Käytännössä kaikki tutkimustieto jota suomen turhake yliopistot tuottavat on jo löydettävissä internetistä, ja tieteenharrastajien ja muiden yksityisten yliopistojen tutkimuksista teoksista.
Tietenkin ahneet professorit haluavat että rahoitusta verorahoista jatketaan koska näin he takaavat itselleen muhkeat tulot.
Mutta onko veronmaksajien ja työttömien etu että näiden laiskojen loisten ökyelämää kustannetaan verovaroista.
Olisi tieteen kehityksen kannalta erinomaista jos yliopistolaitos yksityistettäisiin ja he joutuisivat etsimään yksityisrahoitusta tutkimukselle - silloin olisi myös tulos vastuu ja tutkijoiden aika ei kuluisi paperiliittimien jonoon asetteluun/surffailuun.
Rahat mielummin työttömille kuin yliopistojen humpuukimaakareihin!
http://www.jylkkari.fi/2011/03/rehtorin-palkka-nousi-60-prosenttia/
Yliopistouudistus palkitsi yliopistojen ylintä johtoa avokätisesti.
Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen kertoo palkkansa nousseen yliopistouudistuksen myötä noin 60 prosenttia. Yliopistouudistus tuli voimaan viime vuoden alusta.
Sallinen ei kerro Jylkkärille palkkansa määrää, mutta vuonna 2009 hänellä oli verotettavia ansiotuloja 113 679 euroa, eli noin 9 500 euroa kuukautta kohden. Kuusikymmentä prosenttia suurempina ansiotulot olisivat yli 15 000 euroa kuukaudessa.
”Henkilökohtaiset vastuuni itsenäisessä yliopistossa ovat lisääntyneet merkittävästi”, perustelee Sallinen palkankorotustaan.
Yliopistouudistusta vastustettiin laajasti opiskelija- ja henkilöstöjärjestöjen piirissä. Yliopistojen rehtorit esiintyivät sen puolesta. Juhlapuheessaan yliopiston avajaisissa vuonna 2010 rehtori Sallinen kiitteli valtion rahoituksen avokätisyyttä.
”Tämä näkyy myös ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä, jota on pidettävä nykyisessä valtiontalouden tilanteessa varsin kohtuullisena”, sanoi Sallinen syyskuussa 2010.
Vuoden 2010 budjetissa henkilöstömenoihin oli varattu 133 miljoonaa euroa, eli 9,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2009 käytettiin.
Tieto siitä, miten miljoonat jaettiin, ei ole saatavissa. Uudessa yliopistolaissa henkilöstön palkat säädettiin salaisiksi, joten ainoa tapa saada niitä tietoon on, että henkilöt kertovat ne itse. Jyväskylän yliopisto on myös valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen päätöksestä, jossa Hämeenlinnan hallinto-oikeus määräsi julkisiksi yliopistouudistusta edeltäneet palkat vuoteen 2009 asti. Lopullinen päätös tietojen julkisuudesta saataneen syksyllä.
Yliopistojen ylimmän johdon palkkaus on harpannut ylöspäin muuallakin. Ylen M.O.T.-ohjelma kertoi Helsingin yliopiston rehtorin, kanslerin, vararehtorin ja hallintojohtajan palkkojen nousseen roimasti. Rehtori Thomas Wilhelmssonin palkka on nyt noin 17 000 euroa. Yliopistojen yksityistäminen toi siihenkin noin 60 prosenttia nousua. Kanslerin ja ensimmäisen vararehtorin palkat ovat nousseet 27 prosenttia ja Helsingin yliopiston hallintojohtajan palkka 20 prosenttia.
Tietenkin ahneet professorit haluavat että rahoitusta verorahoista jatketaan koska näin he takaavat itselleen muhkeat tulot.
Mutta onko veronmaksajien ja työttömien etu että näiden laiskojen loisten ökyelämää kustannetaan verovaroista.
Olisi tieteen kehityksen kannalta erinomaista jos yliopistolaitos yksityistettäisiin ja he joutuisivat etsimään yksityisrahoitusta tutkimukselle - silloin olisi myös tulos vastuu ja tutkijoiden aika ei kuluisi paperiliittimien jonoon asetteluun/surffailuun.
Rahat mielummin työttömille kuin yliopistojen humpuukimaakareihin!
http://www.jylkkari.fi/2011/03/rehtorin-palkka-nousi-60-prosenttia/
Yliopistouudistus palkitsi yliopistojen ylintä johtoa avokätisesti.
Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen kertoo palkkansa nousseen yliopistouudistuksen myötä noin 60 prosenttia. Yliopistouudistus tuli voimaan viime vuoden alusta.
Sallinen ei kerro Jylkkärille palkkansa määrää, mutta vuonna 2009 hänellä oli verotettavia ansiotuloja 113 679 euroa, eli noin 9 500 euroa kuukautta kohden. Kuusikymmentä prosenttia suurempina ansiotulot olisivat yli 15 000 euroa kuukaudessa.
”Henkilökohtaiset vastuuni itsenäisessä yliopistossa ovat lisääntyneet merkittävästi”, perustelee Sallinen palkankorotustaan.
Yliopistouudistusta vastustettiin laajasti opiskelija- ja henkilöstöjärjestöjen piirissä. Yliopistojen rehtorit esiintyivät sen puolesta. Juhlapuheessaan yliopiston avajaisissa vuonna 2010 rehtori Sallinen kiitteli valtion rahoituksen avokätisyyttä.
”Tämä näkyy myös ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä, jota on pidettävä nykyisessä valtiontalouden tilanteessa varsin kohtuullisena”, sanoi Sallinen syyskuussa 2010.
Vuoden 2010 budjetissa henkilöstömenoihin oli varattu 133 miljoonaa euroa, eli 9,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2009 käytettiin.
Tieto siitä, miten miljoonat jaettiin, ei ole saatavissa. Uudessa yliopistolaissa henkilöstön palkat säädettiin salaisiksi, joten ainoa tapa saada niitä tietoon on, että henkilöt kertovat ne itse. Jyväskylän yliopisto on myös valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen päätöksestä, jossa Hämeenlinnan hallinto-oikeus määräsi julkisiksi yliopistouudistusta edeltäneet palkat vuoteen 2009 asti. Lopullinen päätös tietojen julkisuudesta saataneen syksyllä.
Yliopistojen ylimmän johdon palkkaus on harpannut ylöspäin muuallakin. Ylen M.O.T.-ohjelma kertoi Helsingin yliopiston rehtorin, kanslerin, vararehtorin ja hallintojohtajan palkkojen nousseen roimasti. Rehtori Thomas Wilhelmssonin palkka on nyt noin 17 000 euroa. Yliopistojen yksityistäminen toi siihenkin noin 60 prosenttia nousua. Kanslerin ja ensimmäisen vararehtorin palkat ovat nousseet 27 prosenttia ja Helsingin yliopiston hallintojohtajan palkka 20 prosenttia.
Vastaukset 15
Vanhimmat
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2010/12/1240882/herlin-pistaisi-yliopistot-nippuun
"Yliopistoväki saa taas tutista maakunnissa, sillä Suomen tärkein vientiala teknologiateollisuus karsisi kovalla kädellä korkeakouluhallintoa. Teknologiateollisuus laskee, että Suomessa pitäisi hallinnollisesti olla korkeintaan 6-8 yliopistoa ja 12-14 ammattikorkeakoulua. Nyt niitä on lähes kaksi kertaa enemmän. Harjoitus ei jäisi pelkästään hallinnolliseksi tiivistämiseksi, vaan erittäin todennäköisesti joitakin yksiköitä pitäisi lakkauttaa. Herlin ei ota kantaa, mikä on teknologiateollisuuden lakkautuslista. "
Yliopistot yksityistetään --> tieteen tarkkuus ja laatu paranee. Kallispalkkaiset nollatutkijat saa kenkää
mm Seuraavat epätieteellsiet tutkinnot mitätöidään:
- Sosiologi
- Sosionomi
- Psykologi
- Kasvatustieteiden maisteri
- Valtiotieteiden maisteri
- Yhteiskuntatieteiden maisteri
Kaikki yhteiskuntatieteelliset tutkinnot ovat epätieteellisiä, koska ne on demari propagandaa.
Nämä ihmiset irtisanotaan viroistaan. Datanomit, luonnontieteiden kandidaatit ja tradenomit voivat hakea näihin virkoihin sen jälkeen.
Akateemiset, laiskat, turhaa nippelitietoa päntänneet pöyhkeiljät eivät kelpaa työelämään, koska he eivät osaa mitään hyödyllistä. Osaavat vaan ulkoa-opittuja fraaseja. Virka-aloilla virkoja ei riitä kaikille, kun virat eivät tuota mitään. Yksityisellä puolella taas yritykset eivät ota akateemisia, kun nämä ovat epäkompetettaja ja laiskoja.
Akateemiset eivät pärjää yrittäjinä koska heillä ei ole oikeaa osaamista. On kirjatietoa opeteltu ulkoa mutta sillä ei pitkälle pärjää. Yliopistot ovatkin täynnä opettajia ja tutkijoita jotka eivät osaa mitään arvokasta.
http://www.opettaja.fi/portal/page?_pageid=95,82089&_dad=portal&_schema=PORTAL&key=154514
Korkeasti koulutettujen työttömyys on kasvanut hälyttävästi. Koulutus toki kannattaa edelleen, mutta suhteellisesti vähemmän kuin ennen, sillä ylisuurilla koulutusmäärillä koulutusinvestoinnin tuotto jää heikoksi sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
Akateeminen työttömyys ei ole koskaan ollut yhtä suurta kuin nyt. Työttöminä työnhakijoina on lähes tuhat tohtoria ja lisensiaattia, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita lähes 17 000. Alemmalla korkeakouluasteella on myös saavutettu uusi ennätys: lähes 18 000 työtöntä
Monikulttuurisuusasiantuntija, Maahanmuuttokoordinaattori,Tulkkipalvelukoordinaat tori,
Asioimistulkki, Kulttuuriluotsi, Vertaisosaaja, Erityisryhmän linjavastaava,
Päivähoidon maahanmuuttajakoordinaattori, Sopeuttamistyöntekijä, Kotoutussihteeri,
Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen suunnittelija, Monikulttuurisenopetuksen suunnittelija,
Suomen askeleet-linjan opettaja, Lyhytkurssivastaava, Aikuisperuskoulun linjavastaava,
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodin vastaava ohjaaja, Monikulttuurisuusaktivisti,
Aktivistimaahanmuuttajakouluttaja, Monikulttuurisuuskoulutusmateriaalivastaava,
Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja, Sosiokulttuurinen tasapainottaja,
Pakolaisneuvonantaja, Vähemmistöoikeuksien valvoja, Avustusanomusten esitäyttäjä,
Maahanmuuttajien asunto-oloja pohtiva virkamies, Maahanmuuttajapalveluiden päällikkö,
Maahanmuuttoneuvoston puheenjohtaja, Monikulttuurikonsultti, Romanityöryhmä,
Kerjäläistyöryhmä, Maahanmuuttajien rekrytoinnin helpottamista pohtiva työryhmä,
Maahanmuuttoyksikön terveydenhuollon konsultti, Maahanmuuttoyksikön psykologi,
Maahanmuuttoyksikön sosiaalityöntekijä, Maahanmuuttoyksikön sosiaaliohjaaja,
Maahanmuuttoyksikön etuuskäsittelijä, Maahanmuuttajalasten varhaiskasvattaja,
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastaja, Siirtolaisinstituutin johtaja,
Vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja, Maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtaja,
Naapuruus-sovittelija, Kotouttamisohjaaja, Avustamistulkin, Aputulkki,Romaniasioidenhoitaja,
Kunniaan liittyvien konfliktien asiantuntija, Maahanmuuttoasioiden johtaja,
Sisäasianministeriön maahanmuutto-osaston oikeusyksikön yhdenvertaisuus-vastuualueen johtaja,
Maahanmuuttaja- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta, Maahanmuuttotyön päällikkö,
Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden yhteistyöryhmä, Maahanmuuttopolitiikkastrategi,
Kehitysmaatutkimuksen professori, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen asiantuntijan,
Monialaisen romanityöryhmän puheenjohtaja, Monikulttuurisen maahanmuuttajatyön päällikkö,
Maahanmuuttajien henkisestä sopeutumisesta vastaava asiantuntija,
Maahanmuuttajajärjestöjen toimintaedellytyksiä voimaannuttavan projektinjohtaja,
Maahanmuuttajajärjestöjen mielenterveysosaamista pohtiva projektisuunnittelija,
Maahanmuuttajien työllistämisyhdistyksen asianajaja, Maahanmuuttajien neuvontapisteen ohjaaja,
Pakolaisavun vertaisryhmätoiminnan koordinaattori, Monikulttuurisen tietopalvelukeskuksen asiantuntija,
Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittämisestä vastaava virkamies,
Väkivaltarikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajanuorten valvoja, Maahanmuuttovastaava,
Ikääntyneiden somalinaisten kotoutustyöntekijä, Monikulttuurisuuden johtava asiantuntija,
Pakolaiskoordinaattori, Pakolaisvähemmistö vastaava, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja
Romanien päiväkeskuksen työntekijä, Romaniyhdyshenkilö, Vähemmistövaltuutetun ylitarkastaja,
Romanipoliittisen työryhmän puheenjohtaja, Maahanmuuton erikoistutkija,
Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja, Monikulttuurisuustaitojen kehittäjä,
Monikulttuurisuuskampanja suunnittelija.
Onko nyt taas täyskuu tulossa, kun noin kiihkeitä tekstejä vakiokirjoittajasta irtoaa?
http://www.taloussanomat.fi/yhdyskuntapalvelut/2011/10/31/ita-suomen-yliopisto-aloittaa-yt-neuvottelut/201115833/12
Itä-Suomen yliopisto aloittaa yt-neuvottelut
Itä-Suomen yliopisto säästää ja aloittaa yt-neuvottelut, jotka koskevat hallinto- ja tukipalveluja. Arviolta 60 henkilöä irtisanotaan, osa-aikaistetaan tai lomautetaan
Itä-Suomen yliopiston yt-neuvottelujen piirissä on noin 470 henkilöä, joista Joensuussa reilu sata ja Kuopiossa noin 350. Ensisijaisesti vähennystarpeet pyritään täyttämään eläkejärjestelyin ja määräaikaisten työsuhteiden vähentämisellä.
Yt-neuvottelujen taustalla on Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistäminen Itä-Suomen yliopistoksi. Samalla 13 tiedekuntaa yhdistettiin neljäksi. Yliopiston hallituksen mukaan yhdistyminen on synnyttänyt päällekkäisyyttä.
Yhteistoimintaneuvottelut koskevat luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan sekä terveystieteiden tiedekunnan hallinto- ja tukihenkilöstöä. Lisäksi neuvottelujen piirissä on yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan kansantaloustieteen oppiaineen sekä paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelman väkeä.
Myös kampusten puutarhatyöntekijät ovat potku-uhan alla.
Taloustiedot
Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopisto työllistää noni 2 800 henkeä. Opiskelijoita on noin 30 000. Yliopiston kampukset sijaitsevat Kuopiossa, Joensuussa ja Savonlinnassa. Ensi vuoden budjetti on kooltaan 256,5 miljoonaa euroa.
"Käytännössä kaikki tutkimustieto jota suomen turhake yliopistot tuottavat on jo löydettävissä internetistä"
Niin, ja mihin sitä ydinvoimaakaan tarvitaan, sähköähän saa kun laittaa töpselin seinään!
Varsinkin suomen kieltä ja Suomen historiaa koskevaa, Suomen ulkopuolella syntynyttä tutkimustietoa on internet pullollaan.
Voipihan sitä suomenkieltä tutkia ihan vaikka työn ohessa - ilmaiseksi
Tohtorit ovat hyödytöntä sakkia, turhanpäiväisine tietoineen josta ei ole kenellekkään hyötyä. Hienoahan se on että joku osaa muurhaisen sisäelinten nimet ulkoa, mutta eipä sillä juuri tieteellista tai taloudelllista arvoa ole.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/12/1468918/useissa-yliopistoissa-ennatyksellinen-vaitosvuosi
"Uran urkeneminen väitöksen jälkeen ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Tohtoreiden työttömyys on noussut 15 prosentilla viime vuodesta. Marraskuussa Suomessa oli 460 työtöntä tohtoria. "
Kun Suomessa on työikäisiä tohtoreita noin 17000 ja heistä työttöminä on 460, niin tohtoreiden työttömyysasteeksi tulee 2,7 prosenttia. Kun Tilastokeskuksen lokakuun tietojen mukaan yleinen työttömyysaste 7 prosenttia, niin näyttää siltä, että tohtorin tutkinto paremminkin auttaa ihmistä työllistymään tavallista paremmin.
Tai sitten jompikumpi meistä ei ymmärrä työllisyysnumeroista mitään.
Helsingin humpuuki-yliopisto ei menesty kansainvälisissä vertailuissa.
Sensijaan yksityiset yliopistot menestyvät.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/03/1512085/maailman-huippuyliopistot-jalleen-listattu---helsingille-karu-pudotus
Helsingin yliopisto ei mahtunut maailman sadan huippuyliopiston listalle, jonka julkaisi Times Higher Education.
Lista julkaistiin nyt toisen kerran, ja viime vuonna Helsingin yliopisto mahtui niukasti sadan maineikkaimman opinahjon joukkoon. Naapurimaa Ruotsista listalla on kolme yliopistoa, joista korkeimmalle ylsi Karoliininen instituutti.
Maineikkain yliopisto Times Higher Educationin mukaan on Harvardin yliopisto. Kuuden kärjen muodostivat Harvardin lisäksi Massachusetts Institute of Technology, Cambridge, Stanford, Berkeley ja Oxford.
Times Higher-listaa moititaan liikaa englanninkielisen maailman yliopistoja suosivaksi. Tasa-arvoisempana pidetty Shanghain Yliopiston vuotuinen listaus on sijoittanut Helsingin YO:n viime vuosina noin sijalle 75.
Jos kyseinen opisto on "humpuuki-yliopisto", niin minkä ihmeen takia se sitten on hyväksytty LERUun, johon kuuluvat vain Euroopan 21 parhainta yliopistoa?
Ja oli miten oli, yliopistolistaukset eivät välttämättä kerro todellista tasoa, niissä saatetaan esim. ottaa huomioon sata vuotta sitten saatuja nobeleita.
Suomalaisen yliopiston tarkoitus ei ole enää tuottaa tiedettä ja uutta tietoa, vaan opettaa ihmisiä töihin ja tehdä tyhjänpäiväisiä julkaisuja, joista ei ole mitään iloa kenellekään muulle kuin kirjoittajalleen ja tilastonikkareille.
Valitettavasti "tuottavuuden" nimissä tutkimustoiminnasta on tehty julkaisutoimintaa ja julkaistavan tutkimuksen merkityksellisyydellä ei ole mitään väliä, kunhan julkaistaan ja paljon ja mielellään arvostetuissa foorumeissa.
Arvostettu foorumi ei kuitenkaan takaa julkaisun laatua, koska yhä useampi julkaisu on nykyään tehty pelkästään julkaisemisen takia, tieteellisesti niissä ei ole mitään uutta, eikä kyllä juuri muutenkaan. Mutta julkaisijat haluavat julkaista lehtiä ja tutkijat on pakotettu tuottamaan julkaisuja, joten kirjoitetaan hyvänänäköistä huuhaata, joka näyttää hienolta, mutta sisältö on yhä useammin pyöreä nolla.
Tiede on muuttunut leipätyöksi, eikä tutkijoilla enää ole mitään kutsumusta ammattiin, eikä edes kiinnostusta saada aikaan mitään uutta ja merkittävää tietoa, tärkeintä on saada rahaa tutkimukseen ja sillä rahalla sitten tuotetaan sisällyksetöntä silkkoa.
Näin yliopistot on saatu poliittisella ohjauksella ja sen tuottamilla mittareilla toimimaan. Kun tilanne edustuksellisen demokratian päätöksenteon tulosta, niin voidaan päätellä, että juuri tätä kansa on halunnut.