"Tuloksien" vai "tulosten"?

Muoto "tuloksein" on turvallisin, koska se kuulostaa hienolta ja jos kirjoittaa väärin, tulos on todennäköisesti silti oikein.

Höpsistä. Yhdyssanoissa vain käytetään joskus ihan tiettyjä monikon genetiivejä. Esimerkiksi "kansainvälinen", vaikka genetiiviä "kansain" ei erillisenä sanan käytetä kuin suunnilleen parodioitaessa vanhentunutta kielenkäyttöä.

"Lapsien" on ihan yhtä virallinen tai epävirallinen kuin "lasten". Monikon genetiivin valinta on tyylikysymys ja riippuu usein tekstiyhteydestä (kuten siitä, millaisia monikon genetiivejä tekstissä muuten on).

Eri asia on, että "lasten" on paljon tavallisempi ja että "lapsien" saattaa kuulostaa jopa vanhahtavalta ("Ystävä sä lapsien"), mutta kyllä sitä esiintyy ihan normaalissa nykykielessäkin vielä.

Terve järkinen kirjoitti:

Höpsistä. Yhdyssanoissa vain käytetään joskus ihan tiettyjä monikon genetiivejä. Esimerkiksi "kansainvälinen", vaikka genetiiviä "kansain" ei erillisenä sanan käytetä kuin suunnilleen parodioitaessa vanhentunutta kielenkäyttöä.

"Lapsien" on ihan yhtä virallinen tai epävirallinen kuin "lasten". Monikon genetiivin valinta on tyylikysymys ja riippuu usein tekstiyhteydestä (kuten siitä, millaisia monikon genetiivejä tekstissä muuten on).

Eri asia on, että "lasten" on paljon tavallisempi ja että "lapsien" saattaa kuulostaa jopa vanhahtavalta ("Ystävä sä lapsien"), mutta kyllä sitä esiintyy ihan normaalissa nykykielessäkin vielä.

Tarkkaapa vähän asiaa esimerkiksi uutisista ja muista asiateksteistä, niin huomaat, että toinen muoto on käytetympi kuin toinen. Toinen taas on arkikielisempi ja kansanomaisempi, myös murteellisempi.
Kumpaakohan muotoa käytetään lakiteksteissä? En viitsi asiaa selvittää, mutta luulen asian olevan edellisen kaltainen.

Kielenkäytöllä eri yhteyksissä on eroja. Sinun aloitustervehdyksesi tuossa on ominainen näille Suomi24-palstoille, mutta ei tule kyseeseen asiallisemmissa yhteyksissä.

hra X kirjoitti:

Tarkkaapa vähän asiaa esimerkiksi uutisista ja muista asiateksteistä, niin huomaat, että toinen muoto on käytetympi kuin toinen. Toinen taas on arkikielisempi ja kansanomaisempi, myös murteellisempi.
Kumpaakohan muotoa käytetään lakiteksteissä? En viitsi asiaa selvittää, mutta luulen asian olevan edellisen kaltainen.

Kielenkäytöllä eri yhteyksissä on eroja. Sinun aloitustervehdyksesi tuossa on ominainen näille Suomi24-palstoille, mutta ei tule kyseeseen asiallisemmissa yhteyksissä.

Jos väität jotain muotoa virallisemmaksi kuin toinen, sinun pitäisi esittää siitä näyttöä. Murteellisuudesta puhuminen on silkkaa roskaa, etenkin kun se on vastoin Nykysuomen sanakirjan taivutustietoja.

En viitsinyt aloittaa höpsistä-sanalla, koska se olisi antanut ihan liikaa arvoa tyhjänjauhannallesi.

hra X kirjoitti:

Tarkkaapa vähän asiaa esimerkiksi uutisista ja muista asiateksteistä, niin huomaat, että toinen muoto on käytetympi kuin toinen. Toinen taas on arkikielisempi ja kansanomaisempi, myös murteellisempi.
Kumpaakohan muotoa käytetään lakiteksteissä? En viitsi asiaa selvittää, mutta luulen asian olevan edellisen kaltainen.

Kielenkäytöllä eri yhteyksissä on eroja. Sinun aloitustervehdyksesi tuossa on ominainen näille Suomi24-palstoille, mutta ei tule kyseeseen asiallisemmissa yhteyksissä.

Se nyt vain on niin, että on sanoja, joitten taivutus voi olla joko noin tai sitten näin, kummankin taivutustavan ollessa yhtä hyväksyttävä.

Onhan niitä sanoja vaikka kuinka paljon: Esim. moni s:ään päättyvä sana voi taipua kahdella tavalla - vaikkapa sana tarjous - tarjousten tai tarjouksien.
Tai sanat kuten esim. vihko ja nahka. Vihko - vihon tai vihkon. Nahka - nahan tai nahkan. Tuhka - tuhkan tai tuhan.
Maa - maiden tai maitten. Punainen - punaisten tai punaisien. Perhoset - perhosten tai perhosien.

i-loppuiset sanat: Nuori - nuorien tai nuorten.

Manner - mantereiden, mantereitten, mantereiden.

Peruna - perunoitten, perunoiden.
Tekniikka - tekniikoiden, tekniikoitten.

Onhan näitä.

vaikka hurumykket. kirjoitti:

Se nyt vain on niin, että on sanoja, joitten taivutus voi olla joko noin tai sitten näin, kummankin taivutustavan ollessa yhtä hyväksyttävä.

Onhan niitä sanoja vaikka kuinka paljon: Esim. moni s:ään päättyvä sana voi taipua kahdella tavalla - vaikkapa sana tarjous - tarjousten tai tarjouksien.
Tai sanat kuten esim. vihko ja nahka. Vihko - vihon tai vihkon. Nahka - nahan tai nahkan. Tuhka - tuhkan tai tuhan.
Maa - maiden tai maitten. Punainen - punaisten tai punaisien. Perhoset - perhosten tai perhosien.

i-loppuiset sanat: Nuori - nuorien tai nuorten.

Manner - mantereiden, mantereitten, mantereiden.

Peruna - perunoitten, perunoiden.
Tekniikka - tekniikoiden, tekniikoitten.

Onhan näitä.

ai katos vaan, tuo manner meni vähän pieleen, siinä on jopa kolme vaihtoehtoa: Mantereitten, mantereiden, mannerten.

Omen est omen olkoon sunkin kanssas.

Vai onko ihan aikuisten oikeasti tuo "omenten" olemassa? Kerro sitten enemmän, historiaa yms.