Joo tuota olen nimittäin pohdiskellut tästä Jumalasta ja että mitä sillä loppujen lopuksi oikein tarkoitetaan, ja olen miettinyt päässäni eräänlaisen vastauksen kysymykseen mitä tarkoitetaan Jumalalla:
Kun mietitään niinkuin Jumalaa ja häneen liittyvää esim. valtaa ja korkeaa voimaa, niin pohdin että meissä ihmisissä asuu se Jumala ja monesti kun joku asia on pahasti epäonnistunut joiltakin ja sitten syyttävät Jumalaa epäonnistumisestaan, käsittäen että Jumala on vihainen heille, niin he eivät hoksaa sitä että turha se on tuonne ylös haukkua, he eivät siis kykene tekemään asoita Jumalan tavoin. Löytää piileviä kykyjä itsestään.
Kun mietitään niinkuin Jumalaa ja häneen liittyvää esim. valtaa ja korkeaa voimaa, niin pohdin että meissä ihmisissä asuu se Jumala ja monesti kun joku asia on pahasti epäonnistunut joiltakin ja sitten syyttävät Jumalaa epäonnistumisestaan, käsittäen että Jumala on vihainen heille, niin he eivät hoksaa sitä että turha se on tuonne ylös haukkua, he eivät siis kykene tekemään asoita Jumalan tavoin. Löytää piileviä kykyjä itsestään.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kovin viisas olet, itse olen pohdiskellut juuri samaa kuin sinä. Se voi olla että olemme kumpikin ehkä löytäneet vastauksen tälle filosofiselle kysymykselle :)
AP:n kirjoituksen 'Jumalan' voi korvata 'toimitusjohtajalla', 'presidentillä', 'jokulla', 'demareilla', 'onnella' tai 'markkinataloudella' sisällön juurikaan muuttumatta: ihminen syyttä epämääräistä, ulkopuolista tahoa.
'Jumalaa', 'jokua' tai 'tuntematonta' käytetään kun tekijää ei tunneta, mutta arvellaan sen olevan yksittäisen ihmisen voimavarjen ulkopuolella (esim. luonto) tai asia, josta ei haluta tietää tai jota ei haluta selvittää.
Minun mielestä me kaikki ihmiset olemme jumalia universumissa.
Olio joka on kaikkivoipa ei voi olla kaikkihyvä, koska kykenee myös pahuuteen (mitä sillä nyt tarkoitetaankin, se lienee silti hyvän vastakohta).
Olio joka on kaikkivoipa ei voi olla kaikkiviisas, koska kykenee myös unohtamaan asioita.
Olio joka on kaikkihyvä ei voi olla kaikkiviisas, koska pahalla teolla voi pitkällä ajalla olla positiivinen vaikutus. Kaikkiviisas tekee vain sellaisia tekoja, joista on pitkällä aikavälillä KAIKILLE enemmän hyötyä kuin haittaa. Kaikkihyvä tekee vain sellaisia tekoja, joista on välitöntä hyötyä. Esimerkiksi sadistinen joukkomurha voi pitkällä aikavälillä johtaa asenneilmapiirin muutokseen, joka lopulta säästää ihmishenkiä. Silti murha itse on paha teko. Kaikkiviisas tekisi joukkomurhan, mutta kaikkihyvä ei.
Ts. Jumala on kyvyiltään rajoittunut, eikä siis voi olla vastuussa koko maailmankaikkeudesta, koska maailmankaikkeudessa tapahtuu asioita, joille Jumala ei voi mitään. Tämä ei tarkoita, ettei Jumalaa voisi olla olemassa.
Jumala ei ole olio. Jos olisi, niin todistelusi voisi olla jopa järkevää.
EL
Käytin sanaa "olio" yleisessä merkityksessä, koska en keksinyt parempaa tapaa ilmaista asiaani. Viittaan viestissäni sanalla "olio" mihin tahansa olemassa olevaan ja ajattelevaan kokonaisuuteen, joka kykenee vaikuttamaan ympäristöönsä ajatustensa määräämällä tavalla. Tällainen kokonaisuus voisi olla vaikka avaruudessa kelluva kaasupilvi, jos se kykenisi jollain tavalla ajattelemaan. Siis jos vaikka Jumala on joku voima maailmankaikkeudessa, joka kykenee ajattelemaan ja vaikuttamaan ympäristöönsä, se on "olio" yleisessä merkityksessä.
Sinänsä ihan hyvä pointti, viestistäni ei käy tämä ilmi. Toisaalta perusteluni ei oleta "oliolle" mitään ominaisuuksia ajattelun ja vuorovaikutuksen lisäksi, joten asialla ei ole mitään vaikutusta. Keksin joukkosurmajutun ESIMERKIKSI, koska minusta se havainnollistaa käsitteiden "kaikkiviisas" ja "kaikkihyvä" eroa helposti lähestyttävällä tavalla.
Jumalan määritelmiä on varmasti useita, mutta itse olen aina mieltänyt Jumalan jonkinlaiseksi maailmankaikkeutta ylläpitäväksi tai siitä huolehtivaksi voimaksi. Jos Jumala ei olisi toiminnastaan tietoinen, käsitteen voisi mielestäni heittää roskakoriin, koska silloin Jumalan voisi korvata vaikka fysiikan laeilla (tai laajemmin ehkä multiversumissa vaikuttavilla yleisillä loogisilla periaatteilla)
Sopimus kysymyshän tämä enemmän on kuin laki...
Sovitaan, että jumalaksi lasketaan sellaiset ihmiset joilla on parempi kyky olla johtaja jne.. kuin keskiverto ihmisellä.
Vain maallikko vertaa jumalaa "olioon",joten ei olio kykene johtajaksi ,vaikka me kaikki
ihmiset ja luontokin olemme jumalia rajattomassa taivaassa,universumissa.
Se, että Jumala siirretään jostain ulkopuolelta ihmiseen, ei ratkaise Jumalan olemassaoloon liittyvää ongelmaa. Puolestaan olemassaolon ongelma on se, että olemassaolo ei ole ominaisuutta. Teologinen idea Jumalasta kaatuukin juuri tuohon viimeksi mainittuun ongelmaan.
Teologisen todistelun lisäksi Jumalan olemassaoloa perustellaan myös kosmologisella idealla. Sen mukaan, jos on olemassa ylipäänsä jotain, täytyy silloin olla olemassa myös ehdottoman välttämätön olento. Mutta kun kosmologinen todistus päättelee satunnaisista syistä ehdottoman syyn olemassaoloon, se hyppää aistikokemuksen tuolle puolen. Olemassaoloväitteiden tulisi kuitenkin perustua kokemukselle. Kokemus puolestaan on havainnointia jota voidaan todentaa erilaisin menetelmin.
Tietenkin jotkut voivat väittää "kokevansa" Jumalan läsnäoloa. Kuitenkin, jos tuota kokemusta ei voida mitenkään todentaa vaikkapa luonnontieteellisin menetelmin, kyse on pelkästä ideasta. Näin ollen Jumala on pelkkä idea, joka voi toki olla yhdelle hyödyllinen ja toiselle hyödytön.
Voit tarkastella omia kokemuksiasi siitä miten ajatukset vaikuttavat sinuun. Ajatukset ovat itseä ja oma tahtoa rajoittavia, varmaan jokainen on kokenut esim sosiaalisissa tilanteissa tahtovansa jutella vaikkapa vastakkaisen sukupuolen kanssa, mutta mieleen on heti noussut ajatuksia: "Mitäs jos hän sanoo ei? Mitä jos munaan itseni? Mitä hän ajattelee?" jne. Varmasti koet monet ajatukset myös "pakottavaksi", eli että sinun täytyy tehdä niin ja näin. Tutkimalla näitä ajatuksia kirjan antaman tiedon varassa, voit paljastaa ne jolloin ne lakkaa vaikuttamasta. Kirja on siis työkalu, ei usko. Vastuu asiaan syventymisestä on kylläkin jokaisella itsellään. Asia voi tottakai olla niin että kirja on rahastusta ja ihmisten hyväksikäyttöä, aivan kuten kaikki muukin tässä maailmassa. Asiahan voi myös olla niin, että juuri nuo opitut ajatukset ovat se asia mikä tuottaa sen että ihmiset rahastaa ja käyttää hyväksi toisia ihmisiä. Tutkivat tietää, uskovaiset uskoo.
Niin, mitä uutta on siinä, että tarkastelee omia ajatuksiaan? Eivätkö seuraavat hokemat vaikuta yhtään tutuilta? "Olinpa ajttelematon". "Kuinka saatoinkaan ajatella noin?" "Tuo on siis seurausta oikeasta ajattelusta?Jne. Liioin ajatusten ei tarvitse vaikuttaa minuun, sen enempää kuin muihinkaan. Jos teos todella esittelee kliseisesti vain pelkästään tavanomaisia arkiajatteluita, niin turha haaskata rahojaan. Vaikka sehän on tietenkin jokaisen oma asia.
Mielestäni ajatuksia on turha demonisoida. Ajattelu on lauseiden rakentamista, ei sen enempää. Myös tutkijoiden "tietämistä" on turha ylikorostaa. Tietoa on muillakin kuin tutkijoilla. Lyhyt tiedon määritelmä on seuraava: "Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus". Siis kaikki tieto lepää viimekädessä uskomusten varassa.
Ajattelu on paljon muutakin kuin lauseiden rakentamista. Ajattele vaikka tilannetta kun viimeksi ratkoit geometrista ongelmaa koulussa. Pitää pystyä ajattelemaan visuaalisesti. Lauseen voi toki ymmärtää myös laajasti, niin että se kattaa myös visuaaliset ilmaisukeinot. Ajatteluun liittyy kuitenkin myös oman keskittymisen ja motivaation suuntaamista, tuntemista ja oman mielen tarkkailua. Lauseiden rakentelu on tästä kaikesta vain pieni sektori. Hyvä itsetuntemus on oman ajattelunsa kokonaisvaltaista ymmärtämistä, ja siihen kannattaa pyrkiä.
Puhuin yleiluonteisesti siitä miten ajatukset vaikuttavat ihmisiin. Niin "kliseemäisissä" arkitilanteissa kun elämän kokonaisuudessakin. Toiminto on sama niin pienessä kuin suuressakin. Kirja tarjoaa laajasti tietoa ja yksityiskohtia noiden ajatusten luonteesta sekä paljosta muusta, mutta komprimoituna ongelma on juuri noin yksinkertainen. En demonisoi ajatuksia, totean vain että seuratessamme ajatuksia toimimme kuin ohjelmoidut robotit. Jos joku kokee saavansa tyydytyksen siitä että kokee elämän "matkustajana" koska uskoo ja seuraa toisilta opittuja ajatuksia kuten robotti, niin se on ihan ko henkilön oma elämä. Tieto on vain tietoa, eikä se ei ole sama asia kuin ymmärtäminen. Minulla voi olla tieto että E=mc2 mutta en välttämättä ymmärrä sitä, eli en tiedä mitä se tarkoittaa. Sama juttu tuon kirjan kanssa, se tarjoaa tietoa jonka avulla voit ymmärtää sisäisen todellisuuden, siis tietää miten se toimii. Jos seuraa tietoa tarkistamatta sen toimivuutta todellisuudessa, niin se on uskomista. Tieto on itsessään neutraali asia, eli tarjoamasi määritelmä tiedosta ei ole oikein. Onhan sekin tietoa että on olemassa seitsemäs taivas, jossa on loputtomasti neitsyitä odottamassa itseensä poksauttavia oikeamielisiä, vai mitä? :)
Kuka mitäkin tarkoittaa jumalalla. Jokaisella on eri ajatukset jumalista, koska kaikilla on erilainen tieto, kokemus, ymmärryskyky jne.
Täytyy huomata, että jumalat ovat kulttuurisia hahmoja, joita opetetaan kodeissa ja kouluissa. Tämä muokkaa yleensä kaikenlaisia käsityksiä jumalista.
Itse ajattelen psykologiaan perustuen, että jumalat ovat maagista ajattelua (joka kuuluu lapsuuden ajatusmaailmaan) ja defenssejä: jumala-ajatuksia käytetään usein silloin, kun koetaan jotain, joka "menee yli oman ymmärryksen", jolloin tarvitaan jokin psyyken turvarakennelma, jotta ei "tultaisi" hulluiksi tai jää jumiin johonkin erityisen vaikeaan tunteeseen. Hyvä esimerkki tästä on se, että koska ihminen ei tiedä miksi hän on olemassa (tätä ei kai mikään tiede tai uskonto voi todistaa aukottomasti), niin hänen psyykensä muodostaa defenssin eli syyn olemassaololle: jumalan.
Minä ajattelen siis, että ajatukset jumalten olemassaolosta ovat suojamekanismi kaikille niille, joilla ei ole muita keinoja käsitellä vaikeita tunteita. Minusta ei silti kannata rakentaa tuollaista vaikeaa mielikuvarakennelmaa sen takia, että emme ymmärrä, miksi olemme olemassa. Minusta on parempi hyväksyä se tosiasia, että emme tiedä. Kun hyväksyy, ettei tiedä, pääsee "pahasta".
Jumaliin turvaudutaan yleensä silloin, kun kokee elämässään erityisen vaikeita kokemuksia kuten kuolemaa, tuskaa, turvattomuutta jne. Jumala on mielikuva ja ajatus, defenssi, joka suojaa ihmisen psyykettä.
Jos ihminen on oppinut turvautumaan joihinkin muihin keinoihin vaikeissa tilanteissa, hänen ei tarvitse käyttää jumala-defenssiä kokeakseen esimerkiksi suuren menetyksen tai turvattomuutta.
"Hyvä esimerkki tästä on se, että koska ihminen ei tiedä miksi hän on olemassa (tätä ei kai mikään tiede tai uskonto voi todistaa aukottomasti), niin hänen psyykensä muodostaa defenssin eli syyn olemassaololle: jumalan. "
Ehkä se menee niin, että koska ei muista syytä/tarkoitusta olemassaololleen, niin hän kopioi itselleen keinotekoisen syyn, eli jumalan?
Miten voimme tietää Jumalan olemassaolosta mitään ennen kun keksimme mitä on tietoisuus?
Ja miksi ihmeessä meidän pitäisi edes ajatella, että jotain jumalaa on? Siksikö, että joku on joskus aikojen alussa keksinyt ajatuksen jumalasta ja koska ajatusta on opetettu järjestelmällisesti kaikille ympäri maailmaa?
On niitä muitakin satuja keksitty. Ei niitä silti tarvitse miettiä.
Vastaus nimimerkille aaaa aaaa aaaa on jumalainen sielunlaki.
Divine Soul of the Law
Sielunlaki tarkoittaa sitä,että puolet maailman miehistä tajuaa todellisuuden naisel-
lisella tavalla.Kun aistit ja järki muodostavat tajunnan,sieluhan on siis tajuntakin.
Kaikki ihmiset ovat sinänsä jumalan henkiä,mutta sielunlaki jakaa meidän tajunnan
kahtia prosentuaalisesti 25 ja 75.Tajuttomalla ihmisellä ei toimi aistit eikä järki,joten
myös sielutieteessä oleellinen kysymys koskee meidän tajuntaa.
Vaikka puolet ihmiskunnasta on naispuolisia,puolet miespuolisista tajuaa todelli-
suuden naisellisella tavalla.Tunne sielunlaissa henkinen minäsi.Vaikka puolet maailman miehistä tajuaa todellisuuden naisellisella tavalla,minulla on miehinen tajunta.
It examines the psychology of...
Hahhahhaaaaa!
Meissä asuu Jumalan tietoisuus vajaavaisena, siksi olemme Jumalan lapsia.
Onko maailmaa ilman positiivisen ja negatiivisen ristiriitaa? Neutraali maailma olisi kai olematon maailma? Hyvä ja paha kuuluvat siis oleellisina osina dynaamiseen olevaiseen.
Onko pahuutta edes olemassa, vai onko se vain käsite jolla aikoinaan ollaan saatu ihmisiä hyökkäämään toisten ihmisten kimppuun? On vain ihmisiä, tosin hyvin sekavia sellaisia, mutta kuitenkin vain ihmisiä. Jos poistamme sekavuuden, niin silloin häviää myös ne tapahtumat jotka koemme "pahuudeksi". Jos katsomme historiaa, niin kaikki "pahuus" on seurausta valtapelistä. Sodista raiskauksiin ja väkivaltaan kotona. Ei siis geeneistä, ei pahuudesta, ei saatanasta, ei jumalasta, ei sairauksista, ei karmasta vaan meidän ihmisten ylläpitämistä valta-ajatuksista. Jokainen meistä on vastuussa, vastuu ei ole missään muualla.
Hyvää ja pahaa ei ole olemassakaan. Tämäkin on propagandistista tarua, jota meille on syötetty mm. uskonnoissa ja saduissa.
Hyvää ja pahaa on opetettu muun muassa sen takia, että niitä on käytetty kasvatusmetodina: lapsille on kerrottu, että he olivat pahoja esim., kun rikkoivat maljakon tai löivät toista. Saduissa taas kerrotaan aina esim. hyvästä prinsessasta, joka oli vaatimaton, vaikka oli kaunis ja rikas, sekä pahasta noidasta, joka oli kateellinen ja kostonhaluinen.
Minun hyvä on toisen paha. Kaikki riippuu paikallisesta kulttuurista (esim. perhe, koulu) ja kansallisesta kulttuurista (esim. islamilainen kulttuuri vs. kristitty kulttuuri).
Joku pitää esim. hyvänä sananvapautta, toisen jossain toisella puolella maapalloa pitää sitä pahana.
Absoluuttisuutta (esim. absoluuttista hyvää tai pahaa) ei ole olemassakaan, koska me kaikki tulkitsemme jokaisen asian, ajatuksen ja teon oman tulkintaprosessimme kautta: ajatus absoluuttisestakin on aina subjektiivinen. Tulkintaan taas vaikuttaa kaikki se, mitä on siihen mennessä koettu.
Sitäpaitsi neutraali maailma ei kuulosta lainkaan pahalta: silloinhan ei välttämättä olisi esim. sotia, väkivaltaa ja talousrikoksia.
Olen eri mieltä moraalifilosofiassa nimimerkki maljojen_prinsessa.
Hyvä sielutiede ei ole mahdollinen ilman jumalaista sielunlakia.Melkein jokainen meistä
ymmärtää,että elämässä on tiettyjä vastakohtia ja dualismia:rikkaita,köyhiä,pahoja,
hyviä,tyhmiä ja viisaita.Esimerkiksi näiden olemassaolo perustuu kaksijakoiseen sie-
lunlakiin.Puhuttaessa sielusta oleellista on ajatella samalla uskoa ja jumalaa.Sielun-
lain perusteella jokaisen ihmisen henki on taivaassa ikuinen,eikä sielumme joudu
kadotukseen.Koska jumalan luonnossa ei ole aikaa,elämä ja universumkin perustu-
vat minun keksimiin luonnonlakeihin.
Rohoveetta, et ilmeisesti ollut sisäistänyt tuota ajatustani tulkinnasta ja subjektiivisuudesta. Dualismia esim. on, jos ajattelee, että sitä on. Jos tulkitsee kuvaamasi ilmiöt jollain muulla tavalla, niin sitä ei ole.
Minä en ajattele dualistisesti, se on mielestäni splittaamista eli defenssi, jossa jokin asia jaetaan vain kahteen eri ääripäähän. Todellisuudessa ei ole vain rikkaita ja köyhiä, vaan pitkä jana pienituloisesta rikkaaseen. Suurin osa on esim. keskituloisia eli siltä väliltä. Jos näkee vain nuo ääripäät, ajattelee dualistisesti ja saattaa sortua splittaamiseen. Gaussin käyrän tavoin kaikki maailmassa esiintyvät ilmiöt esiintyvät normaalijakauman mukaisesti. Suurin osa kaikesta on "siltä väliltä".
Sielutieteestä minulla ei ole mitään sanottavaa, en pidä sitä nykyaikaisena terminä. Sielunlaki vaikuttaa minusta uskonnolta, tiedettä se ei ainakaan ole.
When equated with even the "Gaussian curve for all phenomena in the world," it's
just a little bourgeois philosophy ,where there is no god,soul,law-based class
consciousness.
Siitä huolimatta tiedämme,että monet uskonnot ovat tulleet alunperin Lähi-idästä.
Samalta alueelta on löydetty 1900-luvulla paljon öljyä,mikä on muodostanut uuden-
laista kulttuuri-imperialismia ja rikkaiden arvovaltaa.Suuret rikkaudet ja yksityinen
monopolikapitalismi ovat kiinnostaneet erityisesti Yhdysvaltojen johtamia herroja.
Vaikka herrojen arvovalta perustuu kristinuskoon,yksityinen monopolikapitalismi on
joka tapauksessa epädemokraattinen ilmiö Lähi-idässä.Sen takia Lähi-idässä on
nyt suuret taistelut melkein kaikissa valtioissa,kun kristityt,juutalaiset ja myös
muslimit sotivat keskenään.
Mutta sielunlain perusteella hyvän ja pahan henkinen taistelu Lähi-idässä aiheuttaa
pikkuhiljaa valtioiden,Naton,EU:n ja jopa YK:n hajoamisen.Niiden tilalle minä perustan
Rakkauden ja Rauhan Puolueen,jolloin luovumme myös rahasta.Kansanvalta,
hyvyys ja viisaus ei ole jumalan taivaassa muuten mahdollisia.Itkekää rikkaat,sillä
teidän arvovaltainen henki painaa vain 3,3 nanogrammaa rajattomassa
taivaassa,universumissa.