'Pitkassa juoksussa' pitaisi kieltaa lailla. Kuka taman hirvioilmaisun on keksinyt? Suomen kielessa on ihan hyva 'pitemman paalle'-ilmaisu.
The movie runs 90 minutes, kaannetaanko se sitten 'elokuva juoksee 90 minuuttia'?
The movie runs 90 minutes, kaannetaanko se sitten 'elokuva juoksee 90 minuuttia'?
Vastaukset 19
Vanhimmat
"Pitemmän päälle" sopisi kondomimainoksen iskulauseeksi.
"Pitkän päälle Nissan", kuului taannoinen mainoslause. Tosin minulle ei selvinnyt, oliko autotehdas ryhtynyt jossakin vaiheessa myös kondomitehtailijaksi.
Alkuperäinen mainoslaise oli "Pitkän päälle Datsun". Nissan syrjäytti Datsun-nimen paljon myöhemmin.
"Pitemmän/pidemmän päälle" periytyyy nähdäkseni ruotsinkielisestä ilmauksesta "på längre sikt" eli olisi svetisismi. Tuo "päälle" ei siinä kovin luontevalta.
Samaa juurta voi kyllä sanoa olevan "pitemmällä/pitkällä tähtäyksellä", mutta tuntuu minusta suomessa käyvältä.
"Pitkällä aikavälillä" on lähinnä kapulakieltä.
"Pitemmälle eteenpäin ajatellen/ajateltuna" käynee joissakin yhteyksissä.
"Pitkällä tähtäimellä" pitäisi myös kieltää lailla. Mikä se sellainen pitkä tähtäin oikein on? Ja kuinka pitkä? Jos kivääri on puolitoista metriä pitkä, voiko tähtäin olla kolmemetrinen?
Ei se pitkä tähtäyskään välttämättä osumistarkkuutta paranna. Alta puolen minuutin alkaa useimmilla käsi väpättää!
Niin juuri tähtäin, mutta ei tähtäys.
Kielihenkilöt pohtivat tätä sanontaa jo pari-kolmekymmentä vuotta sitten ja tulivat siihen tulokseen, että "pitkällä tähtäimellä" on parempi ilmaus kuin "pitkällä tähtäyksellä".
Viimeksi mainittu tuo mieleen pitkän aikaa kestävän tähtäyksen, mutta siitähän tässä ei ole kyse.
Ainakin kaikki Intin käyneet ja/tai ammuntaa harrastaneet tietävät, että kiväärin tähtäin asetetaan eri tavoin sen mukaan, ammutaanko lähelle vai kauas. On varsin luontevaa sanoa, että "kivääri on asetettu pitkälle tähtäimelle", kun on tarkoitus ampua pitkälle etäisyydelle.
Minustakin tämä perustelu on varsin pätevä.
>Alta puolen minuutin alkaa useimmilla käsi väpättää!
Muistattehan Ruokolahden Elvi-leijonan liki 20 vuoden takaa?
Rajavartiolaitoksen tiedotusvastuu leijona-asiassa oli sälytetty kapt. Antti Väisäsen harteille. Olenpa muistavinani jokseenikin sanatarkasti Helsingin Sanomien kuukausiliitteeseen noihin aikoihin präntätyn lainauksen ”Leijonakapteenin” suullisesta lausunnosta:
”Meillä on täällä miehet varattuna, valmiina. Miehet sellaiset, joilla ei käsi väpätä!”
Terveiseni kapt. evp Väisäselle sinne Huhtasenkylään, Imatran-Ruokolahden rajamaisemiin!
Jo yläasteen ainekirjoituksissa "pitkällä tähtäimellä" oli kiellettyjen ilmaisujen joukossa. "Pitkässä juoksussa" kuulunee samaan ryhmään.
Minun kouluaikanani (70-80-luvulla) ei juurikaan köäytetty "itse asiassa" -ilmaisua, mutta nykyisin käytetään kovastikin, ja tämän ilmaisun käyttö saa selkäpiini heti kananlihalle!
"Saa selkäpiini kananlihalle" tuntuu aikamoiselta ilmaisulta sekin.
Kananlihan menekki ei ole nykyisin kummoistakaan broilerinlihan menekkiin verrattuna. Väittävät sitkeämmäksi. Joku arveli aikoinaan työmaaruokalan kanaviillokkia syödessään, että lintu oli tapettu ylämäkeen – veto oli ollut vielä päällä...
Mikähän ruhonosa kanasta lienee parasta? Kanan selkäpii?
Pii on elektroniikassa oleellinen alkuaine, joten onko selkäpii jotain kyborgitekniikkaa?
Olinkin aika varma, että joku tarttuu tähän selkäpiihin :)
Kyllä meillä Suomessa on niin ihmeellisiä ilmaisuja, että pitkät tähtäimet ja sen sellaiset ovat pientä niiden rinnalla.
Kananlihaan senkummemmin paneutumatta ihmettelen esimerkiksi sanontaa "mene ja tiedä". Mihin pitää mennä, jotta saisi tiedon?
Myös "istu ja pala" -sanonnasta on virinnyt monta hauskaa(kin) keskustelua erilaisissa illanistujaisissa.
>Myös "istu ja pala" -sanonnasta on virinnyt monta hauskaa(kin)
>keskustelua erilaisissa illanistujaisissa.
Konkretisoitui valitettavasti kohdallani toissalauantaisissa rapujuhlissa. Ei ollut aika hauskaa.
Kemut oli katettu vanhan, pienen huvilan ahtaalle lasiverannalle. Valonlähteinä toimivat ikkunoille sijoitetut kynttilät. Enkös vain onnistunutkin siinä istuessani tartuttamaan tulen kynttilästä paitani selkämystään (vai selkämykseenkö se pitäisi sanoa)! Meni paras kesäpaitani ja meinasi kärähtää pahan kerran myös selkäpii. Reilu viikko on nyt vammaa koetettu hoitaa salvoilla ja siteillä. Miten hyvin sitten parantunee – mene ja tiedä!
Juhlat juhlittiin kuitenkin ihan asiallisesti loppuun (s.o. rapuvadit ja rapuliemipullot tyhjäksi) saakka. Laulaa loilotettiinkin. Jäi kuitenkin veisaamatta se vanha kunnon Eldanka/Joldanka-järven jään melodiaan tehty heinämiehen arkkiviisu:
”Haravasta katkesi pii,
ja kohtapa katkesi toinennii.
Vaan eihän se mittää
kun isä teki uuden piin!”
Piistä tulee tällä palstalla oltaessa ensimmäisenä mieleen pakinoitsijasuuruus Pii eli Pirkko Kolbe (1932–2008). Henen poismenostaan tulee huomenna kuluneeksi kolme vuotta.
Piistä voisi kenties rakentaa kyborgejakin. Tietääkseni pii kelpaa materiaaliksi paitsi puhtaaseen elektroniikkaan myös ns. MEMS-komponenttehin (Micro- Electro-Mechanical Systems). Niissä saadaan jo elektronia kookkaampiakin möhkäleitä kummasti liikekannalle.
>> Jäi kuitenkin veisaamatta se vanha kunnon Eldanka/Joldanka-järven jään melodiaan tehty heinämiehen arkkiviisu:
Ei maha mittää, mutta nimenomaan Eldankan tahtiin minä olen sitä kuullut veisattavan – istuipa tai paloipa riimitys siinä kyydissä!
Uhtualaisen Eldanka-järven nimi on oma juttunsa. Järven oikea suomenkielinen nimi on Joutankijärvi. Sota-aikaan suomalaiset aina valistusupseeri Erkki Tiesmaata myöten tavasivat nimen venäjänkielisistä kartoista omalla tavallaan, osaamatta lisätä mielikuvituksessaan E:n päälle siitä puuttuvia treemapisteitä. Venäjänkielisen nimen oikeampi translitterointi olisi kai ollut Joldanka eikä Eldanka.
Tässäpä kalevalainen näkymä Ёлданка-järveltä:
http://static.panoramio.com/photos/original/55214923.jpg
Harmillista, todella harmillista, että sinä istuit ja paloit niin, että selkäpii kärysi.
Pääasia on kuitenkin, että juhlat meni hyvin, eikä ruoka eikä juoma loppuneet kesken.
Mitä heinämiehen arkkiviisuun tulee, niin kyllä minä sain sanat rimmaamaan hyvinkin Eldankajärven jään säveleen (vai pitäisikö sanoa säveleeseen?).
Hirviöilmaisun on keksinyt joku osaamaton englannin suomentaja.
Esitin eräällä kansainvälisellä kielifoorumilla kysymyksen äidinkielenään englantia puhuville: Mitä ymmärrätte sanalla "run" sanonnassa "in the long run".
Useimmat sanoivat sen tarkoittavan ajan kulumista, jotkut ylipäätään virtaamista. Yksikään ei sanonut sen viittavan ihmisen tai eläimen juoksemiseen.
Mielestäni sujuvin ilmaisu suomeksi on "ajan mittaan".