"Euklidinen taso on erikoistapaus, joka syntyy siitä kun pallopinta kääntyy ympäri. Hetkeksi se muodostaa tasopinnan ja muuttuu sen jälkeen pseudopalloksi. Kolmion kulmien summa on pallon pinnalla yli 180 astetta. Tasopinnalla tasan 180 astetta. Pseudopallon pinnalla alle 180 astetta?"
Onko tutkittu kuinka tarkkaan kolmion kulmien summa omassa maailmassamme, onko tasan vai heittääkö?
Onko tutkittu kuinka tarkkaan kolmion kulmien summa omassa maailmassamme, onko tasan vai heittääkö?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suora on puhtaasti teoreettinen käyrän erityismuoto, jota ei luonnossa esiinny. Matematiikan maailmassa sen sijaan on suoria, joista muodostetun kolmion kulmien summa tasossa on 180 astetta. Tasan.
Vaikka matematiikka on puhtaasti teoreettista, on se silti tieteistä tärkein sekä tieteiden uljaana kuningattarena että fyysikon työkalupakkina. ; )
Matematiikka ei ole muuta kuin maalaisjärjellä saivartelua. Kuningatar-nimitystä en halua kyseenalaistaa, mutta fyysikon työkalupakkiin pitäisi kuulua vaaka, harppi ja viivoitin.
Syksy Räsänen Tiede lehden blogissaan:
"Fysiikassa totuus on kietoutunut ainutlaatuisesti kauneuteen tavalla, jonka kuvaileminen matematiikkaa avaamatta on kuin maiseman selittämistä ilman näköaistia."
Näin siis fysiikan huippuammattilainen matiikan ja fysiikan suhteesta.
Fysiikka on tulevaisuudessa vain matematiikan osa-alue.
Nimenomaan!!
Ja monen muunkin alan työkaluna....
näin se vaan on..
""Euklidinen taso on erikoistapaus, joka syntyy siitä kun pallopinta kääntyy ympäri. Hetkeksi se muodostaa tasopinnan ja muuttuu sen jälkeen pseudopalloksi. Kolmion kulmien summa on pallon pinnalla yli 180 astetta. Tasopinnalla tasan 180 astetta. Pseudopallon pinnalla alle 180 astetta?"
Yleisen suhteellisuusteorian mukaan aika-avaruus kaareutuu suurten massojen ympärillä eli siellä euklidinen geometria ei aivan päde vaan kolmion kulmien summa poikkeaa jonin verran 180 asteesta. Mustan aukon ympärillä tämä poikkeama on varsin suurikin.
Sen sijaan miten on laita koko maailmankaikkeuden geometrian keskimäärin hyvin suurilla etäisyyksillä, sitä ei vielä tiedetä varmasti. Asia riippuu massan keskimääräisestä tiheydestä maailmankaikkeudessa. Jos se on tietyn kriittisen rajan suuruinen, maailmankaikkeus suurilla etäisyyksillä on euklidinen. Jos se on tätä rajaa pienempi, geometria on ns. hyperbolinen, minkä kaksiulotteisena vastineena on mainitsemasi ns. pseudopallo. Jos taas keskimääräinen tiheys on sitä suurempi, maailmankaikkeus on äärellinen, ikään kuin pallopinnan kolmiulotteinen vastine, ja kolmion kulmien summa on hieman pienempi kuin 180 astetta.
Tämä poikkeama on sitä suurempi, mitä suuremmasta kolmiosta on kysymys. Tarpeeksi pienillä poikkeamaa ei hevin huomaa, aivan samoin kuin pallopinnankin pieni osa on lähes tason kaltainen.