Näkyvän maailmankaikkeuden tihentymät laajenevat mm. siksi, koska ulkoinen paine pienenee.
Oletetaan 10 metriä halkaisijaltaan oleva kaasupallo, joka työntyy ylös päin kohti avaruuden tyhjyyttä.
oletetaan kaasupallon laajenevan halkaisijaltaan 100 metriseksi.
Pallon työntyminen 35 kilometin korkeuteen vie tietyn ajan.
Tuossa ajassa pallon keskustassa olevat kaasumolekyylit loittonevat pallon reunoilla olevista kaasumolekyyleistä 45 metriä.
Eli aluksi ne ovat toisistaan noin 5 metrin päässä ja lopuksi noin 50 metrin päässä.
ne kaasumolekyylit jotka olivat pallon keskustasta van 2,5 metrin päääsä, ovat loitonneet keskustasta vain 25 metrin päähän samassa ajassa.
Eli kaksi kertaa kauempana olevat kaasumolekyylit loittonivat kaksi kertaa kauemmaksi ja näin niiden on pitänyt työntyy keskustasta pois päin kaksi kertaa nopeammin kuin puolta lähempänä keskustaa olevien.
Sama ilmiä toteutuu, tarkastelipa mitä yksittäistä kaasumolekyyliä tahansa kaasupallon sisällä.
ja kyse siis on siitä että kaasupallo työntyy pois päin Maapallosta joka on kaasupallon ulkopuolella ja mitä kauemmaksi Maapallosta kaasupallo työntyy, sitä pienemmäksi ulkoinen paine pienenee.
ja näin tapahtuu koko ajan myös näkyvälle maailmankaikkeudelle joka työntyy pois päin kohteesta joka on todella kaukana näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolella!
.
Oletetaan 10 metriä halkaisijaltaan oleva kaasupallo, joka työntyy ylös päin kohti avaruuden tyhjyyttä.
oletetaan kaasupallon laajenevan halkaisijaltaan 100 metriseksi.
Pallon työntyminen 35 kilometin korkeuteen vie tietyn ajan.
Tuossa ajassa pallon keskustassa olevat kaasumolekyylit loittonevat pallon reunoilla olevista kaasumolekyyleistä 45 metriä.
Eli aluksi ne ovat toisistaan noin 5 metrin päässä ja lopuksi noin 50 metrin päässä.
ne kaasumolekyylit jotka olivat pallon keskustasta van 2,5 metrin päääsä, ovat loitonneet keskustasta vain 25 metrin päähän samassa ajassa.
Eli kaksi kertaa kauempana olevat kaasumolekyylit loittonivat kaksi kertaa kauemmaksi ja näin niiden on pitänyt työntyy keskustasta pois päin kaksi kertaa nopeammin kuin puolta lähempänä keskustaa olevien.
Sama ilmiä toteutuu, tarkastelipa mitä yksittäistä kaasumolekyyliä tahansa kaasupallon sisällä.
ja kyse siis on siitä että kaasupallo työntyy pois päin Maapallosta joka on kaasupallon ulkopuolella ja mitä kauemmaksi Maapallosta kaasupallo työntyy, sitä pienemmäksi ulkoinen paine pienenee.
ja näin tapahtuu koko ajan myös näkyvälle maailmankaikkeudelle joka työntyy pois päin kohteesta joka on todella kaukana näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolella!
.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Täyttä roskaa.
Luuletko tosiaan, että molekyylien järjestys säilyy kaasuissa. Kaikki molekyylit ehtivät siinä ajassa poukkoilla moneen kertaan pallon kuorien ja keskustean välillä. Poukkoiluväli kasvaa, koska ulkoinen paine pienenee.
Molekyylien nopeus on verrannollinen lämpötilaan. Sinun mukaasi kaasun lämpötila pallon pinnalla olisi moninkertainen keskustaan nähden. Näinhän ei kuitenkaan ole.
Taas yksi apinateoria. Et ymmärrä kaasujenkaan käyttäytymisestä yhtään mitään.
Mitä harvemmaksi kaasu muuttuu, sitä harvemmin yksittäinen kaasumolekyyli törmää muiden kaasumolekyylien kanssa ja sitä harvemmin yksittäinen kaasumolekyyli saa itselleen riittävästi työntävää voimaa jonka avulla se voisi liikkua pitkiä matkoja muiden kaasumolekyylien välisellä alueella.
Silti koko ajan laajenevat kaasumolekyylit edelleen vuorovaikuttavat toistensa kanssa ja saavat työnnettyä toisiansa pois päin toisistansa ja näin kaksi kertaa kauempana oleva kaasumolekyyli loittonee keskmäärin kaksi kertaa nopeammin!
.
>
Edelleen OneEpicFail murtuu napakelkkaesimerkkiin: Samalla tönäisyllä napakelkka jatkaa pyörimistään vain sen alustasta riippuen: jos alusta saadaan kitkattomaksi (esim. leijuttamalla) ja muut liikettä vastustavat voimat poistettua, napakelkka pyörii yhdellä tönäisyllä ikuisesti. Ei kappaleet siis tarvitse mitään lisäenergiaa jos ne pistetään esim. avaruudessa liikkumaan johonkin suuntaan.
Mitä enemmän alusta haraa vastaan sitä lyhyemmän matkan napakelkka liikkuu samanlaisella tönäisyllä.
Toki kaasumolekyylit liikkuvat suhteessa toisiinsa, mutta niinhän galaksittkin liikkuvat suhteessa toisiinsa.
mm. Andromeda liikkuu meitä kohti ja / tai me sitä kohti.
Dark flow ilmiö todistaa että on olemassa galaksijoukkoja jotka liikkuvat todella nopeasti suhteessa muihin galaksijoukkoihin.
.
Suuren mittakaavan liikettä ei silti selitä mikään muu kuin avaruuden laajeneminen.
Nuo dark flow nopeudetkin on mitattu dopplerilla, jos et olisi sattunut tietämään. Jos doppler on väärä selitys, niin miksi itse vetoat väärään fysiikkaan.
Ei vaan. Tuo ilmapallomatiikka oli hyvä osoitus käsityskyvystäsi. Täysin päin seiniä jo perusteista lähtien.
"Pallon työntyminen 35 kilometin korkeuteen vie tietyn ajan."
Kyllä. Ilmeisesti useita minuutteja. Oletetaan 70 min jolloin nousunopeuden pitäisi olla 30 km/h.
"Tuossa ajassa pallon keskustassa olevat kaasumolekyylit loittonevat pallon reunoilla olevista kaasumolekyyleistä 45 metriä."
Kaasumolekyylien keskimääräinen liikenopeus on sama kuin äänennopeus kaasussa. Normaalipaineisessa normaaliläpöisessä ilmaseoksessa se on n. 330 m/s. Molekyylit liikkuvat suoraviivaisesti, elleivät törmäile toisiinsa tai pallon pintaan. 70 minuutin aikana ilman kaasumolekyylit ehtisivät kulkemaan n. 1400 km. Ei suinkaan 45 m, kuten OSP matiikka antaa ymmärtää. Virhe on noin 31 000 kertainen. Ei taida OSP matiikasta olla tieteelliseksi todisteeksi.
heh heh, oletpa yksinkertainen.
Viedään avaruuden tyhjyyteen vastaava määrä kaasumolekyylejä ja puristetaan ne erittäin pienelle alueelle palloon josta saadaan avautumaan pieniä reikiä yks kaks paljon.
Näin tuon pallon sisältä työntyy ulos koko ajan laajenevia kaasumolekyylejä jotka tönivät toisiansa kohti vähemmän tiheää aluetta.
Annetaan kaasumolekyylien jatkaa työntymistään pois päin tuosta pallosta ja seurataan miten kaksi kertaa kauempna olevat kaasumolekyylit loittonevat kaksi kertaa nopeammin.
Aluksihan kaasumolekyylit törmäilevät toistensa kanssa useammin, mutta niihän galaksitkin törmäilivät toistensa kanssa aluksi useammin.
Eihän kvasaardeja ole enää syntynytkään viimeisen 7 miljardin vuoden aikana. ja tämä tietysti siksi etteivät galaksit enää juurikaan törmäile, eivätkä ainakaan niin nopealla vauhdilla.
Ei ne kaasumolekyylitkään enää lopulta liiku suhteessa toisiinsa niin nopeasti kuin kovassa paineessa, you know.
mutta silti ne loittonevat toisistansa kaksi kertaa kauempana kaksi kertaa nopeammin.
.
Luuletko että yksittäinen kaasumolekyyli liikkuisi koko kaasupallon reunasta reunaan, törmäämättä kertaakaan toiseen kaasumolekyylin, jolloin sen suunta muuttuu?
Törmäiliväthän galaksitkin näkyvän maailmankaikkeuden historian alkuaikoina ja siitä muistoina voimakkaat valoilmiöt eli kvasaarit.
Vaan eipä ne galaksit enää juurikaan törmäile, mutta silti galaksijoukot loittonevat toisistansa sitä nopeammin mitä kauempana ne toisistansa ovat!
.
Matiikkaesimerkkisi oli täysin päin honkia. Sitten yrität muuttaa puheenaihetta ja aivan yhtä hongikkoon menee. Voimat avaruudessa eivät vain toimi noin. Nopeus ei todellakaan kasva.
Väitit 2,5 m:n päässä olevien molekyylien liikkuvan puolet siitä, mitä 5 m:n päässä olevat. Täyttä roskaa. Molekyylien keskimääräinen nopeus kaasussa on sama riippumatta, millä kohtaa kasua ne ovat.
Väitteesi on täysin älytön. Sinussa ei vaan ole miestä tunnustamaan, että ajatuksesi on väärä alusta lähtien.
Niin. Miksi ratalaskuissa ei tarvitse huomioida galaksin keskustan tonttuhiukkasia?
Entä miten painovoimavaaka selittyy OSP:llä.
Miten katodisädeputki toimii ilman vetävää voimaa?
Suksi kuuseen tiedepalstalta pelle.
Tässä esimerkissä ei ole kyse siitä millä nopeudella kaasumolekyylit liikkuvat suhteessa toisiinsa.
Kyse on siitä millä nopeudella ne loittonevat toisistansa keskimäärin.
Alkuräjähdysteorian mukaanhan galaksijoukot eivät liiku pois päin toisistansa. Loittoneminen liikkumatta. ja muka siksi että on olemassa laajeneva avaruus joka oikeasti on jumala.
Kaasun muodostama energiakenttä laajenee havaittavasti sitä mukaa kun se työntyy pois päin Maapallosta.
ja siksi kaasumolekyylit loittonevat toisistansa eli ne eivät ole niin tiheästi.
Toisin sanoen, kaasumolekyylit ovat harvemmassa ja lähin on koko ajan keskimäärin kauempana kuin aikaisemmin.
Ja tämän seurauksena kaasumolekyylit loittonevat toisistansa keskiemäärinn kaksi kertaa nopemmin kaksi kertaa kauempana.
teidän on siis turha selitellä siitä miten nopeasti yksittäinen kaasumolekyyli voi liikkua.
.
"Toisin sanoen, kaasumolekyylit ovat harvemmassa ja lähin on koko ajan keskimäärin kauempana kuin aikaisemmin.
Ja tämän seurauksena kaasumolekyylit loittonevat toisistansa keskiemäärinn kaksi kertaa nopemmin kaksi kertaa kauempana.
teidän on siis turha selitellä siitä miten nopeasti yksittäinen kaasumolekyyli voi liikkua."
Toisin sanoen, oletit siis ilmeisesti, että siihen kaasupalloon puhkaistaan reikä, jolloin kaasua purkautuu ulos, tyhjiöön. Totta kyllä, kaasussa on aina sekaisin nopeampia ja hitaampia molekyylejä, tässä esimerkissä siis silloin, kun se on vielä siinä pallossa. Ja jos se pääsee purkautumaan, on tietysti totta, että tietyllä hetkellä reiän puhkaisemisen jälkeen nopeat molekyylit ovat kauempana kuin hitaat, koska ne ovat ehtineet sinne ensin eivätkä ole törmänneet vastaan tuleviin molekyyleihin. Mutta kyllä ne hitaammatkin ehtivät perässä. Mutta ei molekyylien liike niiden poistuessa pallosta suinkaan kiihdy, kuten ehkä kuvittelet.
Otetaan ja ohjataan kahden eri galaksin keskustan jättimäistä tihentymää toistensa kanssa, niin että toisaalla tehdään samalla tavalla.
Kun molemmissa törmäyksissä lähtee työntymään toinen jättimäinen tihentymä kohti toista törmäyskohtaa, törmäävät nämä kaksi toisiansa lähestyvää jättimäistä tihentymää toistensa kanssa nopeammin kuin aikaisemmista törmäyksissä törmänneet jättimäiset tihentymät.
Jättimäisten tihentymien liikenopeus suhteessa toisiinsa saadaan kasvamaan törmäyksissä joissa ikuista tiheään puristunutta asiaa saadaan räjähtämään eli laajenemaan voimakkaasti tihentymän toiselta puolelta, jolloin osa tihentymästä toimii voimakkaasti laajentuessaan työntävänä voimana jne.
Näin yksittäisen galaksin keskustan jättimäisen tihentymän voi saada kiihdyttämään vauhtiansa suhteessa muihin galaksien keskusten jättimäsiin tihentymiin.
Sillä ei kuitenkaan ole mkitään tekemistäö sen kanssa, että galaksijoukot loittonevat toisistansa keskimääräiset kaksi kertaa kauempana kaksi kertaa nopeammin!
.
Edit edellinen
Otetaan ja ohjataan kahden eri galaksin keskustan jättimäistä tihentymää TÖRMÄÄMÄÄN toistensa kanssa, niin että toisaalla tehdään samalla tavalla.
Kun molemmissa törmäyksissä lähtee työntymään toinen jättimäinen tihentymä kohti toista törmäyskohtaa, törmäävät nämä kaksi toisiansa lähestyvää jättimäistä tihentymää toistensa kanssa nopeammin kuin aikaisemmista törmäyksissä törmänneet jättimäiset tihentymät.
Jättimäisten tihentymien liikenopeus suhteessa toisiinsa saadaan kasvamaan törmäyksissä joissa ikuista tiheään puristunutta asiaa saadaan räjähtämään eli laajenemaan voimakkaasti tihentymän toiselta puolelta, jolloin osa tihentymästä toimii voimakkaasti laajentuessaan työntävänä voimana jne.
Näin yksittäisen galaksin keskustan jättimäisen tihentymän voi saada kiihdyttämään vauhtiansa suhteessa muihin galaksien keskusten jättimäIsiin tihentymiin.
Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, että galaksijoukot loittonevat toisistansa keskimääräiset kaksi kertaa kauempana kaksi kertaa nopeammin!
Toki sillä on sen verran tekemistä, että kaikki tihentymät muutuvat koko ajan vähemmän tiheäksi asiaksi eli ne räjähtävät / laajenevat koko ajan ja vuorovaikuttavat topistensa kanssa niiden laajenevien tihentymien avulla joita niistä puristuu koko ajan ulos ulkoisen paineen takia!
Entä liikkeen säilyvyyden laki. Mistä se ylimääräinen impulssimomentti muka tulee, joka kiihdyttää liikettä.
Mielikuvitus ei korvaa fysiikan tietoa. Olet täysin pihalla.
Onesimpleprinciple malli kertoo miten ja miksi kaikki näkyvässä maailmankaikkeudessa olevat tihentymät olivat kauan aikaa sitten puristuneena eritäin pienelle alueelle ulkoisen paineen takia ja miten paine on pienentynyt koko ajan, mitä kauemmaksi tuolat alueelta kaikki näkyvän maailmankaikkeuden laajenevat tihentymät ovat työntyneet!
kuka kertoo miten ja miksi avaruus laajenee?
Ei kukaan koskaan!
Laajeneva avaruus on jumala jota ei ole olemassa!
.
Laitetaampa KAKSI kaasumolekyyliä niin isoon tilaan etteivät ne törmää todennäköisesti ikinä ja vielä kun väität, että ne loittonevat toisistaa kihtyvällä vauhdilla jostain muusta syystä kuin avaruuden laajenemisen ansiosta, niin prkl.
Monessako topicissä tää sun ilmapallos täytyy puhkaista??
Eihän näkyvässä maailmankaikkeudessa ole vain kahta galaksia.
pelkästään näkyvässä maailmankaikkeudessa on satoja miljardeja galakseja.
ja kun näkyvä maailmankaikkeus on vain äärimmäisen pieni alue siitä koko ajan laajenevasta energiakentästä joka työntyy pois päin tietyltä alueelta, niin avot.
Jos Maapallon koko ajan laajeneva ilmakehä ajatellaan erittäin pieneksi osaksi koko ajan laajenevaa energiakenttää joka työntyy pois päin laajenevan Maapallon keskustasta, olisi meidän näkyvän maailmankaikkeuden tilavuus äärimmäisen pieni osa tuosta laajenevasta energiakentästä.
Kenties vain yhden kavrkin kokoinen alue tai vielä paljon pienempi alue.
.
Mikä tahansa laajeneminen johtaisi pidemmällä matkalla ylivalonnopeuteen, jos suhteet pysyisivät samoina. Jos eivät pysyisi, voitaisiin laajeneminen havaita.
Maapallo ei laajene eikä kaasukehä ole mikään energiakenttä.
Tässä tulee jälleen OneEpicFailin murskajaiset.
Jos siis mietit, että galaksit liikkuvat kuten molekyylit keskimäärin pallon laajetessa, niin mietitään vaikkapa puolessa välissä keskustan ja pallon pinnan välissä olevaa molekyyliä (ja siis pelkästään sen laajenemissuuntaan kohdistuvaa liikettä). Tuosta molekyylistä tarkastellen seuraavat molekyylit pallon pintaan päin etääntyvät tarkastelupisteestä nähden jollakin vauhdilla, kauempana (eli lähempänä pallon pintaa) olevat molekyylit etääntyvät suuremmalla nopeudella. OK, katsotaan tilannetta pallon keskustaan päin: Siinä samalla etäisyydellä kuin ulospäin oleva seuraava molekyyli kyllä etääntyy, mutta hitaammin kun tarkastelukohteesta pallon pinnalle päin oleva molekyyli etääntyy (vaikka etäisyys on sama).
Näin siis aivan suoran päätelmän mukaan: etääntymisnopeus riippuu paitsi etäisyydestä niin myös suunnasta. Tämä on tärkeää siksi, että avaruudessa etääntymisnopeudet pystytään mittaamaan, mutta avaruuden laajenemisen tapa tiedetään eroavan tästä palloesimerkistä juuri siksi, että avaruuden laajeneminen ei riipu suunnasta. Siinä jokainen piste (jokainen esimerkin molekyyli) ovat ns. keskuksia, josta jokainen piste (molekyyli) etääntyy - ja etääntymisnopeus on ainoastaan etäisyyden funktio.
Näin siis toimii reaalimaailma - joka siis murskaa tuon horinasi.
Aivan liian vaikea perustelu Mr. Pressurelle. Kaveri ei ikipäivänä osaa edes hahmottaa kertomaasi eroa. Muille kuin hänelle itselleen OSP-teorian toimimattomuus on aina ollut selvä.
teillä on pallo hukassa.näkyvä maailmankaikkeus on äärimmäisen pieni aluesitä laajenevaa energiakenttää joka työtyy pois päin kohteesta joka todella kaukana näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolella.kaasupallon sisällä on laajeneva energiakenttä josta erittäin pieni alue kuvaa näkyvää maailmankaikkeutta. Onko kyseinen alu halkaisijaltaan 1 sentti, 1 millimetri vai pienempi alue? Näkyvässä maailmankaikkeudessa on havaittu myös eroja, vaikka ste muuta väitättekin. Www.news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7440217,'5=
.
www.news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7rrowqu,stm
.
.
www.news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7440217.stm
>
Juu, onhan noita pieniä eroja.
MUTTA KUN NE EIVÄT OLE SUUNNASTA RIIPPUVIA !
Tosiaan, jos mietit ilmapallomalliasi, niin siinä pitäisi olla jostain suunnasta (siis keskeltä tuleva) selkeästi muista suunnista poikkeavat tulokset. Toki nytkin havaitaan pieniä poikkeamia siellä täällä, mutta nämä poikkeamat ovat tasaisesti jakautuneet vaikka ne pitäisi aivan ehdottomasti olla vain tiettyyn suuntaan keskittyneet, jos "teoriasi" pitäisi paikkansa.
4 X
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7440217.stm
.
Jep, eikö juuri tuossa kuvassa pitäisi näkyä, että yksi suunta olisi sellainen, josta tulee kaikkein kylmin taustasäteily ja sen vastakkaisella puolella pitäisi olla kaikkein kuumin säteily ? Ja näiden välillä pitäisi olla liukuma toisesta toiseen.
[Toki siis voisi olla pieniä eroja, mutta pääsuunta olisi niin, että yksi kohta olisi kylmä ja vastakkainen suunta kuuma - ja välillä jakauma.]
Mutta mutta, mitään sellaista ei ole. Eroja toki on taustasäteilyssäkin, mutta erot eivät ole suunnasta riippuvia (erottuvia pieniä alueita on siellä täällä painottumatta mihinkään suuntaan). OneEpicFailin mukaan kuitenkin pitäisi olla niin, että toinen puolisko kuvasta olisi punainen toinen sininen.
Mr.Pressure on selvästikin keksinyt oman uskonnon ja väittää sitä tieteeksi. Ehkä hän pelkää jotain, on jonkin sortin skitsofreenikko ja hänen täytyy kehitellä itselleen tuollaista muulin sontaa helpottaakseen oloaan. Käy jo sääliksi tuommoinen elämän haaskaaminen.
"Detailed measurements made by the satellite have shown that the fluctuations in the microwave background are about 10% stronger on one side of the sky than those on the other."
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7440217.stm
.
Siis taustasäteilyssä on havaittu vaihtelua enemmän toisessa suunnassa taivasta kuin toisessa.
Voisipa olettaa että sillä päin josta olemme tulossa pois päin, ovat galaksit aavituksen tiheämmin ja näin taustasäteilyssä oleva 10 % voimakkaampi vaihtelu kertoo mistä päin olemme tulossa pois päin!
.