Sähkökatastrofi antaa kuvan Suomesta kehittymättömänä maana,
jonka infrastruktuuria on helppo vahingoittaa.
Kuinka paljon tutkijat ovat varoittaneet tästä kaikesta,
ja missä ovat viranomaisten ennakoivat toimet?
Nyt tapahtunut ei ole yllätys, ja lsää on luvassa.
Kirjoittaa geofysiikan dosentti Kai Myrberg Hesarin sivulla C 6.
Harvinaisten sääilmiöiden lisääntymistä on toistaiseksi vaikea osoittaa.
Vaikka globaalit äärilämpötilat ovat nousseet.
Mutta niiden kustannusten nousu on ollut nopeampaa kuin maailman
keskimääräinen talouskasvu. Koska kiinteistöt ja tuotantolaitokset ovat keskittyneet riskialttiisiin paikkoihin.
Tärkeää olisi kiinnittää huomiota myös kumulatiivisiin eli kasautuviin luonnonilmiöiden seurauksiin ja arvioida, missä vaiheessa ne johtavat peruuttamattomiin muutoksiin.
Näyttää siltä, että samat opit kelpaavat myös
talousmaailman nykyisiin ongelmiin.
Globalisaation ja verkottuneen maailman vaikutuksia maiden ja finanssiyhtiöiden epätasapainoon on yleisesti aliarvioitu.
Kirjoittavat tutkimusprofessori Adriaan Perrels ja
ryhmäpäällikkö Heikki Tuomenvirta Hesarin sivulla A 2
Katastrofien tiedon kulkua estävät liian raskaat verkkosivut Fortumilla ja VR:llä.
Fortumin sivun tuskastuttavan hidas lataus keskeytyi 3,8 megatavuun.
Saman asian saa sadasosaan konstailemattomalla html-sivulla.
Kriisin aikainen rikkinäinen tietoverkko ja suuri käyttäjämäärä
eivät kestä yli 99 prosentin mainoskuorrutusta tietovirtaan.
Kirjoittaa insinööri Mauno Aho sivulla C 6.
Keskiviikoksi on luvassa mahdollinen kertausharjoitus
Tapaninpäivän myrskystä.
Kertoi sunnuntai-iltana kolmosen sää. Katastrofit arkipäiväistyvät?
(Sähkökaapeliin liittyvä kapasitiivinen häviö kumottiin puhelinkaapeleissa
lisäämällä induktanssia, Pupini-keloja määrävälein,
tai induktiivisella Krarup-kierteisellä kaapelilla. Häviönsä on niilläkin.
Muiden taajuuksien (datan) läpimeno estyy. Poistettiin käytöstä.
Tasavirtakaapelin kipinä ei katkea, kun nollahetkeä ei tule.
Sähkön hintaa on nostettava, kun emme rajoittaneet päästöjä.)
jonka infrastruktuuria on helppo vahingoittaa.
Kuinka paljon tutkijat ovat varoittaneet tästä kaikesta,
ja missä ovat viranomaisten ennakoivat toimet?
Nyt tapahtunut ei ole yllätys, ja lsää on luvassa.
Kirjoittaa geofysiikan dosentti Kai Myrberg Hesarin sivulla C 6.
Harvinaisten sääilmiöiden lisääntymistä on toistaiseksi vaikea osoittaa.
Vaikka globaalit äärilämpötilat ovat nousseet.
Mutta niiden kustannusten nousu on ollut nopeampaa kuin maailman
keskimääräinen talouskasvu. Koska kiinteistöt ja tuotantolaitokset ovat keskittyneet riskialttiisiin paikkoihin.
Tärkeää olisi kiinnittää huomiota myös kumulatiivisiin eli kasautuviin luonnonilmiöiden seurauksiin ja arvioida, missä vaiheessa ne johtavat peruuttamattomiin muutoksiin.
Näyttää siltä, että samat opit kelpaavat myös
talousmaailman nykyisiin ongelmiin.
Globalisaation ja verkottuneen maailman vaikutuksia maiden ja finanssiyhtiöiden epätasapainoon on yleisesti aliarvioitu.
Kirjoittavat tutkimusprofessori Adriaan Perrels ja
ryhmäpäällikkö Heikki Tuomenvirta Hesarin sivulla A 2
Katastrofien tiedon kulkua estävät liian raskaat verkkosivut Fortumilla ja VR:llä.
Fortumin sivun tuskastuttavan hidas lataus keskeytyi 3,8 megatavuun.
Saman asian saa sadasosaan konstailemattomalla html-sivulla.
Kriisin aikainen rikkinäinen tietoverkko ja suuri käyttäjämäärä
eivät kestä yli 99 prosentin mainoskuorrutusta tietovirtaan.
Kirjoittaa insinööri Mauno Aho sivulla C 6.
Keskiviikoksi on luvassa mahdollinen kertausharjoitus
Tapaninpäivän myrskystä.
Kertoi sunnuntai-iltana kolmosen sää. Katastrofit arkipäiväistyvät?
(Sähkökaapeliin liittyvä kapasitiivinen häviö kumottiin puhelinkaapeleissa
lisäämällä induktanssia, Pupini-keloja määrävälein,
tai induktiivisella Krarup-kierteisellä kaapelilla. Häviönsä on niilläkin.
Muiden taajuuksien (datan) läpimeno estyy. Poistettiin käytöstä.
Tasavirtakaapelin kipinä ei katkea, kun nollahetkeä ei tule.
Sähkön hintaa on nostettava, kun emme rajoittaneet päästöjä.)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niinpa, ennen ei ollut sähköalaarmeja, kun ei oollut sähköäkään.
Uusi vuosi ja uudet alaarmit.
Tälle vuodelle:
Sorsa alaarm,
Sähkö alaarm.
Viime vuoden paras oli valkoinen jänis alaarm.
FMI agitaattori Tuomenvirta voisi pitäytyä ennustamaan maailmanloppuja
sekä vedenpaisumuksia.
Se vastaa väärennetyistä Scandinavia lämpötiloista Suomen osalta.
https://sites.google.com/site/myteurastaja/fmi/heikki-tuomenvirta
vedenpaisumuksia.
Myrskyvahingot olisivat olleet huomattavasti pienemmät jos olisi tehty tarvittavat raivaukset ajoissa. Sähkölinjojen läheisyydessä on paljon puita, jotka olisi pitänyt kaataa jo aikoja sitten, mutta tässä on säästetty väärässä paikassa. Huomattavasti halvemmaksi tulisi hakata linjoja vaarantavat puut kuin se, että nykyiset linjat rakennettaisiin uudelleen maakaapeleilla.