Tääläkö trenkää...

Jaa mihinä?

Mäkin lähtisin raitille, mutta pyörän renkas on luto ja housun pulttu revenny. Ilimakin on tuhnuunen. Tairan syörä ressua, rumasilmä.

Niinpä niin, pohjalaismurteesta on kyse. Tuossa edellä yritin tavoitella sikäläisten sukulaisteni käyttämiä sanoja.

Ei täs joura netis olohon kaiket päivää, kun on nua kantturat hoirettavana ja lauma räkänokkaasia kersoja, mutta ny moon täs tyhyjänpanttina, niin koitan täs ny muutaman rivin knaputella, kun kerran tälläänen hiano tiatokones nurkkahan on tullu hommattua.
On sevverran jo ehtoo, jotta verin karteekit klasin etehen ja paan täs kohta pualin maata, jotta kerkiän huamenna aijoos ylähä ja hyppöölle tuanne kirkollen. Moon ajatellu käyrä kattomas, jos löytyys jotakin komiaa veheriäästä tanttukangasta kesäjuhulia varten. Pitääs jokku uuret korkkokengätkin saara, kun nua vanhat alakaa olla jo niin klesut ja rauskat. Niiton kakarat porstuas potkinu, kun nei osata kulukia ihimisten lailla.
Kloppikin purotti serältääsä saarun pikkuauton prunnihin. Sinne meni jotta molskahti ja takaasin ei tuu ja nostamahan ei ruveta. Saa ny sammakat sillä siälä ajella.

Meleko mielenkiintosta lueskella ihimiste kiele vääntöö. Siis niinku varsinki Etelä-Pohojalaine murre ja sit tietty tuo Itä-Suome tai Savo murre kovasti iskee.

Pistäkäähä, ihimiset, sannaa toise perää!

Mää e taija olla mikään puhtaa murtee omistaja, ku o morsmaikulta tullu tota sekakieltä.

Onpa muute vaikee kirjottaa muuta ku sitä virallista kieltä.