Eikö CO2 -lämmitysteoriaa voisi testata siten, että käytetään infrapunan sijasta näkyvää valoa.
Tehtäisiin sellainen koe, jossa valonlähteenä olisi tasaisesti valaiseva levymäinen valaisin joka makaisi maassa ja osoittaisi ylös. Tämä kuvastaisi planeetan pintaa joka säteilee IR -säteilyä avaruuteen. Nyt vaan valoa siis.
Sitten sumuisella säällä tai keinusumulla tai savulla luotaisiin tilanne joka matkisi CO2 -kaasun lämmön absorbtiota ja takaisinsäteilyä. Eli valaisin valaisisi sumun, joka sitten takaisinsäteilisi valaisimelle ja ympäristöön.
Tehtäisiin sellainen koe, jossa valonlähteenä olisi tasaisesti valaiseva levymäinen valaisin joka makaisi maassa ja osoittaisi ylös. Tämä kuvastaisi planeetan pintaa joka säteilee IR -säteilyä avaruuteen. Nyt vaan valoa siis.
Sitten sumuisella säällä tai keinusumulla tai savulla luotaisiin tilanne joka matkisi CO2 -kaasun lämmön absorbtiota ja takaisinsäteilyä. Eli valaisin valaisisi sumun, joka sitten takaisinsäteilisi valaisimelle ja ympäristöön.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Tuossa aloituksessa mainittu juttu.
Pelkällä valotusmittarilla pystyisi saamaan selville lämmittäälkö CO2 ilmastoa.
Jos siis valotusmittari näyttää 5 cm etäisyydellä valolevystä 100 luxin valaistuksen ja sumuisen valolevyn päällä enemmän kuin tuo 100 niin silloin voin alkaa uskoa CO2:n lämmittävän maapalloa.
Luulen kuitenkin että CO2:sta tarvittaisiin silloinkin paljon enemmän kuin nykyiset prosentin murto-osat.
Lisätä CO2:ta mihin?
Jaa. Kyllä tuo minun mainitsemani koe voisi antaa jotain vihjettä. Jos sumun antama takaisinsäteily tosiaan lisäisi valon määrää levyn lähellä, niin sitten voisin uskoa myös CO2:n takaisinsäteilyn lämmittävän maan pintaaa. Mutta arkikokemuksen perusteella valon määrä ei sumun tai savun avulla lisäänny lähellä tasomaista valaisevaa pintaa. Olisihan tuo ilmiö tullut jo huomattua .
Ymmärrättekö?
Tässä nyt on esiintynyt kaksi mielenkiintoista asiaa:
1) SB laki ei siis ole voimassa, mikäli mustaa kappaletta lämmittää useampi kuin yksi säteilylähde? SB lain mukaan mustan kappaleen pinta säteilee lämpösäteilyä oman lämpötilansa mukaan riippumatta siitä, että onko ympäristössä esimerkiksi lohikäärmeitä tai UFOja, useampi aurinko vaiko ei.
2) Pyörivä musta kappale ei noudattaisi SB lakia, eli että kappaleen pinta ei säteilisi lämpötilansa mukaan noudattaen SB lakia, mikäli se pyörii? Tai että SB laki ei olisi pimeällä puolella voimassa tms?
Kuun pinta ei ole tasalämpöinen ja kuun emittoiman lämpösäteilyn tehon voisi laskea jakamalla kuun pinta pienen pieniin tilkkuihin, jotka ovat tasalämpöisiä tietyllä ajanhetkellä T. Kuun pinnan emittoima kokonaissäteily vaihtelee jonkin verran, kuten myös maan pinnan, ollen keskimäärin sama kuin sen absorboima säteily pidemmällä ajanjaksolla. Ellei sitten kuu tai maa lämpene tai kylmene.
Lämpösäteilyn voimakkuus on SB lain mukaan suoraan verrannollinen lämpötilan neljänteen potenssiin, kun taas keskilämpötila on keskiarvon määritelmän mukaan suoraan verrannollinen lämpötilan ensimmäiseen potenssiin.
No ei ole olemassa takaisinsäteilyä, tiede ei tunne sitä.
"lämmitettävän kappaleen ympäröivään kaasuun emittoima ja siitä saatava jäähtymistä hidastava takaisinsäteily ei koskaan voi olla suurempi kuin teho jolla kappaletta lämmitetään"
Kysymys on vain siintä että säteilee sitä vähemmin kuumemmasta kylmempään mitä pienempi lämpötilaero on.
Siksi huoneessa oleva esine ei säteile mitään, koska se on samassa lämmössä kuin huone.
Ne pöljät laskee huoneessa olevan kappaleen säteilevän aivan kuin se olisi
avaruuden kylmiössä.
Tuosta se 340W/m^2, ihmeellinen, sekä olematon säteily, joka ei edes lämmitä.
Niinpä, lisänä sekin että SB toimii vain tyhjiössä, sitä ei voi edes yrittää soveltaa kaasuun huomioimatta kaasun painetta,
koska kaasun kyky siirtää ja varastoida energiaa suoraan lämpönä on suoraan verrannollinen kaasun paineeseen, mitä suurempi paine, sitä enemmän energia "näkee" olevansa kappaleen sisällä, maapallo on kappale valettuna "amorfisen" kappaleen sisälle,
välissä ei ole mitään taivastyhjiötä jossa SB pätisi.
"SB toimii vain tyhjiössä". " Kysymys on vain siintä että säteilee sitä vähemmin kuumemmasta kylmempään " Hmm.. eli kappale ei säteilisi oman lämpötilansa mukaan sitä säteilyä kuin vain erikoisolosuhteissa? Eli SB laki olisi luonnon olosuhteissa liki täysin puppua? Claes Johnsonhan kyseenalaistaa nimenomaan tuota nykyistä SB lain soveltamista. Tiedeyhteisön yleisestä kannasta asiaan ei tietoa, paitsi että valtaosa klimatologeista lienee eri mieltä.
"maapallo on kappale valettuna "amorfisen" kappaleen sisälle" Klimatologien mukaan tavallaan näin on, onhan huomattava osa maapallosta peräisin oleva avaruuteen menevä lämpösäteilystä nimenomaan ilmakehästä lähtöisin. Syynä pitkälti ilmakehän kyky emittoida / absorboida niitä säteitä... tunnetaan nimellä kasvihuoneilmiö....
Kaasun tilayhtälöt pätevät kyllä. Mutta ei kaasu paineellaan voi tuoda tyhjästä energiaa, vaan sen on aina oltava jostain lähtöisin. Energian säilymislaki sanoo näin. Auringon tuoma lämpö saa aikaan jonkin lämpötilan sekä myös jonkin ilmanpaineen sekä tiheyden jakautumisen.
Tässä aletaan lähestyä yhtä tyypillistä väärinkäsitysten lähdettä.
Toki kappale säteilee kaasunkin ympäröimänä lämpötilansa mukaisella spektrillä, mutta EI voimakkuudella, kaasu siis vaikuttaa suoraan emittoituvien fotonien lukumäärään.
Sitä suurempi osa energiasta siirtyy kaasuun suoraan lämpönä mitä suurempi on kaasun paine.
Tätäkään energiaa ei voi nyhjästä tyhjästä, vaan se on siis suoraan poissa kappaleesta emittoituvien fotonien lukumäärästä.
SB siis on tarkoitettu sovellettavaksi tyhjiössä ja näin ollen antaa vääriä vastauksia jos kaasun painetta ei huomio, ilmakehämme näennäisen tyhjänä aineena kuitenkin sisältää hitosti materiaa ja energian mekaaninen siirtyminen on voimakkaasti läsnä.
Sormenpään kokoisessa läntissä on pelkästään rikkihappomolekyylejä kymmeniä miljoonia kappaleita, lähes uskomatonta.
Pidän sinua fiksuna jätkänä, jopa fiksumpana kuin itse olen,
funtsi nyt ihan rauhassa.
"Toki kappale säteilee kaasunkin ympäröimänä lämpötilansa mukaisella spektrillä, mutta EI voimakkuudella, kaasu siis vaikuttaa suoraan emittoituvien fotonien lukumäärään."
Ja tuohan tosiaan olisi Planckin lain vastaista, eli se laki olisi väärin tuossa kontekstissa.
Mutta ajatellaan, että se laki sittenkin toimisi. Mikäli fotoneita emittoiva kappale ei jollain tavalla vastaanottaisi lämpöä, se kylmenisi ja sitä kautta lämpösäteilyn teho Planckin lain mukaan vähenisi.
Ajatellaan ympäristöä/suljettua systeemiä, jossa tasalämpöinen, lämmönjohtavuudeltaan ääretön musta kappale, lämpötilaltaan T on kaasussa, jonka lämpötila on T. Systeemiin ei tule ulkopuolelta lämpöä missään muodossa. Kappale kuitenkin emittoisi lämpösäteilyä oman lämpötilansa mukaan, teholla P, joka on suoraan verrannollinen kappaleen lämpötilan neljänteen potenssiin.
Kaasumolekyyli kun törmää kappaleeseen, se voi joko luovuttaa tai vastaanottaa lämpöä. Kun kaasun lämpötila on sama kuin kappaleen lämpötila, niin nettolämpövuo silloin on nolla, eli kokonaisuudessaan kaasu luovuttaa lämpöä yhtä paljon kuin se vastaanottaa.
Esimerkissäni, mikäli kappaleen lämpösäteilyä katoaisi pois systeemistä, niin systeemi kylmenisi. Heti kun kappale on vähänkin kaasua kylmempi, niin lämpövuo on kaasusta kappaleeseen, jolloin kaasu kylmenisi myös, kunnes se joskus olisi samassa lämpötilassa kappaleen kanssa. Lopulta systeemin absoluuttinen lämpötila T olisi nolla, ellei sitä lämpöä jostain tulisi.
Homma toimii siis kuin tanssi, vaikka kappaleen emittoimien fotonien lukumäärä olisi täsmälleen se, mitä Planckin laki sanoo. Fysiikan lakeja ei rikota. Energiaa ei tule tyhjästä, vaan systeemi jäähtyisi juuri sillä energialla, mitä systeemistä karkaavat fotonit omaavat.
No ei se kaasu harvetessaan, eli paineen laskiessa menetä energiaa,
vaikka se kylmenee, kun sen tilavuus laajenee, ilman mitään säteilyjä.
Vitti lainata vikipediaa, tietysta syista.
http://www.astro.utu.fi/zubi/phys/ideal.htm
Kyllä, järkeiliysi on mielestäni täysin looginen pariin viimeiseen kappaleeseen asti, nekin varauksella.
Systeemin energia vähenee tasan sillä nopeudella jolla fotoneita karkaa siitä, mutta koska systeemin massa tai kaasun aiheuttama resistanssi ei ole tiedossa,
fotonien poistumisnopeus ei kerro mitään siitä kuinka paljon on reserviä.
Se ei siis silloin myöskään kerro mitään systeemin sisäisestä lämpötilasta tai jäähtymisnopeudesta.
PS:
"Homma toimii siis kuin tanssi, vaikka kappaleen emittoimien fotonien lukumäärä olisi täsmälleen se, mitä Planckin laki sanoo."
Oletin että kirjoituksestasi puuttui sana EI, sanojen -lukumäärä- ja -olisi- välistä, koska kuten aiemmin havaitsimme, SB pätee vain systeemin ulkopinnassa, eli kaasun teoreettisessa ulkopinnassa.
lisäksi kappaleen jäähtymisen olet esittänyt hieman epäloogisesti, systeemeillä ei ole tapana jäähtyä sisältäpäin kuin harvoissa poikkeustapauksissa,
sen säilyttämiseksi asia kannattaisi esittää:
Mikäli systeemistä katoaa vähänkin energiaa (säteilyä systeemin ulkopinnasta), kaasu jäähtyy ensin ja aiheuttaa lämpövuon kappaleesta kaasuun, jolloin kappalekin jäähtyy.
(yksinkertaistetaan ja oletetaan kaasun absorptiokyvyn olevan 100%, jolloin kaikki systeemin ulkopuolelle "eksyvät" fotonitkin ovat kaasusta peräisin)
vrt. SST global mean +18C = pinta lämmittää kaasua
Vielä lyhyesti jotta pointti ei mene hukkaan:
Koska kappaleen ympäröi kaasu joka estää kappaletta säteilemästä SB:n mukaisesti, se estää kappaletta jäähtymästäkin SB:n mukaisesti.
Oleellinen pointti tässä on kaasun paine.
Systeemin hypoteettinen ulkorajapinta säteilee SB:n mukaisesti, mutta ei systeemin sisäpuoli.
SB ei siis toimi kaasussa kineettisen(lämmön) energian siirto-osuuden ja energian kineettisen varastoitumisen vuoksi, ja jonka suhteellinen osuus kokonaisenergiansiirrosta on suoraan riippuvainen kaasun paineesta.
SB:n soveltaminen on mahdolllista, jos ymmärtää sen rajoitukset todellisuuden kuvaamisessa ja lakkaa inttämästä että vain voimakaasti IR absorboivat kaasut ja vesihöyry vaikuttavat lämpötilaan. (tosin sinä et muistaakseni ole tuohon sortunut kertaakaan).
Nojoo. Esimerkissäni kaasu ei kyennyt absorboimaan tai emittoimaan säteilyä. Todellisessa maailmassa asianlaita tosiaan on eri. AGW teorian mukaan kasvihuoneilmiö on nimenomaan sen seurausta, että kaasu, etenkin kasvihuonekaasut, kykenee absorboiman sekä emittoimaan IR säteilyä.
SB laki on Planckin laista johtettu erityis tapaus. Planckin laista seuraa SB laki, mutta SB laista ei seuraa Planckin lakia. Planckin lain "musta" kappale voi olla muodoltaan vaikkapa nallekarkki ja sen avulla voidaan energiatiheys laskea jokaiselle aallonpituusalueelle erikseen niin halutessaan. SB lailla ei.
Planckin laissa on otettu se huomioon, että kappaleen sisällä olisi vain seisovaa aaltoliikettä ja pinnalta sitten emittoituu etenevää aaltoliikettä ( näin jummarsin kun nopiasti luin ). Ja lakia on rakennettu kuution muotoisesta kappaleesta.
Edelleenkään en näe, että kaasumolekyylien törmäily suoraan vaikuttaisi kiinteän kappaleen lämpösätelyyn muuten kuin sen kautta, että se vaikuttaa kiinteän kappaleen lämpötilaan, eli molekyylien liikkeeseen ja eri lämpötilassa kiinteä kappale säteilee eri tavalla. Ja molekyylit voivat luovuttaa tai vastaanottaa tätä kineettistä energiaa.
Kaasun lämpöenergiana näkisin kaasumolekyylien värähtelyt sekä rotaatiot yhdessä niiden etenemiseen suhteessa lähiympäristön toisiin molekyyleihin. Nopeus on suure, joka pitää sitoa johonkin koordinaatiostoon. Tässä voi sitä vuorovaikutusta ajatella. Kun esimerkiksi voimakkaasti pyörivä kappale törmää vaikka seinään, niin osa rotaatioliikkeestä muuttuu etenemisliikkeeksi. Ja sopivissa törmäyksissä etenemisliike muuttuu pyörimisliikkeeksi. Tietyssä lämpötilassa sekä tietyssä paineessa tietyn kaasun molekyylin etenemis-, pyörimis- sekä värähyrlyliikkeet olisivat jakautuneet tietyllä tavalla ja kaasumolekyylit emittoisivat IR kvantteja tietyllä jakaumalla, eli spektrillä. Tieteen mukaan kaasun kyky IR kvanttien emittoimiseen sekä absorboimiseen on rajallinen. Ja tosiaan tuo riippuvaisuus paineeseen, etenemisnopeuteen ym ym, on otettu huomioon.. Tästähän täällä on jauhettu maailman tappiin asti, esimerkiksi paineleviäminen lienee kirosana denialistipiireissä.
Ja noi kvantit voivat sitten törmätä toiseen molekyyliin, paeta avaruuteen tahi törmätä "maahan". Vaatii syvällisempää keskittymistä sekä asiaan tutustumista, että voisi kunnolla miettiä, onko klimatologiassa asia mallinnettu riittävän hyvin... Tai osaako kukaan edes vastata tähän kysymykseen...
"Ja tosiaan tuo riippuvaisuus paineeseen, etenemisnopeuteen ym ym, on otettu huomioon.. Tästähän täällä on jauhettu maailman tappiin asti, esimerkiksi paineleviäminen lienee kirosana denialistipiireissä."
Tuo on nyt puhtaasti oletus, vois kuvitella että näin on, mutta kun ei näyttäis olevan, malleihinkin on tuupattu vaan "randomilla" parametreja ja kokeilemalla yritetty arvata mihin suuntaan minkäkin pitäis muuttua eri tilanteissa, kompensaatiot on hylätty jo alkutekijöiksi.
kello on paljon, en jaksa nyt sen enempää tosta.
mutta, aattelepas joutuvas helvetin kylmään ympäristöön, paras tapa pitää itsesi lämpimänä on kietoutua höttöisiin untuviin, pitämään ilma paikoillaan.
Mutta kads peekules jos vielä imastaan ilma ympäriltä niin paras tapa pysyä lämpimänä onkin folioon kietoutuminen.
paas tuumaten termaria
tätä teuriskaan ei oo oikeen snaijannu, ei oikeestaan kukaan,
tyhjiö itsessään on huonoin mahdollinen eriste,
mutta täydellisen peilin kera kyseessä onkin täydellinen eriste.
Yksi markkinoiden kovimmat eristysarvot omaava eriste on jonkinmoisen likimain tyhjiön omaava polyuretaanilevy, mikä on pinnoitettu alumiinilla. Hintaa on, mutta tosi ohueksi saa seinät tehtyä.
Ikkunat eivät kaksisesti eristä, 10 sentin villallakin on parempi eristysarvo kuin suht kalliillakin ikkunalla. Jujuna on 1) konvektion estäminen (ilma pysyy paikoillaan) 2)lämmön johtumisen estäminen ( siksi metallilevy tai kumisaapas tiiveydestään huolimatta ei sellaisenaan kaksisesti eristä ), 3) säteilyjäähtymisen estäminen.
Ajatellaan kuvitteellista eristettä, jonka lämpimällä puolella on metallipinnoite ja sitä seuraa tyhiö. Tyhjiön läpi ei konvektiota tai lämmön johtumista tapahdu. IR kvantit kuitenkin kulkevat tyhjiössä esteettä. Kun sisäpinnaksi valitaan emissiivisyydeltään alhainen materiaali, niin sillä tavoin sisäpinnan lämpötilan on noustava korkeammaksi, jotta se pystyisi emittoimaan teholla P. Valinta on täten parempi kuin musta levy. "Vastasätelyn" maksimoisi musta ulkoseinä.
Juuri näin, nyt minulla on kiire töihin, mutta,
pohditko vielä kontekstia kasvihuoneilmiön huomiotta jätettyihin komponentteihin, eli kaikkiin muihin paitsi takaisinsäteilyyn ja anna karkea perstuntuma-arviosi kaasun absorptiospektristä riippumattomista kasvihuonetekijöistä.
Päästään jyvälle siitä ollaanko lainkaan samalla alueella.
En tiedä, mitä tarkoitat, mutta mikäli jokin pakottaa vaikkapa kaasukehän lämpötilaksi 7 km korkeudella -18C, niin sen kaasukehän on kokolailla oltava 0km korkeudella lämpimämpi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Adiabaattinen_prosessi Jummartaakseni kaasun, kuten muidenkin aineiden molekyylit pyrkii järjestäytymään siten, että sen entropia kasvaa, eli että ihannetilanteessa lämpöenergiajakauma olisi tasainen. Siihen ilmakehä 'pyrkii' esim. konvektioiden kautta. Ilmapakettiin ei siirry tai siitä ei siirry lämpöenergiaa, kun PVᵞ on kaikkialla sama vakio sekä VTᵅ myös vakio.
Tähän kun yhdistää kaavan ( differentiaaliyhtälö ) P'(h) ~ -δ(h)g(h) , missä P'(h) paineen ensimmäinen derivaatta korkeudella h, g(h) likimain vakio 9,81m/s^2, δ(h) kaasun tiheys korkeudella h. h=0 merenpinnassa. Kun tiedetään esimerkiksi paine sekä lämpötila tietyllä korkeudella, esimerkiksi h=7000m, tai h=0, niin sumppua saanee avattua.
AGW teoriassa se tietyllä korkeudella olevan kaasun lämpötilan pakottava tekijä on kasvihuoneilmiö, joka teorian mukaan voimistuu ilman kasvihuonekaasupitoisuuksien noustessa, esim. -18C kuvitteellisen tason korkeus nousee... Tämäkin toki on yksinkertaistusta kyllä.
Viksu jätkä suatana, mutta kasvihuoneteorianhan mukaan se -18 asteen taso laskee eikä nouse. ideana, että vakioenergialla pelataan, mutta kun yläropis jähtyy niin alatropis lämpeää,
nou kän doo.
Maapallonhan ilmakehä on kerrostunut, stratosfäärin ollessa selkeästi oma kerroksensa troposfäärin päällä, vähän samaan tapaan kuin vesi sekä öljy lopulta kerrostuvat jos laitat molempia lasiin.
Statosfäärin ylätroposfäärin sisältämä energia ei yksinkertaisesti riitä juuri minkäänlaiseen muutokseen, joten kyllä vahvasti näkisin, että koko ilmastojärjestelmän sisäenergian on noustava, jotta ilmastonlämpeneminen olisi mahdollista. FMI:n sekä monen muun tahon mukaan niin on tapahtunut, pidemmällä juoksulla ja niin pitäisi jatkuakin, pidemmällä aikavälillä, mikäli AGW teoreetikot ovat oikeassa. Luonnossa asiat ei kovin stabiilisti etene, joten muutamien vuosien ailahduksia puoleen tai toiseen nähtäneen kyllä.
Pähkinän kuoressa on arvioitu, että stratosfääri kylmenee ja troposfääri lämpenee. Mitä lopulta tapahtuu, sen ehkä näemme tulevaisuudessa.
Ehkäpä kaikki ei usko.
Laitanpahan tuohon Appletin eli simulaattorin, jonka lataamalla asiasta kiinnostunut voi tutustua aiheeseen, graafinen esitys.
Eli meiän lämmöillä ei ole energiaa liikkellä.
http://phet.colorado.edu/sims/blackbody-spectrum/blackbody-spectrum_en.html
Tuo oli kyllä huono esimerkki, vaikka se taisi olla ihan oikein, eikä ole ristiriidassa AGW teorian kanssa.
Siinä ensinnäkin asteikko ylettyi vain 3 µm taolle. Toisekseen maapallon lämpösätely on tehotonta, mikäli sen yksiköksi valitaan W/m²/µm tai sitä vertailtaisiin ison 2000K lämpöisen kappaleen emittoimaan lämpösäteilyyn ( kuten sainoin, suoraan verrannollinen lämpötilan NELJÄNTEEN potenssiin...). 2000K potenssiin neljä on aika paljon... 300K potenssiin neljä on aika paljon vähemmän... vai?
Lisäyksenä vielä, että tunnut pikkukakkosen(?) kanssa olevan sitä mieltä, että Plankin laki ei vaan toimi sellaisessa kontekstissa, missä absoluuttisen lämpötilat ovat alhaisia ja/tai ympäristön lämpötila samaa luokkaa. Planck ym. tutkivat vissiin tulikuumaa rautaa, aurinkoa yms... Tuohon en osaa kättä pidempää tarjota, menee argumentointi juupas-eipäs tasolle... Tiedeyhteisö kuitenkin lienee poikkitieteelliselläkin tasolla melko yksimielinen, mutta eriäviä mielipiteitä on, kuten Claes Johnson osoittaa.
Huonoa ja huonoa.
Annoin vain työkalun jolla keskustelijat, jos tarvii, voivat katsella, mistä tässä lämpösäteilyssä on kysymys.
Kun noi kaavat ovat vain kaavoja, mitkä harhauttavat luulemaan että vieressä oleva viileä betoniseinä lämmittää mua 340 W/m^2, vaikka mnä ihte lämmitän sitä
puolen metrin päästä.
Eihän se välttämättä lämmitä. Mikäli patteri ei ole päällä, voi hyvinkin olla että itseasiassa sinä lämmität sitä betoniseinää. Vaikka betoniseinä säteilisi 340W/m^2, ei se tarkoita ettäkö se lämmittäisi jotain sillä teholla.
Kun kappale A lämmittää kappaletta B, tarkoittaa se, että nettolämpövuo on kappaleesta A kappaleeseen B. Vaikka kappale B säteilisi 1233333W/m^2, voi se vastaanottaa lämpöä eri muodoissa 1233334 W/m^2, jolloin esimerkiksi kappale A lämmittäisi kappaletta B 1W/m^2 ajanhetkellä X.
En ymmärrä näkemystäsi.
Plancin laki ei toimi?
Plancin laki kuvaa hyvin hommaa.
Mutta nyt on niin että luonto ei lue Plancin lakia, vaan omaansa, ja Plancin laki on taas luotu selittämään tapahtumia ymmärrettäväksi.
Sitten kun IPCC alkaa selittämään SB lakia todistamaan ilmastohourimointejaan, siinähän oln sitten koko ilmastopaskapaketti valmis, kuten olemme nähneet, vai olemmeko?
Kuumottaa, mutta toimii homma kuin tanssi. Piruuttani loin esimerkin, missä tosiaan tuo "moninkertaistuminen" hyppää silmille!
Lämpövuo lampusta palloon voi olla se 100W ja pallosta ympäristöön kanssa se 100W, joka on myös lampun teho. Eiköstä vain? Kyllähän tuo kuumotus arveluttaa, mutta miksikös ne edestakaisin sinkoilevat fotonit eivät voi olla osana sitä ilmiötä, minkä ihminen mieltää lämpötilaksi?
1) Pallon sisäpinta: Pallon sisäpinta vastaanottaa lampusta peräisin olevaa säteilyä 100W. Sen lisäksi se voi ottaa vastaan sisäpinnasta peräisin olevaa takaisinsäteilyä 200W(!). Se emittoi sen 200W myös, oman lämpötilansa mukaan noudattaen SB lakia. 200W 100W - 200W = 100W.
2) Pallon ulkopinta: Ulkopinta voi emittoida säteilyä 200W teholla. Se vastaanottaa ympäristöstä takaisinsäteilyä 100W teholla. 100W-200W = -100W.
Kun pallon sisäpinnasta johtuu pallon ulkopintaan lämpöä 100W teholla, niin sadaan tasapainotila, jolloin sekä ulkopinnan että sisäpinnan lämpötila pysyy samana. 100W - 100W = 0, ja toistepäin -100W 100W = 0...
Toki, mikäli asia tehdään todellisuutta vastaavammaksi, niin homma monimutkaistuu. Lampun ympärillä oleva pallo todellisuudessa voisi
1) absorboida säteilyä oman absorbtiospektrin mukaan
2) päästää osan säteilystä läpi
3) emittoida säteilyä oman emissiospetkrin mukaan
4) heijastaa sen osan säteilystä, mikä ei absorboidu tai mene läpi, molemmin puolin
5) johtaa lämpöä sen onton pallon lämmönjohtavuuden mukaan.
6) Osa lämmöstä välittyy johtumalla sekä pallon sisäpulella että ulkopuolella olevaan vaikkapa ilmaan. Mutta tämä pykälä ei kumoa tekijöitä 1-5. Kaikilla näillä tekijöillä on pienempi tai suurempi vaikutuksensa pallon lämpötilaan kyllä. Esimerkiksi hyvin lämpöä eristävä ontto pallo voisi sisäpinnaltaan olla paljon kuumempi kuin ulkopinnaltaan. Ja homma toimisi edelleen, ainakin siihen pisteeseen asti kunnes esimerkiksi tulee tulipalo tai lampun hehkulanka sulaa poikki.
Tulisi vaan sen verran pitkä sepustus, että kukaan ei jaksa lukea, enkä minä todellakaan kirjoittaa :) Virheitäkin voisin tehdä, enkä noobelia siitä sepustuksesta todellakan saisi.
Tuossa ajatuksessa ei ole kuin yksi vika, systeemiin on tuotu vain se 100W tämä on luettavissa esim sähkömittarista. Mitään muita tehonsiirtoja ei voi esiintyä, mistään ei voi tulla enempää tehoa kuin mitä systeemiin on syötetty, ei takaisinsäteilystä eikä mistään muualtakaan ne tarvitsisvat tehon muododstukseen ihan oman energialähteen.
Vielä kerran rautalagasta. Kuvitteellinen takaisinsäteily perustuu nollahypoteesiin,
joka on matemaattisesi oikea, mutta sisällötön.
0 = ( 100 -100)
Onko noita satasia olemassa vai ei.
Lämmittääkö viileä seinä sinua ja sinä seinää.
Kokeile huushollissasi laittaa styroksevy väliin, ja soita äiteellesi havaintosi,
ja kysy mistä tämä ihmeellisyys johtuu,.
Eristetyssä systeemissä ei voi lisäenergiaa muodostua, mutta systeemin sisällä voi jo ennestään tuotu energia siirtyä paikasta tai muodosta toiseen hyvinkin vauhdikkaasti, joten systeemin sisäisten energiansiirtojen tehot voivat olla varsin korkeita. Teho kuvaa energian siirtymisen / muuttumisen nopeutta, mutta ei energian kokonaismäärää.
Esimerkiksi 200hv:n moottori muuttaa bensan palamisesta syntynyttä lämpöenergiaa ( molekyylin sidoksiin käyttöön otettua energia vapautuu ) kineettiseksi energiaksi toisinaan jopa 200hv:n teholla ja tämä kineettinen energia muuttuu taas takaisin lähinnä lämpöenergiaksi kitkan kautta. Luultavimmin on niin, että huomattava osa öljyn tekemiseen tarvittavasta energiasta on kuin onkin auringosta peräisin.
Maapalloa ajatellessa aurinko tuo energiaa maapalloon jatkuvasti teholla P. Se on maapallon asia, mitä se sillä energialla tekee. Ja ilmastonmuutoksen kannalta se oleellinen kysymys on, että säteileekö maapallo avaruuteen tuolla samalla teholla P, vaiko ei. Mikäli maapallo pidemmällä aikavälillä luovuttaa energiaa vähempi kuin se vastaanottaa, niin silloin esimerkiksi ilmasto lämpenee tahi energiaa sitoutuu johonkin muuhun.
Kiipeät perse edellä puuhun.
Ei teoria määrää tapahtumaa, vaan teoria on luotu selittämään tapahtumaa, jotta sen ymmärtäisi, eli miksi?
Sulla on homma hyppysissä, mutta katsot sitä ylösalaisin.
Jos kuvailisin tilannettasi, akkavainaani harrasti sananmuunnoksia, kuten minäkin.
Mulle kesti vuosia ennenkuin välähti että sananmuunnos on sananmuunnos.
Mutta mutta, tuen sinua, jos haluat.
Tää musta kapple on että olemme tässä itse, ei sen kummempaa, koemme sen aisteilamme, mutta se on lähes käsittämätön, eli varoitan, sen ymmärtäminen on lähes mahdotonta.
Ehkä Max Plankc meni niin lähelle sitä, että meinas tulla hulluksi.
Teorioita käytetään, kun yritetään ennustaa, että mitä tapahtuu, kun alkuasetelma on x. Teoria ei tietenkään määrää mitään, koska se tavallaan on ennuste, eikä mikään Ukko Ylijumalan Mahtikäsky UYM.
Itse tuossa vähän harrastin teorian testaamista omassa kuvitteellisessa, yksinkertaisessa ja täten helposti seurattavissa olevassa asetelmassa. Teoria tuntui siinä testissä toimivan. Onko teoria siten oikein? Ei voi sanoa, ei. Tiedemiehet tekevät jatkuvalla syötöllä lukuisia kokeita, jotta teoriat kykenisivät kertomaan, että mitä hulvataa tässä oikeen tapahtuu ja niitä teorioita korjaillaan sekä tarkennetaan tarpeen niin vaatiessa. Mutta minusta homma vielä tuntuu toimivan.
Mitenniin tuntuu toimivan? TÄH?
Kun sulla on kaikki tiedot käsissä, kysyn vaan lämpeneekö?
Jos mielestäsi lämpenee, kerro mikä versio on sinulla Play Stationista.
Voimme sitten yhdessä tarkastella onko paljonnin vikkaa.
Siis, oman vajavaisen tiedon mukaan musta tuntuu toistaiseksi, että homma toimii. Saatampa joskus tehdä jotain harrastelijakyhäelmiä asian tiimoilta ja koittaa simuloida joitan skenaarioita. Valitettavasti vaan kokonaisuus on sen verran laaja, että perehtymistä tarvitaan sekä virhepäätelmien todennäköisyys ainakin mulla on suuri....
Juu, on mulla PS3, mutta käytän sitä vain pelailemiseen.
Arvostan sinua paljon, mutta en asiasta pysty opettamaa., kun aihe on niin ihmeeeilien.
Kerro vain miä hauat mitata, niin minä kerron mielipittteni, että miten.
Suottasvan väiiitävättinminun olevan valmistuneeni yliopistosta, kun en ole.
Ehkä yliopiso valimistui miusta..
Haluatko todella?
Tlokset on vsaan "vallitsvee käsitytä".
Muta mutta, mulla on siteitä TKK,hon ja FMI,hin.
Uskallatko toteuttaa näkemuksesi?
Niin niin, eihän tuuusa mittää
Aalrmmistien laskut nollaa
Annan arvoa pohtimsellesi
Se voi viedä sun järkersi
Ei ole järkeä lämmön lain
Selityksi eessämme on vain
Nyt isi runon teille rutkaisee
Lämpötilat oöytähän hutkaisee
Avatkakaa vakilikko näytön tuom
Mikä on ämötila vehheen tuon
Vaikka säeily on 4800 astieista
Ei tunnu ihmisen aisteista.
Ja kiitos Vihermies1, sait minut kukkimaan.
Mielenkiintoisia nämä teidän pohdiskelut.
Vastasäteilyhän on täysi fakta. Mitä se on, sitä sopii kysyä.
Kaikki meteorologit mittaavat sitä, suurin osa kylläkin antureilla, jotka valmistajan mukaan on viritetty ottamaan huomiotta kasvihuonesäteilyn aallonpituudet.
Wikipediassa taas sanotaan, että vastasäteily on sama kuin kasvihuoneilmiö.
Huumorilla ei ole mitään loppua klimatologiassa.
Voi sen kauniimminkin sanoa: Alan johtava tutkija on sitä mieltä, että "Vastasäteilyn käsite vaatii hienosäätöä".
No mähän oon suunnitellut härdellin, joka mittaa "vastasättelyä".
Elikkä parabloidipeili taivaalle, ja mitataan kylmyys syötösta mustasta
kappaleesta.
Ja sitten älykääpiöt ihmettelevät, miten näin pääsi käymään, ja tulokset
laitetaan mappi ööhön.
Eli suoraan sanottuna, sitä ei saa mitata.
Niipa hyvnniin, ainahan voimme laske että 0 = ( 10MW -10MW) ja ihmetellä
missä se enegia luuraa, kun ei näy.
Toisaalta en itse ymmärrä miksi immeiset eivät tajua.
Tyhjän saa tekemättäkin.