Oikea voidaan perustella näin, että se mikä edistää lajin pysymistä hengissä ja ne jotka on tehnyt paljon väärin on heittänyt veivit...
Luulen, että nyky yhteiskunnassa tehdään aika paljon virheitä kun ajatellaan pidemmällä tähtäimellä ja nyt...
Raha ei liity luontoon... liika kansoittuminen... ilmaston turmeleminen... jne...
Luulen, että maailma selviäisi kauemmin jos ihmisiä ei olisi olemassakaan, mutta olisiko se sitten ihmisten selviytymisen kannalta tärkeämpää pidemmällä tähtäimellä keskittyä vain ruoan hankintaan, lääkitykseen ja maan ulkopuoliseen asuttautumiseen?
Luulen, että nyky yhteiskunnassa tehdään aika paljon virheitä kun ajatellaan pidemmällä tähtäimellä ja nyt...
Raha ei liity luontoon... liika kansoittuminen... ilmaston turmeleminen... jne...
Luulen, että maailma selviäisi kauemmin jos ihmisiä ei olisi olemassakaan, mutta olisiko se sitten ihmisten selviytymisen kannalta tärkeämpää pidemmällä tähtäimellä keskittyä vain ruoan hankintaan, lääkitykseen ja maan ulkopuoliseen asuttautumiseen?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Maailman olemassaolo on tärkeää vain tietoisuuden kannalta katsottuna. Jos tietoisuutta ei ole olemassa, niin mitä merkitystä sillä on, millainen tuo maailma on? Tai, että onko maailmaa edes olemassa? Maailman selviäminen ilman siihen kuuluvaa tietoista ja tuntevaa olentoa on täysin yhdentekevä asia.
Sosiobiologinen näkemys "oikean" perustelusta on pelkästään "tutkijan" mielessä oleva arvo, jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Eihän maailmalla olekkaan merkitystä...
On vain kiva olla :)
Elämme kuitenkin tässä maailmassa, oli se illuusio tai ei. Joten tietyt arvot on hyvä olla olemassa ja aloittajan kysymys on aivan aiheellinen: mikä on oikein pitkällä tähtäimellä?
Jos oikeaksi katsottaisiin vain ihmisen selviytymisen kannalta hyödylliset asiat, voisi maailmasta tulla julmempi paikka. Eli heikkoja ei säälittäisi ja turhuuksia karsittaisiin. Moinen ajatus on moraaliton ja paljon tuomitseva, ellei siinä keskityttäisi vain yleisesti elinolojen parantamiseen. Minkälainen maailma olisi, jos mietittäisiin kauaskantoisemmin?
Raha on nykyään paljon motivoiva asia. Koska ihmisillä on omaisuutta, on pakko olla jotain millä tehdä vaihtokauppoja. Ihminen on ahne olio, sillä melkein jokainen ihminen on lahjottavissa jollakin summalla. Raha voi siis saada ihmisen tekemään pahoja asioita, joten rahan olemassaolo on huono asia. Näin voisi ajatella muidenkin asioiden kannalta, eli miettimällä vain huonoja seuraamuksia. Rahalla voi tehdä väärin, mutta voi sillä kuitenkin tehdä myös oikein. Samalla lailla ihminen voi tehdä oikein ja myös väärin. Ilmasto turmeltuu ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella, mikä on kauaskantoisesti katsottuna väärin, mutta hyvinvoinnin ylläpitäminen on ei ole vääryyttää.
Arvot ovat ennemminkin annettu lähtökohtaisissa tilanteissa, eli mikä tilanne tai asia voidaan hetki tulkita vääryydeksi, kuten esimerkiksi raiskaus.
Vaikka ajateltaisiinkin pitkällä tähtäimellä, ei suuria muutoksia tarvitse tehdä heti tällä hetkellä. 1000:tkin vuotta on todella silmänräpäys jos ottaa suhteessa miten vanha maa on.
Nopeat päätökset yleensä tuovat pitkällä tähtäimellä jotain huonoa, ei esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden jako vaikka vain teolliseen käyttöön olisi ihan okei, mutta ei... piti antaa joka ikiselle ihmiselle mahdollisuus tähän.
Jo pelkästään ihmisten määrän vähentäminen maapallolla voisi ratkoa ongelmia jo TODELLA huomattavasti, raaka-aineita ei tarvitsis tuhlata niin paljon, eikä ruokaa, kaikki voisivat elää imhisen arvoista elämää eikä kenekään täytyisi olla nälissään.
Syntyvyyden säännöstelyä vain.
Mutta toinen asia on sitten mitä oikeasti me tehdään millekkään asialle.
Niin kuin ollaan huomattu, ei yhtikäs mitään, rahan takia....
Kysymys siis kuuluu: onko se suurta vapauden riistoa säännellä syntyneiden määrää? Mielestäni jos säädettäisiin maksimissaan 3 lasta per perhe, niin voisi se vaikuttaa globaaliin elintasoon myönteisesti. Sillä ovathan nykyään monet tajunneet, että maailman väkiluku on liian suuri ja hankkivat ehkä vain yhden lapsen. Siis onhan taustalla monesti jokin muukin asia, kuten taloudelliset seikat, mutta kuitenkin positiivinen asia kaiken kaikkiaan.
Olen samaa mieltä, että oikeastaan KAIKKI ongelmat johtuvat liian suuresta väkiluvusta. Jos ihmisiä olisi vaikka vain miljoona, olisi ihmisten vaikutukset ympäristöön suorastaan mitättömät. Jälleen kerran ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa tärkeä asia tajutaan todella myöhään ja nyt on hankala saada väkiluku laskemaan. Varsinkin kun joissakin kulttuureissa on ihan tapana, että hankitaan paljon lapsia, kuten Intiassa (vaikka löytyy eroja, mitä parempi on elintaso).
Mielestäni syntyvyyden säännöstely ei olisi väärin. Onhan tulevaisuus kuitenkin ihmisten jälkeläisiä varten, joten tällä tavalla taettaisiin parempi tulevaisuus. Lisäksi jo tässä vaiheessa vältettäisiin tilanne, jossa ympäristön kantokyky ylitettäisiin ja ihmisten määrä laskisi roimasti, aivan varmasti yli 50% jos asiaa ei edes huomattaisi. Mutta aivan varmasti huomataan, sitä ei vain tiedä, että mitä tilanteelle tullaan tekemään, eli onko säännöstely silloin rankempaa.
Aivan asiaa. Turha keskittää resursseja asioihin joilla ei ole merkitystä elämän kannalta. Vasta sitten kun asiat joilla on oikeasti merkitystä, esimerkiksi ruoka, jota ei vieläkään ole hoidettu vaikka maailma onkin viisas, tämä tasa johtuu liiasta väestöstä.
Asiaa voisi autta tiedon jakaminen, mutta luultavasti poliitikot vastaisivat, että se maksaa todella paljon... Rahalla ei ole merkitystä elämän kannalta, eivät eläimetkään meidän tietämystemme mukaan tee mitää sen suurempia vaihtokauppoja...
Viisaus on hyvä, jos sitä osaa käyttää kohtuudella, mutta ahneus jota se vain vahvisti tulee meidät tuhoamaan, näin se vain on ja toivottavasti ei tule toteutumaan...
Elämä on ainutlaatuista, mutta se mitä me nyt teemme on vain niin väärin.
(tämä sopisi enemmän yhteiskunnan palstalle)
Liian radikaalit muutokset voisivat vaikuttaa huonolla tavalla maailmantalouteen ja lisäksi päätöksiä tekevien kohdalla asioiden rajoittaminen on riskipeliä; eihän sitä tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Eli seurauksena voisi olla yllättäviä haittavaikutuksia.
Pointtina on, että tämän maailman meno ei lopulta ole yksin eri auktoriteettien käsissä, vaan ihmisten yhteisönä. Päätösvaltaisen on vaikea saada mitään aikaiseksi, ellei seurauksena ole välitöntä hyvää. Mielestäni parhaiten maailmaa auttaisi, jos kaikki ihmiset heräisivät tähän nykyiseen tilanteeseen ja hieman luopuisivat hedonistisesta ajattelutavastaan. Herääminen vaatisi globaalia sivistämistä ja pureutumista asioiden kulkuun.
Kaiken takana on kuitenkin motivaatio, koska sehän ihmisiä enimmälti ajaa. Tarvittaisiin jokin "porkkana" johon kaikki haluavat päästä käsiksi; eihän jokaisella ole aikaa analyyttiseen pohdiskeluun maailmanmenosta. En tarkoita tällä ihmisten aliarvioimista, vaan yksinkertaisesti ajatus paremmasta hyvästä tulisi olla seurausta jostain helposti käsitettävästä asiasta, koska miten muuten kaikki ihmiset saisi ajattelemaan erilailla. Ihmisillä on kuitenkin eri taustat ja asenteet, joten niitä muuttavaksi voimaksi tarvitaan selvä käsitys paremmasta.
Mikä se voima olisi? Raha? Vaikka yhdistettäisiin kaikki maailman raha, ei sen avulla saisi jokaista muuttamaan tulevaisuuden menetelmiä, koska maailman varallisuudellakin on rajansa (ja tietenkin maailmantalous kokisi täydellisen laman). Välitön materiaalinen hyvitys joudutaan siis sulkemaan pois vaihtoehdoista. Mitä jää jäljelle? Vetoaminen ihmisten tunteisiin tai sitten viime kädessä auktoriteetin päätökset. Jälkimmäisellä on riskinsä, eli parempi vaihtoehto olisi saada ihmiset vaakuuttuneiksi ilmaisemalla asiansa niin, että ihmiset kokisivat välittömän tarpeen muuttaa käytöstään. Nykyäänhän on menossa paljonkin erityyppisiä kampanjoja, joilla pyritään parempaan tulevaisuuteen. Niillä on saatu muutoksia aikaan, mutta tarvittavat muutokset tulisivat olla radikaalimpia.
Välillisesti rahaa tulisi siis käyttää enemmän näihin kampanjoihin, ellei jouduta tyytymään auktoriteettien säätelemään elämään jatkossa. Toisaalta keltä muulta sitä rahaa saisi kuin eri auktoriteeteilta, eli tilanteessa on hienoinen dilemma. Pitäisi vain siis uskaltaa uskoa, että seurauksena olisi enemmän hyvää kuin huonoa.