusioksi, sen ajatteleminen tekee kuitenkin levottomaksi.
Toisaalta uskovaisten haikailema (kuvittellinen) ikuinen eläkään ei juuri innosta. Ehkä miljoonannen tylsän vuoden jälkeen jo hieman kaipaisi kuolemaa :)
Jotakin on silti oltava,että se jokin pystyy liikkumaan ja muodostamaan liike-
ratoja.Einsteiniläisyyteen ei kuitenkaan kannata enää täysipäisen uskoa.
Ajatellaampa maailmankaikkeutta eräänlaisena aika-avaruus mönttinä, jon-
ka joku on luonut. Emme puhu nyt Jumalasta, koska joku uskon kiihkoilija
saattaisi suuttua ja tuomita minut Helvettiin.
Tässä möntissä , jonka sanokaamme vaikka Humala loi ihan huvikseen, on
kaikki, mitä universumissa on. Humala tarkastelee sitä täysin ulkopuolisena.
Tämä ei tietenkään sovi mihinkään teoriaan,koska mitään unuversumin ulko-
puolista ei voi ollakaan Mutta en viitsi tähän hätään parempaakaan mieliku-
vaa kehitellä.
Koska tämä möntti on koko maailmankaikkeus, on siinä siten myös aika.
Siis siinä on tämän hetken lisäksi myös menneisyys ja myöskin tulevaisuus.
Materian ja energian lisäksi
Sitten tämä Humala saisi päähänsä hieman siivutella tätä mönttiä.
Vähän niin kuin aivotutkijat siivuttelevat aivoja. Ja sitten näyttelisi niitä kuvia
huvikseen meille ihmisille. Minäkin näkisin siellä lapsuuden aikaisia töppäi-
lyjäni ja kaikkea muutakin vanhaa juttua, jonka olisin jo mieluimmin unohtanut.
Entäpä sitten,kun tämä Humala vilauttaisi minulle kuvaa, jossa minä 90vuo-
tisena papparaisena jahtaisin nuorta kotiapulaistani.
Silloin minulla varmasti elämä repeäisi ja varsin reteeksi!
Söisin pelkästään ylikypsää läskiä, josta pidän kuin hullu puurosta ja levit-
täisin vielä paksusti voita päälle.
Kyytipojaksi voisin ryypätä vaikkapa rikkihappoa. En koskaan käyttäisi suoja-
tietä ja moottoritietäkin ajaisin aina vastavirtaan.
Eihän minua mikään tappaisi, sillä olenhan nähnyt itseni ysikymppisenä
teräsvaarina!
Mutta mutta! Eihän tämä maailma näin toimi. Ajassa ei voi matkustaa eteen
eikä taakse päin.
Jos murto-osakin Aino Kassisen "perillisistä" näkisi tulevaisuuteen, niin
maailman talous romahtaisi paljon nopeammin kuin Eurotalous,
Ajatelkaa vaikka Veikkausliigaa. Vaikka koko joukkue olisi lahjottu, hähtäisiin
sekin etukäteen eikä mikään toimisto suostuisi nostamaan kertoimia.
Entäpä vakuutus toiminta sitten? Jokaisella yhtiöllä olisi palkkalistoilla sel-
vänäkijä, ja nille joiden talo näyttää palavan pikapuoliin, eivät saisi vakuutusta
ollenkaan.
Niiden taasen,joiden talo ei näytä plavan, ei tietenkään kannattaisi vakuutaa
mökkiään.
Ei tarvittaisi miljardeja maksavia maapallon laajuisia säähavainto asemia ja
satellitteja. Kysyttäisiin vain Kerman Kallelta tai joltakin Sammakko professorilta,mitä tuleman pitää.
Halpaa, tehokasta ja varmaa!!!
"Einsteiniläisyyteen ei kuitenkaan kannata enää täysipäisen uskoa."
Ja miksi ei?
Ammattifyysikkojen piirissä suhteellisuusteoriat ovat kvanttifysiikan ohella parhaita, mitä fysiikka on tuottanut. Suhtisten oikeellisuutta omilla pätevyysalueillaan ei ole taidettu kyetä kiistämään.
Vai onko sinulla vastakkaista tietoa?
Oma täysipäisyytesi tai fysiikan tuntemuksesi joutuu melko outoon valoon tuolla lausunnolla.