Flash EEPROM issa ja kovalevyissä on selvät hyvät puolensa, mutta teoriassa suurin kapasiteetti tilaan ja painoon nähden on jonkinlaisessa kasettiasemassa eli nauha-asemassa. Onko kasettiasemaa jonka magneettinen tallennus on samaa tekniikkaa kuin nykyisissä kovalevyissä? Luulisi että sillä tavalla voisi tehdä usb muistitikun jossa on argon-suojakaasun sisään pakattu magneettinauha 1cm läpimittaisella kelalla, johon mahtuu 700-2000 gigatavua. Tiedostojärjestelmä voi olla tikun flash muistilla, jotta nauhan kelailu vähenee hieman kun edes tiedostojen paikkojen hakemista varten ei tarvitse kelailla metadatan kohdalle.
Yrittäkää ripustaa tuhat gigan kovalevy kaulakoruksi, ei onnistu, mutta nauha-asemalla onnistuu ainakin teoriassa. Edestakaisin kelailu on sen verran hankalaa, että käyttöä on lähinnä videoinnissa, varmuuskopioinnissa ja datan kantamisessa.
Joskus 1960-1980 luvuilla tietokoneissa oli pesukoneen kokoisia nauha-asemia ja lieriömäisiä kova"levyjä", joihin mahtui vähemmän dataa kuin nykyisen näytönohjaimen muistiin.
Lieriössä muuten hyvä puoli levyyn verrattuna on se että kaikki datan fyysiset muodot kohtaa luku-kirjoituspään samalla nopeudella, samoin kuin nauhassa. Lisäksi lieriön pintaa lukemaan mahtuu enemmän erillisesti ohjattavia lukupäitä kuin yhdelle levyn puolelle.
Yrittäkää ripustaa tuhat gigan kovalevy kaulakoruksi, ei onnistu, mutta nauha-asemalla onnistuu ainakin teoriassa. Edestakaisin kelailu on sen verran hankalaa, että käyttöä on lähinnä videoinnissa, varmuuskopioinnissa ja datan kantamisessa.
Joskus 1960-1980 luvuilla tietokoneissa oli pesukoneen kokoisia nauha-asemia ja lieriömäisiä kova"levyjä", joihin mahtui vähemmän dataa kuin nykyisen näytönohjaimen muistiin.
Lieriössä muuten hyvä puoli levyyn verrattuna on se että kaikki datan fyysiset muodot kohtaa luku-kirjoituspään samalla nopeudella, samoin kuin nauhassa. Lisäksi lieriön pintaa lukemaan mahtuu enemmän erillisesti ohjattavia lukupäitä kuin yhdelle levyn puolelle.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mekaanisuus ja hitaus jäisi normikäytön esteeksi, mutta arkistointiin tms jos tiedot saa luotettavasti säilymään.
Lukupään on liikuttava myös nauhan sivusuunnassa eli nauhassa on oltava tuhansia tai miljoonia rinnakkaisia bittijonoja, joista valitaan oikea.
Jos nauhan ei tarvitse kestää kovaa kelausta ja käyttäjän mämmikouria kuten c-kasetissa ja vhs-nauhassa, niin miten ohut se voi olla? Yhtä ohut kuin mikrosirun osat eli 40 nanometriä, vai peräti vain muutaman kymmenen atomin paksuinen? Materiaalina nailon, kevlar, hiilinanoputket tai grafeeni? Magneettisen aineen voi kai laittaa hiilinanoputkien sisään.