Olipa kerran professori, joka päätti luoda täydellisen satunnaislukujonon.
Hän tuotti lämpökohinaan perustuvan generaattorin avulla miljardin luvun jonon, ja laittoi sen nettiin haastaen kenet tahansa etsimään jonosta mitä tahansa säännönmukaisuutta, luvaten miljoonan dollarin palkkion henkilölle, joka tällaisen säännönmukaisuuden pystyisi löytämään ja siten osoittamaan, ettei jono olisi täysin satunnainen. Tuhannet ja taas tuhannet tutkijat ympäri maailman tarttuivat haasteeseen ja panivat miljoonat tietokoneet laulamaan, jotta jonosta löytyisi jotain säännönmukaisuutta. Mitään säännönmukaisuutta ei kuitenkaan kyetty löytämään. Juuri kun jono meinattiin julistaa täysin satunnaiseksi, esiin astui pieni poika. Hän ilmoitti kykenevänsä todistamaan, ettei lukujono voi olla täysin satunnainen. Miten hän sen teki?
Yleisön kohahduksesta välittämättä hän totesi yksinkertaisesti sen tosiasian, ettei jono voinut (enää) olla täysin satunnainen. Se löytyi nimittäin täysin samanlaisena miljoonista tietokoneista ympäri maailman.
Saiko poika palkkionsa?
Hän tuotti lämpökohinaan perustuvan generaattorin avulla miljardin luvun jonon, ja laittoi sen nettiin haastaen kenet tahansa etsimään jonosta mitä tahansa säännönmukaisuutta, luvaten miljoonan dollarin palkkion henkilölle, joka tällaisen säännönmukaisuuden pystyisi löytämään ja siten osoittamaan, ettei jono olisi täysin satunnainen. Tuhannet ja taas tuhannet tutkijat ympäri maailman tarttuivat haasteeseen ja panivat miljoonat tietokoneet laulamaan, jotta jonosta löytyisi jotain säännönmukaisuutta. Mitään säännönmukaisuutta ei kuitenkaan kyetty löytämään. Juuri kun jono meinattiin julistaa täysin satunnaiseksi, esiin astui pieni poika. Hän ilmoitti kykenevänsä todistamaan, ettei lukujono voi olla täysin satunnainen. Miten hän sen teki?
Yleisön kohahduksesta välittämättä hän totesi yksinkertaisesti sen tosiasian, ettei jono voinut (enää) olla täysin satunnainen. Se löytyi nimittäin täysin samanlaisena miljoonista tietokoneista ympäri maailman.
Saiko poika palkkionsa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aikaan perustuvia ovat aina tuollaiset satunnaisluvut..
Se olisi viisas mies joka keksii täysin satunnaisen joka ei perustu aikaan eikä fysiikkaan millään tavalla.
Täällähän nimimerkki Pölkkypää kertoi, että piin desimaalit ja loton tulokset ovat puhtaasti satunnaisia. Kysytäänpä häneltä.
Poika ei saanut palkintoa, sillä hän ei löytänyt jonosta säännönmukaisuutta mikä taas oli haasteen ehto.
> joka tällaisen säännönmukaisuuden pystyisi löytämään ja siten osoittamaan, ettei jono olisi täysin satunnainen.
Jukk4 on aivan oikeassa, avaaja oli tehnyt kompakysymyksen.
> päätti luoda täydellisen satunnaislukujonon.
Hassu ilmaus. Erinomaisia ja täydellisiä satunnaislukujonoja voidaan tehdä lukuisilla eri tavoilla. Jos professori olisi tehnyt keksintönsä 1800-luvulla, asiassa voisi olla jotakin uutisarvoa.
Mitä tulee itse satunnaislukuun, niin sen löytyminen miljoonalta tietokoneelta ei tee siitä perinteisessä mielessä huonoa satunnaislukua. Ennen tietokoneitahan satunnaisluvut katsottiin kirjoista. Professori varmasti pystyy myös luomaan samalla tekniikalla ja uuden ja aivan erilaisen mutta yhtä täydellisen satunnaislukujonon. Se, että lukujono löytyy miljoonilta tietokoneilta, tekee siitä useimmissa tämän päivän käyttösovelluksissa, joissa tarvitaan suurta varmuutta, totaalisen käyttökelvottoman. Luvut ovat siis näennäisen satunnaisia, mutta kaikkien tiedossa. Siinä kai on se pääristiriita tässä ajatuksenjuoksussa.