tuli tällainen kysymys mieleen ja ajattelin että täällä viisaita ja asiantuntevia jotka varmaan osaavat vastata tähän:
Elikkäs, lentokone lentää maasta toiseen sanotaan vaikka 500km/h.
Ja maapallohan kiertää akselinsa ympäri.
Jos nyt ajatellaan lentomatkaa tarkalleen akselien väliseltä keskikohdalta, siis siitä missä matkaa kertyisi kaikista eniten maapallon ympäri lentämiseen idästä länteen tai lännestä itään. Kuinka paljon tämä maapallon pyörimisnopeus vaikuttaisi matkan ajalliseen kestoon. Sillä toiseen suuntaanhan sen pitäisi hidastuttaa kun taas toiseen suuntaan lentämällä nopeuttaa. Olenko oikeassa?
Onko tämä laskettu lentoreittejä suunniteltaessa ja eikö siis periaatteessa pitäisi olla tämä lentomatka, riippuen siitä kumpaa kautta maapallo kierretään toiselle puolelle pitäisi vaikuttaa huimasti matkan kestoon, siis myös polttoaineen kulutukseen ja pitäisi näkyä myös lentolippujen hinnassa?
ja sitten vielä lisää näitä omituisia kysymyksiä. Mitäs jos vaikka kuumailmapallo nousisi ilmaan, pysyisi sitten paikallaan,ja maapallo kun pyörii kerran vuorokaudessa täyden ympyrän akselinsa ympäri, niin eikö ainakin teoriassa kuumailmapallo saavuta maapallon vastakkaisen puolen 12 tunnissa?( vai pitäisikö sanoa maapallon vastakkainen puoli saavuttaa kuumailmapallon) Nopeata menoa tavallaan kuumailmapallolla. vai....?
Ok aika typeriä kysymyksiä ,mutta yksinkertainen kun olen niin tällaisia tuli pohdittua. Vastatkaa tietäväisemmät :)
Elikkäs, lentokone lentää maasta toiseen sanotaan vaikka 500km/h.
Ja maapallohan kiertää akselinsa ympäri.
Jos nyt ajatellaan lentomatkaa tarkalleen akselien väliseltä keskikohdalta, siis siitä missä matkaa kertyisi kaikista eniten maapallon ympäri lentämiseen idästä länteen tai lännestä itään. Kuinka paljon tämä maapallon pyörimisnopeus vaikuttaisi matkan ajalliseen kestoon. Sillä toiseen suuntaanhan sen pitäisi hidastuttaa kun taas toiseen suuntaan lentämällä nopeuttaa. Olenko oikeassa?
Onko tämä laskettu lentoreittejä suunniteltaessa ja eikö siis periaatteessa pitäisi olla tämä lentomatka, riippuen siitä kumpaa kautta maapallo kierretään toiselle puolelle pitäisi vaikuttaa huimasti matkan kestoon, siis myös polttoaineen kulutukseen ja pitäisi näkyä myös lentolippujen hinnassa?
ja sitten vielä lisää näitä omituisia kysymyksiä. Mitäs jos vaikka kuumailmapallo nousisi ilmaan, pysyisi sitten paikallaan,ja maapallo kun pyörii kerran vuorokaudessa täyden ympyrän akselinsa ympäri, niin eikö ainakin teoriassa kuumailmapallo saavuta maapallon vastakkaisen puolen 12 tunnissa?( vai pitäisikö sanoa maapallon vastakkainen puoli saavuttaa kuumailmapallon) Nopeata menoa tavallaan kuumailmapallolla. vai....?
Ok aika typeriä kysymyksiä ,mutta yksinkertainen kun olen niin tällaisia tuli pohdittua. Vastatkaa tietäväisemmät :)
Vastaukset 14
Vanhimmat
Et muuten kuin sen suhten, että korkealla olevat tuulet (suihkuvirtaukset) taitavat olla lännestä itään ja ne vähän nopeuttavat koneen matkaa. Kone ja maapallo pyörivät "samassa systeemissä". Eihän maa karkaa altasi silloinkaan kun hyppäät ylöspäin. Maan pinnan pyörimisnopeus päiväntasajalla on sentään yli 1600 km/h.
Mielenkiintoista, jos 1600km/h tunnissa maan pinnan pyörimisnopeus päiväntasajalla, mikä sitten todellakin saa aikaan sen että jos ihminen hyppää ilmaan kuitenkin laskeutuu samaan kohtaan takas alas?
Kiitos vastauksista :)
Jatkavuuden laki. Liikkeessä oleva kappale jatkaa liikettään tasaisella nopeudella samaan suuntaan, ellei jokin voima sitä hidasta. Saattaa näyttää siltä kuin näin ei olisi, mutta se johtuu siitä, että maan päällä kaikkiin liikkeisiin kuitenkin vaikuttaa kitka ja ilmanvastus.
Ennen kuin lentokone, kuumailmapallo tai hyppääjä nousee ilmaan, hän liikkuu maan pinnan mukana samaan suuntaan ja samalla nopeudella. Eikä mikään voima pysäytä sitä liikettä, ei edes ilmanvastus, sillä ilmakehäkin pyörii maan mukana.
Jos todella jäisimme kyydistä maan pinnalta irrotessamme, niin ei tuo maapallon pyöriminen mitään: maan nopeus radallaan auringon ympäri on 30 km/s ja aurinkokunnan nopeus galaksin keskipisteen ympäri 250 km/s.
Siinä tulisi hyvin äkkiä äitiä ikävä.
Olen myöskin ajatellut jos maapallon nopeus olisi oman akselinsa ympäri suurempi kuin 1600km päiväntasaajan kohdalla niin pystyisivätkö ihmiset maan pinnalle vai sinkoituisivat avaruuteen.
Rauno
1600 km/h=444 m/s → keskeiskiihtyvyys on 444²/6378000=0,031 m/s² → keskihakuvoima on esim. 100 kg henkilölle 3,1 N eli tarvitaan 3,1N voima pitämään henkilö maan pinnalla ja maan vetovoimahan on melkein 1000 N, joten eipä ole vaaraa avaruuteen sinkoutumisesta
"ja sitten vielä lisää näitä omituisia kysymyksiä. Mitäs jos vaikka kuumailmapallo nousisi ilmaan, pysyisi sitten paikallaan,ja maapallo kun pyörii kerran vuorokaudessa täyden ympyrän akselinsa ympäri, niin eikö ainakin teoriassa kuumailmapallo saavuta maapallon vastakkaisen puolen 12 tunnissa?"
Oikeassa olet! Ongelma on vain siinä, että miten saat pallon pysymään paikallaan. Ylhäällä kun ei ole mitään koukkua, johon pallon voisi ripustaa siksi aikaa, kun maapallo pyörii alta pois...
olet varmaan kuumailmapallon nähnyt ,ei se koukkua tarvitse ilmassa pysyäkseen :D
Mutta mikä saa sinut olettamaan, että ilmakehä pysyy paikoillaan, kun maa alla pyörii?
Jos näin olisi, niin kävisipä siinä päiväntasajan tienoilla melkoinen huiku. Tuulisi reilusti yli äänennopeudella. Saisi siinä hatustaan pitää tiukasti kiinni.
Kuten tuossa aiemmin vastattiin, lentokoneisiin tai kuumailmapalloihin maan pyörimisellä ei ole vaikutusta, koska ilmakehä pyörii maan mukana.
Sen sijaan avaruusrakettien laukaisussa maan pyörimisliikkeellä on ihan huomattava merkitys.
Päästäkseen matalalle kiertoradalle raketin pitää saavuttaa noin 7800 m/s ratanopeus. Lisäksi lähdössä kuluu noin 1500 m/s ilmakehän vastuksen voittamiseen ja pystysuuntaiseen kiihdytykseen (ettei raketti mätkähdä heti maahan). Yhteensä siis tarvittava nopeuden muutos on noin 9300 m/s.
Jos laukaisu tapahtuu päiväntasaajalta itään päin, on raketilla valmiiksi nopeutta tuon maanpinnan liikkeen verran, noin 460 m/s. Tämä on varsin merkittävä määrä, viitisen prosenttia radalle pääsyyn tarvittavasta nopeudesta.
Jos laukaisu tapahtuisi päiväntasaajalta länteen päin, vaatisi radalle pääsy noin 10% enemmän nopeutta kuin itään päin. Tästä syystä satelliitit käytännössä kaikki kiertävät lännestä itään (lukuunottamatta napojen kautta kulkevia ratoja, joille laukaistaessa maan pyörimisliikkeestä ei ole hyötyä muttei haittaakaan).
Todelliset laukaisut harvoin tapahtuvat päiväntasaajalta ja harvoin suoraan itään. Hyvin usein niissä kuitenkin säästetään luokkaa 300 m/s (kolmisen prosenttia tarvittavasta nopeudesta) maan pyörimisliikkeen takia.
"lukuunottamatta napojen kautta kulkevia ratoja, joille laukaistaessa maan pyörimisliikkeestä ei ole hyötyä muttei haittaakaan)."
On haittaa.. Koska maanpinnan (kierto)nopeus laukaisupaikalla on eliminoitava pois,, Napojen suuntaiset raketit kannattaa lähettää läheltä napoja.
Ilmavirtauksista johtuen Hong-Kongiin hurauttaa reittikoneella yleensä tuntia nopeammin kuin sieltä tänne, Sama taitaa olla Australiaan Hong-Kongista
Reittikorkeuksissa ilma liikkuu siis keskimääräisesti nopeammin kuin maapallo pyörii.
Aloittajalle, huomaat nopeuden maanpinnalla ammuttaessa pohjoisen tai eteläisen suunnille, "coriolis ilmiö" jos ammut paivantasaajalta pohjoisnapaa kohti. nopeutesi on päiväntasaajalla paljon suurempi kuin esin kravun kääntöpiirillä, kuula liikkuu edelleen sen paivantasaajan nopeudella mutta kääntöpiirin hitaampi nopeus saa aikaa että kuula menee oikealta ohitse, se pitää todella huomioida jos tykillä ammutaan pohjoisille tai eteläisille suunnille.
Entäpä jos lennät maapallon ympäri lähempänä pohjoisnapaa... pääset puolessa tunnissa maapallon toiselle puolelle, sehän tekisi 12 h tai -12 h aikavyöhykkeissä laskien.
Ja tunnissa takaisin samaan pisteeseen, eli siis ajassa seuraavaan tai edelliseen päivään. Ja seitsemän tuntia tekisi 7 kierrosta, siis se olisi viikko ajassa eteenpäin tai taaksepäin .
Ja jos ihan pientä ympyrää kiertää pohjoisnavan ympäri, tekee vaikka kuukauden aikavyöhyke-kierrokset, siis vaikka 30 kierrosta tunnissa... siinä menisi kuukausi....oman kellon mukaan tunnissa....