Maailmamme on maailmanautomaatti, joka noudattaa eksakteja sääntöjä eli luonnonlakeja. Näiden tuloksena syntyy myös tietyissä automaatin osissa (esim. maapallo) dynaamisia rakenteita, jotka mm. kopioivat itseään ja säilyttävät rakennedynamiikkansa kohtuu hyvin, pienillä mutaatioilla (jota kutsumme elämäksi ja evoluutioksi). Nämä mutaatiot eivät siis muuta automaatin sääntöjä, vaan automaatin rakenneosien(alkeishiukkaset) järjestystä(sim. molekyylien paikka). Mitä parempi soveltuvuus tiettyyn automaatin osan dynaamiseen ympäristöön, sitä paremmat mahdollisuudet jatkaa kopioitumista.
Ihmisessä ja eläimissäkin energia virtaa aivojen hermorakenteiden läpi(joka luo illuusion vapaasta tahdosta) muuhun hermostoon(tahdosta teoksi) ja aiheuttaa vaikkapa tietoisen lihassupistuksen. Aivorakenteet prosessoivat lävitseen tulevaa informaatiota/energiaa ja saavat aikaan tahtotilan ja toimintaa. Tietty muutos prosessoivassa rakenteessa, ja energia ei enää virtaa oikeita kanavia, ja kehon dynamiikka muuttuu täysin(kuolema).
Maailma on näin alkeishiukkasista koostuva automaatti, jossa energia/informaatio siirtyy vuorovaikutusten mukana ja määrää osasten dynamiikan.
Vaikkapa vesimolekyyli on lukemattomien alkeishiukkasten(kvarkit, elektronit, fotonit, gluonit, gravitonit W-Z-bosonit) muodostama dynaaminen systeemi, joka vuorovaikuttaa paitsi sisältämiensä alkeishiukkasten, myös ympäristön muiden alkeishiukkasten kesken.
Ihmisessä ja eläimissäkin energia virtaa aivojen hermorakenteiden läpi(joka luo illuusion vapaasta tahdosta) muuhun hermostoon(tahdosta teoksi) ja aiheuttaa vaikkapa tietoisen lihassupistuksen. Aivorakenteet prosessoivat lävitseen tulevaa informaatiota/energiaa ja saavat aikaan tahtotilan ja toimintaa. Tietty muutos prosessoivassa rakenteessa, ja energia ei enää virtaa oikeita kanavia, ja kehon dynamiikka muuttuu täysin(kuolema).
Maailma on näin alkeishiukkasista koostuva automaatti, jossa energia/informaatio siirtyy vuorovaikutusten mukana ja määrää osasten dynamiikan.
Vaikkapa vesimolekyyli on lukemattomien alkeishiukkasten(kvarkit, elektronit, fotonit, gluonit, gravitonit W-Z-bosonit) muodostama dynaaminen systeemi, joka vuorovaikuttaa paitsi sisältämiensä alkeishiukkasten, myös ympäristön muiden alkeishiukkasten kesken.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Superdeterministinen maailmankatsomus. Itsekin ihmettelen vapaan tahdon suosiota nettikeskustelussa, joka on puhdas Maxwellin demoni. Ihminen halutaan vieläkin kuvitella maailmasta erilliseksi, vaikka kaikki muu on tieteessä jo saatu pois ihmiskeskeisyydestä.
>
Ainoastaan yksi asia unohtui: todistaminen.
Ja ilman todistamista kyse ei ole tiedepalstan asiasta. Kirjoita uskomuspalstalle uskomuksistasi äläkä tänne, dorka.
Hui, taitaa oikein pelottaa kun noin luonnon päälle ottaa dorka.
Eikös luonnonteide ole nimenomaan tutkittua ja pitkälle todistettua tietoa? Kun ihminen muun luonnon tapaan (ainakin minun tietojeni mukaan) koostuu samoista alkeishiukkasista ja niistä rakentuvista atomeista, molekyyleistä, soluista ym. niin missä kohtaa tulee se luonnonlakien mukaan toimimisen stoppi ja siirrytään Maxwellin demonimaiseen toimintaan, jossa rikotaan energiaperiaatteita vastaan tuomalla informaatiota jostain universumin ulkopuolelta? Luonnonlaeista vapaa tahto on pikemminkin se asia joka pitäisi pystyä todistamaan, se kun on pelkkä uskomus jonka todistamiseksi ei ole ensimmäistäkään tieteellistä näyttöä.
Ihminen ja ihmisen tietoisuudessa ei todellakaan ole mitään erillistä. Tietoisuus on yksinkertaisesti koko universumin olemus ja oman egon olemassaolon illuusion romutus johtaa aivan uuteen käsitykseen universumista, eikä vallan hassumpaan.)
Universumi on minussa minä olen universumi. Tämän tietoisuuden hetkellinen oivaltaminen keskellä ajan kahleita todistaa ainakin sen että universumi ei ole turhaan olemassa koska se on tullut tietoiseksi itsestään.
Ajatella tämä totuus on salattu jo parituhatta vuotta sitten kirjoitetulla kirjalla ja vieläkin se estää monia näkemästä tätä yksinkertaista perimmäistä totuutta .
Sopii vain ajatella että kuinka paljon paremmaksi kaikki muuttuu kun tämä tietoisuus herää, ja pakosta se herää, monet ihmisen yksilön ongelman katoaa, itse asiassa emme voi edes kuvitella mahdollisuuksia mitä kollektiivisen tietoisuuden herääminen saisi aikaan.)
Ainoa joka vielä estää totuuden paljastumisen on ihmisen ahneus, vallan halu ja omahyväisyys.
.
"Ajatella tämä totuus on salattu jo parituhatta vuotta sitten kirjoitetulla kirjalla ja vieläkin se estää monia näkemästä tätä yksinkertaista perimmäistä totuutta."
Kertoisitko mikä kirja on salannut, mielestäni ainakaan Raamattu ei sen erikoisemmin kuin muutkaan kirjat.
>
Mikä pelottaisi ?
Todisteettomat kuvitelmat tietysti pistää ihmisiä lentämään päin pilvenpiirtäjiä, että kai tuohon idotismiin jokin pelottavakin seikka liittyy: uskonnot voivat saada aikaan helvetisti pahaa.
Eikö muuten todisteettomaan kuvitelmaan uskovaa voisi sanoa ennemmin dorkaksi kuin sitä, joka haluaisi nähdä todisteet todisteettomalle kuvitelmalle ?
>
Heh, jos tämä ei ole hihhulipaskaa, niin mikä sitten on.
>
Vitut. Sinä olet osa universumia. Kaikilla sen osilla ei ole edes mahdollisuutta olla liitoksissa toisiinsa.
>
Tyhjä uskomus. Mitään universumin tietoisuutta ei ole todistettu.
vittu, mitä paskaa.
No toi oli tarkoituks olla hieman sariisista mutta ymmärrän että kaikkee ai naurata.
Mitkäs onkaan yksi raamatun perusopetus? sinä olet vain alhainen maan matonen jonka totteleminen on kaikkivaltiasta herraa jumalaa ja toki myös sen saarnamiehiä, no toki tää "totteleminen" ja kaikkivaltius on ihan samaa kuin että universumi on deterministinen superkone jossa tietoisuus on vain kokemus, toki jumalallinen kokemus:)
Minusta determinismissä ei ole mitään sen omituisempaa tai suljetumpaa kuin jossain ihme sattumassa, joka ohjaisi kaikkea. Mikät tuo sattuma on, miten siitä saa kiinni? Puhtaasta sattumasta ei voi tulla mitään tilastollista tai toistuvaa, koska puhdas sattuma käsitteenä on riippumaton syistä. Miksi tuntemiamme alkeishiukkasia on niin paljon, jos sattuma voisi hukuttaa kaikki määrät vielä suurempaan äärettömään määrään hiukkasia? Miksi luonnonlait ovat toisettavia ja säännönmukaisia jos niitä ohjaisi sattuma? Miksi ihmisen vapaa tahto olisi determinismistä vapaa siis johonkin satunnaisuuteen perustuva, kun kuitenkin fysikaalinen aistitieto meitä inspiroi ja saa ajattelemaan sekä toimimaan. Myös aivojen rakenteesta voi kuvannuslaitteista nähdä ennakkoon, kun päätämme nostaa vaikka käden. Jopa ennen kuin luulemme tekevämme tietoisen päätöksen. Determinismistä vapaa sattuma maailmaa ohjaavana asiana on vielä oudompi ajatus, kuin jostain symmetriaperiaatteista syntyvä kausalismi.
Hiukkastasolla maailmankaikkeus on kuitenkin sekä kaoottinen että satunnainen, jokaisen transaktion ja sen seurauksen ollessa todennäköinen, ei varma.
Näin tieteellisesti todistetun huteralle pohjalle ei voi determinististä makrokosmosta rakentaa. ; )
Hiukkastasolla maailmankaikkeus on satunnainen vain nykyteorioiden tulkinnoissa, kaoottisuus taas kuuluu determinististen järjestelmien ominaisuuksiin. Vain kvanttimekaniikan todennäköisyystulkinta luonnontieteissä puhuu satunnaisen puolesta, muu luonnontiede perustuu determinismiin.
Onko sillä loppujen lopuksi merkitystä, että onko sattumaa olemassa vai ei? Ihmisten aivojen prosessointi on sen verran edistynyttä, että illuusio maailmasta on riittävän todenmukainen. Varmasti moni on miettinyt elämää tältä kannalta: miksi olen olemassa? miksi olen juuri tässä ja nyt? Tässähän on nyt esitetty hyvin pitkälle deterministinen malli, jonka varaan voi helposti tuudittautua, eikä elämää juurikaan enää tarvitse miettiä. Toisaalta, vaikka energiat ja olemukset lähtevät aivan pienimmistä hiukkasista alkaen, eivät aivojen toiminnat ole pelkkää reagointia. Kysessä on prosessointi, joka turvautuu yksilön aikaisempiin kokemuksiin käsitellä asioita.
Miksi ideat eivät voisi olla satunnaisia? Eivät ne ole sidoksissa kvanttimaailmaan näin makromaisesti katsoen, vaan tiedon oivaltaminen ja käsitteleminen kuuluu ennemminkin biologiseen toimintaan. Vaikka luonnonlaeilla on kyky toistettavuuteen, voi tietoisuus olla aivan jotain muuta.
SItä paitsi kvanttimaailmaan kuuluu paljon tapahtumia, mitä ei voida eksaktisti määrittää. Lisäksi pitää muistaa, että voi olla olemassa hiukkasia, mistä emme ole tietoisia. Miten voimme silloin olettaa, että tunnemme kvanttitason tapahtumat niin hyvin päätyäksemme deterministiseen malliin. Myös pimeää ainetta ei ole löydetty, niin mitenkäs sen sattumanvaraisuuden laita.
Ideat ovat tulosta aivojen prosessoinnista, eivät muuta.
"SItä paitsi kvanttimaailmaan kuuluu paljon tapahtumia, mitä ei voida eksaktisti määrittää. Lisäksi pitää muistaa, että voi olla olemassa hiukkasia, mistä emme ole tietoisia. Miten voimme silloin olettaa, että tunnemme kvanttitason tapahtumat niin hyvin päätyäksemme deterministiseen malliin. Myös pimeää ainetta ei ole löydetty, niin mitenkäs sen sattumanvaraisuuden laita."
Kun kerran tuntemiemme alkeishiukkasten väliset vuorovaikutukset toimivat säännönmukaisesti, joita kutsumme luonnonlaeiksi, niin tätä todennettua asiaa ei voi muuttaa se seikka että emme tunne tuntemattomia hiukkasia ja niiden sääntöjä vielä. Muutenhan sääntöjen mukaan toimivat hiukkasemme eivät yhtäkkiä enää toimisikaan luonnonlakien mukaan, kun liittäisimme löytämämme uudet ennen tuntemattomat satunnaisesti toimivat hiukkaset teoriaan. Tämähän ei ole mahdollista koska tunnettujen hiukkasten toiminta on osoitettu säännönmukaiseksi. Elektronit, kvarkit, neutriinot, fotonit, gluonit ja mittabosonit siis toimivat edelleen säännönmukaisesti eli luonnonlakien ohjaamina.
Tarkoitinkin, että mahdolliset löytämättömät hiukkaset voivat satunnaisesti vaikuttaa käsittämäämme kvanttimaailmaan. Niiden tapauskohtaiset satunnaisuudet vain olisivat niin pieniä, että niiden havaitseminen olisi mahdotonta haviaita pienessä mittakaavassa, mutta makromaailmassa tapahtuisi kuitenkin muutoksia.
"Toisaalta, vaikka energiat ja olemukset lähtevät aivan pienimmistä hiukkasista alkaen, eivät aivojen toiminnat ole pelkkää reagointia. Kysessä on prosessointi, joka turvautuu yksilön aikaisempiin kokemuksiin käsitellä asioita."
Aivan mutta se prosessointi tapahtuu aivoissamme, aivojen rakenteen muutoksina, eli tieto siirtyy muistiosista niihin osiin jotka prosessoivat. Periaatteessa tämä ei eroa mitenkään tietokoneesta, kyseessä on vain hyvin, hyvin paljon monimutkaisempi tietokone, jonka prosessorin/muistin rakenne vieläpä muovautuu eli on dynaamista. Mitään fysikaalisesta rakenteesta ja sen tuottamista kokemistiloista vapaata tässä ei tarvitse olla. Tällainen fysikalismista vapaa tahto, ajattelu, teot ym. sen sijaan pitäisi pystyä jotenkin todistamaan, kun yhtään todistetta sellaisen puolesta ei ole tullut.
Tässä olisi nyt hyvä täsmentää, että mitä oikeastaan tarkoitetaan vapaalla tahdolla. Unohdetaan siis nyt hetkeksi kvanttimaailma, koska materian kokonaisuudet ovat tässä tapauksessa ratkaisevampia. Siis jos kaikki onkin luonnonlakien määräämää, on ajatteleminen silti ajattelemista. Ajatus muodostuu aivoissa, minne tieto on tallentunut. Sieltä on lähtöisin myös halu ja tahto tehdä jotain. Siis tahtominen ei ole illuusio vaan fakta, jota tuskin kiistätkään, mutta on tärkeämpää kysyä onko se vapaata. Meillä on kuitenkin tietoisuus, jonka pohjalta koemme kaiken ja kaikki kokemamme on äärettömän vaikeasti ennustettavissa, niin eikö se jo itsessään tee tahdostamme vapaata.
Joka tapauksessa ajatuksethan määrittävät meidän olemuksemme ja aistit välittävät tiedon meille ulkoisesta maailmasta. Mistä me voimme tietää minkälainen ulkoinen maailma oikeasti on, jos kaikki on kerran aistein opittua. Se miten maailma toimii, ei välttämättä ole se totuus joka ulkoisessa maailmassa vallitsee. On siis kaksi maailmaa: materialistinen ja idealistinen. Itse olen dualisti, skeptinen sellainen, koska aivojen kautta opittu tieto ei välttämättä vastaa todellista totuutta.
Mitä me oikeastaan tiedämme? Pelkkiä havaintoja aistien kautta. Ihmisen fysiikaalisen ja psyykkisen rajallisen kapasiteetin takia mitään ei voi lyödä lukkoon.