Miksi nykyisin kuulee puhuttavan kelistä kun tarkoitetaan säätä. Talvella keli voi olla liukas, mutta sää ei sitä voi olla.
sää on muuttunut keliksi
Milla
12105
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Huumoriheittonahan tuon on tietenkin täytynyt lähteä liikkeelle – mutta kuten näissä jutuissa niin usein käy, on tuo humoristisuus ajan mittaan vesittynyt ja moni tuoreempi kielenkäyttäjä saattaa käyttää keli-sanaa säästä puhuttaessa jo täysin vakavissaankin.
Jos meillä on käytössä käsite nimeltä kelirikko, niin tässä tapauksessa voitaisiin varmaankin puhua kielirikosta! Kielirikoksen tunnusmerkit eivät sentään ehkä täyty.
:,: Kun mä kuolen vanhat kalossini saat. :,:
Taivaassa on hyvät kelit,
monenlaiset ajopelit.
Kun mä kuolen vanhat kalossini saat.
http://wiki.digit.fi/UrhoMatti:Kun_mä_kuolen
Nykyisin kuulee puhuttavan kanssa ikärasismista. Mitä se on muute n ruotsiksi?
Miksi nykyisin kuulee puhuttavan ilmasta kun tarkoitetaan säätä?
Säällä tarkoitetaan juuri ilmakehän ilmiöitä – lähinnä ilman lämpötilaa ja kosteutta, ilmanpainetta sekä ilmamassan suhteellisen liikkeen nopeutta maanpinnan suhteen. Eikä ilmasta puhuminen säätä tarkoitettaessa liene mikään nykyhetken ilmiö, vaan hyvistä ilmoista, koiranilmoista, rajuilmoista, ukonilmoista jne. on puhuttu iät ja ajat.
Nykyään on lisäksi ilmanlaatutiedotteet.
Eiköhän kuitenkin suurin osa tarkoita kelillä juuri keliä eikä mitään säätä. Eiköhän se väärinkäsitys tapahdu useimmiten kuulijan päässä. Säähän voi olla aurinkoinen, lämmin ja tyyni mutta keli aivan surkea.
Kelistän puhutaan esim. autoilun, hiihdon, purjehduksen, lenkkeilyn, jne. yhteydessä ja todellakin tarkoitetan keliä näihin toimintoihin liittyen.
Ei, kyllä ”keli” jo enimmäkseen tarkoittaa säätä. Tietoinen kielenohjailu on epäonnistunut tässä asiassa, ja se itse myöntää tämän, vain vähän kierrellen:
”Murteissa sanoja [”keli” ja “sää”] käytetään laajalti synonyymisina. Arkipuheessa keli ja sää ovat merkitykseltään lähellä toisiaan”
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=514&s=2613
Toisaalta todellisia väärinkäsityksiä syntyy melko harvoin. Tyypillinen sellainen tilanne on, että puhutaan abstraktista hyvästä tai huonosta kelistä. Siitä on usein mahdotonta saada selville, tarkoitetaanko säätä vai keliä, ennen kuin puhuja vähän kytkee puheitaan johonkin konkreettiseen.
Näinhän se on.
Murteista tai yleensä paikkakuntien puhekielistä muuten tulee moni muukin kielenkäytössä esiintyvä piirre, kuten esimerkiksi "vain", kun kuuluisi sanoa "vai" ja "enään" p.o. "enää".
Olen eri mieltä! Olet kuullut alle miljoonasosan keli-ilmaisuista ja ne vähät jossakin omassa ympäristössäsi ja niistäkin suurimmassa osassa et tiedä mitä puhuja on tarkoittanut! Eli se siitä tutkimuksesta.
Tosi jämäkkää suomalaisuutta olla eri mieltä! Ei tarvitse edes sanoa, mistä eri mieltä ja eri mieltä kuin mikä. Reilusti vaan pohojalaasella linjalla "Asiasta en tiedä, mutta vastaan panen!"
Varsinkin täällä netissä kyllä näkee kaikkia kieli-ilmiöitä suurin määrin, kun vain osaa ja haluaa kiinnittää niihin huomioita. Keli-sanankin tarkoitus yleensä paljastuu asiayhteydestä. Kuten tässä:
"Osaako kukaan veikata vai tietääkö, että millainen keli on heinä- ja elokuussa? Itse olen jäämässä heinäkuun lopulla kesälomalle ja toivon ainakin tämmöisiä kelejä. Muistelen kun viime vuonna olin näihin aikoihin kesälomalla, niin vettä satoi ja oli viileää, mutta lopuksi vähän lämpeni. "
Onkohan se muuttunut miksikään? Nimittäin usein huomaan vanhoissa teksteissä näitä samoja virheellisyyksiä. Eli nämä tuoreilta vaikuttavat omituisuudet ovat useimmiten periytyneet puhutun ja kirjoitetun esimerkin voimalla historian hämäristä saakka. Kieltä ei silloin osattu koulutuksen vähäisyyden vuoksi kovin hyvin, se oli vielä vakiintumatonta tai sitten käytäntö oli erilainen kuin myöhemmin.
Ihmismuistin heikkous ja se, ettei ole aikaisemmin tullut kiinnitetyksi asiaan huomiota, siis aiheuttavat näitä "löytöjä" käyttökielen muuttumisesta huonompaan suuntaan.