Moi!
Sattuiskohan täältä löytymään ketään, kuka olisi opiskellut yliopistossa tähtitiedettä? Itseäni vähän kiinnostais, mutta samalla vähän epäilyttää. Millaista opiskelu oli? Entä millaisiin työtehtäviin opintojen jälkeen?
Olen ymmärtänyt, että jos tutkijaksi aikoo, niin ei maisterin paperit ihan riitä..
Kokemuksia?
Sattuiskohan täältä löytymään ketään, kuka olisi opiskellut yliopistossa tähtitiedettä? Itseäni vähän kiinnostais, mutta samalla vähän epäilyttää. Millaista opiskelu oli? Entä millaisiin työtehtäviin opintojen jälkeen?
Olen ymmärtänyt, että jos tutkijaksi aikoo, niin ei maisterin paperit ihan riitä..
Kokemuksia?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei varmaan millään alalla riitä maisterin paperit vakinaiseksi tutkijaksi, korkeintaan väitöskirjatutkijaksi tai tohtoriopiskelijaksi.
Veikkaisin että tähtitiede on hyvin pitkälle tylsää matematiikkaa ja fysiikkaa, ja hyvin vähän sitä hauskaa filosofiaa mitä Esko Valtaoja kirjoissaan levittää.
Luulisin siis että se on tylsempää hommaa kuin miltä se äkkipäätään kuulostaa.
Syksy Räsänen kirjoitti viimeistä edellisessä artikkelissaan Tiede-lehden nettisivulla, että Gradua tehdessä opetellaan lukemaan ja kirjoittamaan. (tieteellistä tekstiä). Kyllä se tohtorin tutkinto vaaditaan, jos aikoo tutkijaksi. Tosin sukututkijaksi tai UFO-tutkijaksi pääsee vähemmällä.
se on melkein pelkää matematiikaa!
Mm.. Ehkäpä sitten on parempi jättää tähtitiede vaan harrastuksesti ja mennä jotain mielenkiintoisempaa ja ehkä käytännönläheisempää tiedettä mennä opiskelemaan..
Erinäisiä vuosikymmeniä sitten Toivo Jaakkolan pitämä aprobaturkurssi on kansantajuista ja kiinnostavaa ja sitä varten piti Porthaniasta saada isoluentosali, että kaikki halukkaat mahtuivat kuuntelemaan.
Matematiikka tuli mukaan cumlaudekursseilla.
En tiedä millaista mahtaa olla nykyään.
En tähtitieteen alalle pyrkinytkään, vaan olin ihan vain kiinnostuksesta mukana (kuten meteorologian, geologian, geofysiikan, maantieteen ynnämuiden aineiden luennoilla).