Akateemiset, laiskat, turhaa nippelitietoa päntänneet pöyhkeiljät eivät kelpaa työelämään, koska he eivät osaa mitään hyödyllistä. Osaavat vaan ulkoa-opittuja fraaseja. Virka-aloilla virkoja ei riitä kaikille. Yksityisellä puolella yritykset eivät ota akateemisia.
Akateemiset eivät pärjää yrittäjinä koska heillä ei ole oikeaa osaamista. Yliopisto ovat täynnä opettajia ja tutkijoita jotka eivät osaa mitään.
http://www.opettaja.fi/portal/page?_pageid=95,82089&_dad=portal&_schema=PORTAL&key=154514
Korkeasti koulutettujen työttömyys on kasvanut hälyttävästi. Koulutus toki kannattaa edelleen, mutta suhteellisesti vähemmän kuin ennen, sillä ylisuurilla koulutusmäärillä koulutusinvestoinnin tuotto jää heikoksi sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
Akateeminen työttömyys ei ole koskaan ollut yhtä suurta kuin nyt. Työttöminä työnhakijoina on lähes tuhat tohtoria ja lisensiaattia, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita lähes 17 000. Alemmalla korkeakouluasteella on myös saavutettu uusi ennätys: lähes 18 000 työtöntä.
Akateemiset eivät pärjää yrittäjinä koska heillä ei ole oikeaa osaamista. Yliopisto ovat täynnä opettajia ja tutkijoita jotka eivät osaa mitään.
http://www.opettaja.fi/portal/page?_pageid=95,82089&_dad=portal&_schema=PORTAL&key=154514
Korkeasti koulutettujen työttömyys on kasvanut hälyttävästi. Koulutus toki kannattaa edelleen, mutta suhteellisesti vähemmän kuin ennen, sillä ylisuurilla koulutusmäärillä koulutusinvestoinnin tuotto jää heikoksi sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
Akateeminen työttömyys ei ole koskaan ollut yhtä suurta kuin nyt. Työttöminä työnhakijoina on lähes tuhat tohtoria ja lisensiaattia, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita lähes 17 000. Alemmalla korkeakouluasteella on myös saavutettu uusi ennätys: lähes 18 000 työtöntä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei mensa testillä pärjää tosielämässä
Turhalla luulolla omasta erinomaisuudestaan taas pärjää erinomaisesti.
Akateemiset eivät välttämättä ole älykkäitä, eikä älykkyys mittaa opitun tiedon määrää.
Mensa testi ei pätevöitä mihinkään. Jos joku veturinkuljettaja on yö 150, ei hän silti voi toimia ydinfyysikkona
Pysyköön hommissa VR:llä
http://www.ts.fi/online/kotimaa/191378.html
Akateemisten työttömyys kasvanut neljänneksen
(Turun Sanomat 25.1.2011)
Korkeakoulutettujen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut viidessä vuodessa 25 prosenttia. Turun yliopiston koulutussosiologian professori Osmo Kivisen mukaan Suomessa koulutetaan vuosittain kymmeniätuhansia nuoria aloille, joilla työnsaantimahdollisuudet ovat huonot. Aloituspaikkojen ja työvoimatarpeen epäsuhteesta ollaan huolissaan myös korkeakoulutettujen edunvalvontajärjestössä Akavassa.
Yliopistoissa aloituspaikkoja on Kivisen mukaan liikaa varsinkin humanistisilla ja yhteiskuntatieteen koulutusohjelmilla.
Ammattikorkeakouluissa taas suuri osa insinööreistä, tradenomeista ja taidealojen ammattilaisista ei löydä tällä hetkellä koulutustaan vastaavaa työpaikkaa. Viime ja tänä vuonna valmistuneista insinööreistä noin puolet on työttöminä tai koulutustaan vastaamattomissa töissä.
Ammattikouluista taas valmistuu liikaa muun muassa kauneudenhoitajia ja viestinnän ammattilaisia, kun kysyntää olisi teknologian aloilla, kuten metalliteollisuudessa.
Ammattikorkeakouluissa koulutusta tulisi suunnata muun muassa luonnontieteisiin ja sosiaali- ja terveysaloille.
Tuttuun suomi24-tyyliin jotkut esittävät a) akateemisten työttömyyden ja b) älykkyyden jollakin lailla korreloivan keskenään. Eli ne akateemiset, jotka eivät saa työtä, ovat tyhmiä. Nämä asiat eivät todellisuudessa liity toisiinsa sen paremmin negatiivisen kuin positiivisenkaan korrelaation kautta. Työttömyys on yhteiskunnallinen ongelma ja koulutusjärjestelmä on hidas käänteissään. Kaikki akateemiset saisivat töitä, olipa heidän älykkyytensä millainen tahansa jos ja vain jos heidän koulutuksensa olisi sellaiselle alalle, jolla vallitsee täystyöllisyys. Tämä ei käytännössä onnistu, koska työpaikkojen kysyntä ja tarjonta vaihtelevat aloittain. On vain tiettyjä aloja, kuten lääkärit, joilla on hyvin korkea työllistyvyys, valelääkäreitä myöten. Muilla aloilla koulutusjärjestelmä tulee aina perässä ja yrittää reagoida alojen muuttuneisiin työvoimatarpeisiin.
Ihmiset valitsevat oman ammattialansa taipumustensa ja kiinnostuksen perusteella. Kaikki eivät halua tai sovellu aloille, joilla vallitsee täystyöllisyys. Tämä ei tee heistä tyhmiä tai viisaita. Mitä tulee opettajien osaamattomuuteen, niin jokaisessa ammatissa ovat omat kriteerit osaamiselle. Kaikissa ei tarvitse osata käytännön taitoja. Ihan yhtä vähän esim. kirvesmiehen tarvitsee osata opettaa. Keskustelun aloittajalle terveisiä, että ooppa vain iloinen itse työpaikastasi äläkä kadehdi muita. Jokainen voi joutua työttömäksi ja hyvin monella se osaaminen on kapea-alaista. Jos työpaikka lähtee alta pois, monen niin akateemisen kuin ei-akateemisenkin tie vie uuden ammatin opetteluun.
Niin ja mitä tulee pöyhkeisiin akateemisiin, sama pätee kaikkiin ihmisryhmiin muutenkin. On mukavia ja vähemmän mukavia ihmisiä aivan kaikissa ryhmissä. Tietääkseni jokainen ihminen haluaa jollakin tavalla korostaa itseään ja osaamistaan, enkä näe tässä mitään erikoista. Eri asia on se, jos itsekorostaminen vie toisen osaamisen aliarvioimiseen.
Tohtorit ovat hyödytöntä sakkia, turhanpäiväisine tietoineen josta ei ole kenellekkään hyötyä. Hienoahan se on että joku osaa muurhaisen sisäelinten nimet ulkoa, mutta eipä sillä juuri tieteellista tai taloudelllista arvoa ole.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/12/1468918/useissa-yliopistoissa-ennatyksellinen-vaitosvuosi
"Uran urkeneminen väitöksen jälkeen ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Tohtoreiden työttömyys on noussut 15 prosentilla viime vuodesta. Marraskuussa Suomessa oli 460 työtöntä tohtoria. "
Ikävää, kun aina näin vuoden lopussa muistuu mieleen oma epäonnistuminen akateemisella uralla. Lohdutukseksi pitää sitten yrittää mitätöidä uralla onnistuneiden saavutukset.