Liikkuuko laiva?

Kullberin talli

pitkään kaverin kanssa väitelty asiasta, ois mukava saada vihdoin vastaus.
Siis voiko ihmisvoimin eli yksi mies työntää tollaista esim.silja serenadea, irti laiturista ?
jalkaprässissä,(n.900 kg)
Olosuhteet siis täysin vakiot, ei tuulta tms. vaikuttamassa ja aikaa määrättömästi.
Mitenhän tuon voisi laskea?

23

879

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • airfoil

      Totta kai liikkuu, miksi epäilet?
      Työnnän itse tasamaalla esim kolme tyhjää junavaunua.. Kerran odotellessa ilmailulaakäriä Kuopion sataman vieressä. ja sanoin kaverille että minä jaksan työntää tuon laivan irti laiturista, kun köydet on sen verran löysällä.. Kamu hieman epäili. Mutta ei tarvinnut montaakaan sekuntia odottaa kun liikkeen jo näki . Ei toki laiva mikään iso ollut, mutta laiva kuitenkin.
      Itseäkin himottaisi työntää kuvailemallasi tavalla Serenade irti laituristä :))

      • minäpä tiedän

        Jos fysikaalisesti ajatellaan niine ihän siinä mitään luonnon lakien vastaista ole. Työntäjä kohdistaa laivaan tietyn voiman, ja sen ja laivan massan perusteella voidaan matemaattisesti jopa laskea nopeus (olettaen että tuuli ei vaikuta). Se nopeus tosin on aivan mitätöntä luokkaa, sillä työntävä voima on pikkuriikkinen suhteessa massaan. Mutta silti teoriassa aivan mahdollista.

        Ainoa ongelma tuleekin siinä, että kun laivahan ei ole kiinni laiturissa, vaan köysillä sidottu niihin pidikkeisiin, ja laiturin ja laivan välissä on muutama metri. Miten työnnät siis laivaa putoamatta mereen?


    • muskelimuurahainen

      Pystyisikö muurahainen?

    • airfoil

      Laivan liikkuisi noin 2mm sekunnissa 10 sekunnin kuluttua työntämisen alettua jos työntövoima on 900kg
      Kysympähän vain ihan piruuttani.. kuinka tuollainen voima jaloistasi on mitattu. Sehän on noin niinkuin pienen henkiloauton paino.. Henkilöauto puskemassa laivankyljestä ei saa noin suurta voimaa..
      Onko mahdollisesti painoja noin paljon mutta väkipyörästö keventää??
      Tietysti jossakin kohtaa kun polvet on miltei suorana voimaa on paljon..

      Tuota Serenade nopeutta pienentää huomattavasti se tosiasia että laivan ympärilläkin vesi liikkuu ja se massa nostanee kiihtyvää massaa miltei kolminkertaiseksi. Joten todellinen vauhti lienee railusti alle milli sekunnissa kymmenen sekunnin kuluttiua, mutta kyllä muutos laivan asemassa olisi jo nähtävissä 10sekunnin kuluttua.

      • airfoil

        Taisi mennä yksin puheluksi. muta ei se mitään.
        Tuohon 900 kiloon pitää suhteuttaa Ihmisen työntäminen.. laiva todellakin liikkuu jo aika rivakasti tuolla määrällä..
        Mutta ihminen työntäessä seisaaltaan kädet laivaan nojaten. työntövoima jää helposti vain pariin kymmeneen kiloon. Kitka loppuisi jaloista suuremmilla voimilla. Siis 45 osa aloittajan kertomasta voimasta.. silloin laivan liikettä on vaika havaita parissakaan minuutissakaan. Mutta liikkeelle se lähtee se on varma..
        Aloittajan kertoma voima tulisi sensijaan helposti jos laittaisi kangen laiturin ja laivan väliin ja sillä kampeaisi laivaa irti. Vipuvarren ollessa noin kaksikymmentä kertaa pidempi kuin se mikä nojaa laivaa. Jolloin voisi painovoimaa hyödyntäen saadaa 45 kilon voiman varren päähän.. (eihän kanki ole vaakatasossa että koko painoa voisi hyödyntää) ja laivaan kohdistuisi se 900kg..


      • Kullberin talli

        Minun jaloistani moisia tehoja ei lähde, olen vai nähnyt kuinka menestynytkin oululainen bodari lämmitteli ko.painoilla
        ennen lavalle menoaan. Ja tämä 900 kg siis jalkaprässissä.
        Edelleenkin peräisin laskutapaa miten sen saa todistettua...liikekitka/lepokitka vedessä tms...


      • airfoil
        Kullberin talli kirjoitti:

        Minun jaloistani moisia tehoja ei lähde, olen vai nähnyt kuinka menestynytkin oululainen bodari lämmitteli ko.painoilla
        ennen lavalle menoaan. Ja tämä 900 kg siis jalkaprässissä.
        Edelleenkin peräisin laskutapaa miten sen saa todistettua...liikekitka/lepokitka vedessä tms...

        Joo meissä on eroja. Itsekkin havaitsin Zeppeliinin terapeuteilla ollessani kuinka yksi bodari nosteli istualtaan mikä laite lienee ollut.. kun työnteli neljää valtavaa painoa puoleltaan.. sitten siihen istui tavis "poikanen" eipä noussut edes yksi paino puoleltaan ,, hieman kohosi ja nekin epätahtiin, mutta ei muuta.

        Unohda ne kitkat.

        Laivan paino 58000t tai 58000000kg ja käytettävä työntövoima 900kg.. siitä tulee kiihtyvyydeksi oliko noin 0,1mm/s Mutta koska laivaa ympäröi vesi,, sekin vesi liikkuu laivan mukana ja nostaa kiihdytettävää massaa..maksimissaan kolminkertaiseksi.. enkä vain kaksi kertaiseksi.


      • Oikaisu....
        Kullberin talli kirjoitti:

        Minun jaloistani moisia tehoja ei lähde, olen vai nähnyt kuinka menestynytkin oululainen bodari lämmitteli ko.painoilla
        ennen lavalle menoaan. Ja tämä 900 kg siis jalkaprässissä.
        Edelleenkin peräisin laskutapaa miten sen saa todistettua...liikekitka/lepokitka vedessä tms...

        Jos ei lämmitellyt pystyprässillä, niin jalkojen tuottama voima ei ollut lähelläkään 900 kiloa.


      • KitKat
        airfoil kirjoitti:

        Joo meissä on eroja. Itsekkin havaitsin Zeppeliinin terapeuteilla ollessani kuinka yksi bodari nosteli istualtaan mikä laite lienee ollut.. kun työnteli neljää valtavaa painoa puoleltaan.. sitten siihen istui tavis "poikanen" eipä noussut edes yksi paino puoleltaan ,, hieman kohosi ja nekin epätahtiin, mutta ei muuta.

        Unohda ne kitkat.

        Laivan paino 58000t tai 58000000kg ja käytettävä työntövoima 900kg.. siitä tulee kiihtyvyydeksi oliko noin 0,1mm/s Mutta koska laivaa ympäröi vesi,, sekin vesi liikkuu laivan mukana ja nostaa kiihdytettävää massaa..maksimissaan kolminkertaiseksi.. enkä vain kaksi kertaiseksi.

        "Laivan paino 58000t tai 58000000kg ja ..."

        Oli kyse Silja Serenade nimisestä aluksesta;)

        Se loota painaa (alus,lasti,polttoaine,vesi,yms) n.7000 tonnia.


      • airfoil
        KitKat kirjoitti:

        "Laivan paino 58000t tai 58000000kg ja ..."

        Oli kyse Silja Serenade nimisestä aluksesta;)

        Se loota painaa (alus,lasti,polttoaine,vesi,yms) n.7000 tonnia.

        Pureskellaampa vastaustasi. Aluksen suurin pituus on 203m ja suurin leveys 31,5m . Kuvitellaan vedenalaisen osan pituudeksi 180, ja koska alus on aika laatikonmuotoinen vedenalaisen osan leveys 31m 180x31m =5580 alus kulkisi vain 1,26metriä syvässä vedessä???
        Samaisen aluksen suurin syväys on kuitenkin 7,1m.

        En löytänyt aluksen painoa,, vain brt luvun joka oli kuitenkin niin lähellä noita syrjäytetyn vesimassan tietoja, siksi käytin tuota lukua vaikka huomasin ettei vesimassan määrä täsmää tuon brt. luvun kanssa. Todellinen paino lienee yli puolet 58000t.


      • lahtiB
        airfoil kirjoitti:

        Pureskellaampa vastaustasi. Aluksen suurin pituus on 203m ja suurin leveys 31,5m . Kuvitellaan vedenalaisen osan pituudeksi 180, ja koska alus on aika laatikonmuotoinen vedenalaisen osan leveys 31m 180x31m =5580 alus kulkisi vain 1,26metriä syvässä vedessä???
        Samaisen aluksen suurin syväys on kuitenkin 7,1m.

        En löytänyt aluksen painoa,, vain brt luvun joka oli kuitenkin niin lähellä noita syrjäytetyn vesimassan tietoja, siksi käytin tuota lukua vaikka huomasin ettei vesimassan määrä täsmää tuon brt. luvun kanssa. Todellinen paino lienee yli puolet 58000t.

        Se brt (bruttorekisteritonni) on tilavuusmitta, n.2,8 m3.

        Nykyisin käytetään termiä GT (gross tonnage)

        Ai paljonko se kiulu painaa ??

        No jotakuinkin 4600 tonnia.


      • airfoil joka ei kirj
        lahtiB kirjoitti:

        Se brt (bruttorekisteritonni) on tilavuusmitta, n.2,8 m3.

        Nykyisin käytetään termiä GT (gross tonnage)

        Ai paljonko se kiulu painaa ??

        No jotakuinkin 4600 tonnia.

        Olipa tuuri että ne "teidän" laivat on noinkin kepeitä.

        Tällä nosturilla nousee Italiankin haaksirikkolaiva Costa Concordia että heilahtaa

        Thialf Heerema nostokyky: 14 200 t (2 x 7 100)


    • Fyysikko

      Vesi on tosiaan siitä mukava aine, että pienillä nopeuksilla ja kiihtyvyyksillä siinä ei esiinny kitkaa. Ihan samoin kuin toisessa "nesteessä" - ilmassa - ei tarvitse ilmanvastusta ottaa huomioon pienillä nopeuksilla (yleensä alle 5 - 10 m/s). Vesi kun on tihempää ainetta, niin tuo nopeus on tietysti paljon pienempi, mutta tämän laskelman ehtona sitä ei tarvitse huomioida.

      Samasta syystä ei tarvitse veden massaa huomioida. Veden liike on juuri se vastustava voima, joka tuossa edellä jätettiin huomiotta.

      Se laskukaavahan on fysiikan perusyhtälö: F=ma,
      josta kiihtyvyys ratkaistuna a=F/m.
      F on newtoneita. Jalkaprässin kiloista ne saadaan kertomalla maan "vetovoiman" aiheuttamalla kiihtyvyydellä 9,81 m/s2. Tämän mallin laskentatarkkuuden rajoissa likiarvo 10 on riittävä. Siis jakamalla työntövoima n. 9000 N laivan massalla 58000000 kg saadaan tulokseksi noin 0,15 m/s2.

      Airfoilin kertoma 0,1 mm/s2 on siis varsin konservatiivinen arvio, mutta ehkä lähempänä todellisuutta. Vaikka jälkaprässissä saadaan aikaan iso hetkellinen teho, niin jaksaako samaa voimaa pitää yllä 10 tai 20 sekuntia?

      Pyörimiskitka on samalla tavalla hyvin pieni. Siitä syystä esim. voimamieskisoissa vedetään rekkoja tai ratikoita tai yksi mies voi työntää junanvaunuja. Tuloksen ratkaisee jatkuvan voiman tuottokyky ja riittävän pitävän työntöpisteen löytäminen. Laivaa koskeva laskelma on siis totta, jos saadaan rakennettua työntöalusta, joka kestää tuon 9000 N voiman. Muussa tapauksessa täytyy tosiaan lähteä laskemaan sen osia. Mutta kyllä kitkalla (vrt. sopivan pehmeäpohjaiset lenkkarit ja asfaltti) ja työntösuuntaa säätämällä päästään yli omaa massaa vastaaviin työntövoimiin. Työntövoima nimittäin lisää sitä kitkaa. Tuota 9000 N voimaa ei kuitenkaan pysty saavuttamaan ilman erityisjärjestelyjä.

      • Fyysikko

        Oho, jäipä kirjoitusvirhe tuonne laskelmaan. Tulos on siis 0,15 mm/s2, eikä tuhatkertainen 0,15 m/s2...

        Nesteiden vastuksesta vielä. Ilmassa sitä voi verrata arkikokemukseen. Kun kävelet tyynessä säässä normaalia nopeutta 1,0 - 1,5 m/s (3,6 - 5,4 km/h), et juuri huomaa ilmavirtaa. Juostessasi maksiminopeudella 8 - 10 m/s (urheilijat jopa 12 m/s hetkellisesti) tunnet jo selkeästi ilmavirran ja sillä on pieni vaikutustuloksiin (myötätuuli vs. vastatuuli). Mutta kunnolla voiman tunnet vasta, kun työnnät kätesi ulos auton ikkunasta satasen vauhdissa (n. 30 m/s).

        Vesi on 1000 kertaa tiheämpi aine kuin ilma, joten se pienentää näitä nopeuksia vastaavasti. Myös vedessä voit huomata vastaavan eron. Jos liikutat sormiasi hiljalleen vedessä (vrt. suomifilmin kohtaukset, tyttö ja vesi), saatat tuntea veden liikkeen, mutta et juuri vastustavaa voimaa. Mutta jos lyöt vettä tai teet mahdollisimman nopeita uintiliikkeitä, niin tunnet vastustavan voiman selkeästi. Ja painepesurilla saadaan sitten aikaan jo melkoisia pistemäisiä voimia!

        Vastustavaan kokonaisvoimaan vaikuttaa myös kappaleen pinta-ala. Laivaa sivusuuntaan työnnettäessä pinta-ala on melkoinen (esim. 250 m pitkä kertaa 9 m syväys)... Mutta kun pysytään nopeusalueella mm/s, niin tätä ei taaskaan tarvitse huomioida.


      • ei tikitaalimies
        Fyysikko kirjoitti:

        Oho, jäipä kirjoitusvirhe tuonne laskelmaan. Tulos on siis 0,15 mm/s2, eikä tuhatkertainen 0,15 m/s2...

        Nesteiden vastuksesta vielä. Ilmassa sitä voi verrata arkikokemukseen. Kun kävelet tyynessä säässä normaalia nopeutta 1,0 - 1,5 m/s (3,6 - 5,4 km/h), et juuri huomaa ilmavirtaa. Juostessasi maksiminopeudella 8 - 10 m/s (urheilijat jopa 12 m/s hetkellisesti) tunnet jo selkeästi ilmavirran ja sillä on pieni vaikutustuloksiin (myötätuuli vs. vastatuuli). Mutta kunnolla voiman tunnet vasta, kun työnnät kätesi ulos auton ikkunasta satasen vauhdissa (n. 30 m/s).

        Vesi on 1000 kertaa tiheämpi aine kuin ilma, joten se pienentää näitä nopeuksia vastaavasti. Myös vedessä voit huomata vastaavan eron. Jos liikutat sormiasi hiljalleen vedessä (vrt. suomifilmin kohtaukset, tyttö ja vesi), saatat tuntea veden liikkeen, mutta et juuri vastustavaa voimaa. Mutta jos lyöt vettä tai teet mahdollisimman nopeita uintiliikkeitä, niin tunnet vastustavan voiman selkeästi. Ja painepesurilla saadaan sitten aikaan jo melkoisia pistemäisiä voimia!

        Vastustavaan kokonaisvoimaan vaikuttaa myös kappaleen pinta-ala. Laivaa sivusuuntaan työnnettäessä pinta-ala on melkoinen (esim. 250 m pitkä kertaa 9 m syväys)... Mutta kun pysytään nopeusalueella mm/s, niin tätä ei taaskaan tarvitse huomioida.

        Teorianne on niin sun näin. Kokemuksesta voin kertoa että laiva liikku miesvoimalla hyvin. Joskus nuoruuden hullun puuskassa tuli vedettyä tankkilaiva korjaus altaaseen.Mittaa laivalla 260m.Halpa siirto mutta haukut tuli siitäkin. Paatti kolahti altaan perään.


      • airfoil

        Laivan veden alaisesta sivuttais pinta-alasta johtuen se vesi ulkopuolella lisää myös sitä kiihdytettävää massaa. Jos vedessä kelluu höyheniä, ja ne liikkuu laivan mukana likkuu vesikin mukana= lisää massaa. Tietysti pintajännitys sitoo niitä paikalleen.

        Laivan työntämiseen seisaaltaan. Vertaa lumikolan työntäminen. siinä työntävoima jää todella pieneksi. Murkkuikäisenä tein valtavan mäen työntämällä aina vaan lisää lunta huipulle ja ramppi piteni ja piteni. luulin todellakin että työntäisin jopa 50kilon voimalla. mutta olihan ylltys kun laiton tavallisen vaa'an seinää vasten ja kolalla työnsin sitä.. kuinka hyvin vaaka toimi siinä asennossa ei ole käsitystä, mutta aloin ajatella , etten todellakaan voi työntää edes puolella omasta painosta. ja se lukema oli todella pieni muistaaksen 20kilon luokkaa..

        Fyysikko on oikeassa että selkä laivaa vasten ja sopivilla kengillä pitoa on paljon ja voima lisää myös kitkaa. mutta ei minusta edes omaan painon arvoisiin voimiin päästä, sekää voima ei kohdistu sivuttain yläviistoon kaataen laivaa kyljelleen.

        Miksihän ketjussa "ei tikitaalimiehen" vetämä laiva osui seinään, helpostihan se olisi pitänyt pysäyttääkin, kun sama voima kuin liikkeelle lähtiessä. tais olla satua joku kohta.. ehkä sanat "miesvoimalla hyvin" paino sanalla hyvin;)

        Olisi silti todella mukavaa tuupata laiva irti laiturista:)


      • juntti-junkki
        airfoil kirjoitti:

        Laivan veden alaisesta sivuttais pinta-alasta johtuen se vesi ulkopuolella lisää myös sitä kiihdytettävää massaa. Jos vedessä kelluu höyheniä, ja ne liikkuu laivan mukana likkuu vesikin mukana= lisää massaa. Tietysti pintajännitys sitoo niitä paikalleen.

        Laivan työntämiseen seisaaltaan. Vertaa lumikolan työntäminen. siinä työntävoima jää todella pieneksi. Murkkuikäisenä tein valtavan mäen työntämällä aina vaan lisää lunta huipulle ja ramppi piteni ja piteni. luulin todellakin että työntäisin jopa 50kilon voimalla. mutta olihan ylltys kun laiton tavallisen vaa'an seinää vasten ja kolalla työnsin sitä.. kuinka hyvin vaaka toimi siinä asennossa ei ole käsitystä, mutta aloin ajatella , etten todellakaan voi työntää edes puolella omasta painosta. ja se lukema oli todella pieni muistaaksen 20kilon luokkaa..

        Fyysikko on oikeassa että selkä laivaa vasten ja sopivilla kengillä pitoa on paljon ja voima lisää myös kitkaa. mutta ei minusta edes omaan painon arvoisiin voimiin päästä, sekää voima ei kohdistu sivuttain yläviistoon kaataen laivaa kyljelleen.

        Miksihän ketjussa "ei tikitaalimiehen" vetämä laiva osui seinään, helpostihan se olisi pitänyt pysäyttääkin, kun sama voima kuin liikkeelle lähtiessä. tais olla satua joku kohta.. ehkä sanat "miesvoimalla hyvin" paino sanalla hyvin;)

        Olisi silti todella mukavaa tuupata laiva irti laiturista:)

        On sitä joskus siirretty laivaa, tosin viiden ukon toimesta.

        Alus oli puolilastissa ja kun lastia otettiin 17 000 tonnia, painoa oli n.10 000 tonnia.

        Nopeasti siinä ei tapahtunut mikään, paitsi otsan kastuminen;)


      • Kullberin talli
        juntti-junkki kirjoitti:

        On sitä joskus siirretty laivaa, tosin viiden ukon toimesta.

        Alus oli puolilastissa ja kun lastia otettiin 17 000 tonnia, painoa oli n.10 000 tonnia.

        Nopeasti siinä ei tapahtunut mikään, paitsi otsan kastuminen;)

        Kiitoksia asiantuntijoille, lienen sen viskipullon näillä eväillä saavani. Mutta.....
        Millaiseen alukseen ne ihmisen voimat sitten riittävät, esim. nyt se 9000 Newtonia.
        Saako sillä liikutettua lentotukialusta? Anteeksi tyhmyyteni, mut kai se raja jossain tulee vastaan.
        Poistetaan siis pari muuttujaa.
        Lentotukialus makaa studio olosuhteissa valtavassa altaassa, sen kylkeen kohdistetaan 5000 newtonin paino.
        Aikaa on työntöön vaikka hurumykke :)


      • Kullberin talli29
        Kullberin talli kirjoitti:

        Kiitoksia asiantuntijoille, lienen sen viskipullon näillä eväillä saavani. Mutta.....
        Millaiseen alukseen ne ihmisen voimat sitten riittävät, esim. nyt se 9000 Newtonia.
        Saako sillä liikutettua lentotukialusta? Anteeksi tyhmyyteni, mut kai se raja jossain tulee vastaan.
        Poistetaan siis pari muuttujaa.
        Lentotukialus makaa studio olosuhteissa valtavassa altaassa, sen kylkeen kohdistetaan 5000 newtonin paino.
        Aikaa on työntöön vaikka hurumykke :)

        Liikkuuko lentotukialus :)


      • airfoil
        Kullberin talli29 kirjoitti:

        Liikkuuko lentotukialus :)

        Liikkuu lentotukialus, joka ei ole suurin tyyppi. Öljytankkerit esim Knock Nevis.sin paino oli täydessä lastissa 647955 tonnia. Pituutta oli 458, leveyttä 69 maksimisyvyyttä päälle 24m.

        Huomasin tuossa muuten maailman suurimman risteilyaluksen oasis of the Seasin painavan vain 45000 tonnia.

        Mutta olkoot kappale kuinka suuri, jos se on kelluu vedessä ja muut voimat ei vaikuta. ihminen jaksaa työntää sen liikkeelle, kun aikaa vaan on riittävästi.


      • lahtiB
        airfoil kirjoitti:

        Liikkuu lentotukialus, joka ei ole suurin tyyppi. Öljytankkerit esim Knock Nevis.sin paino oli täydessä lastissa 647955 tonnia. Pituutta oli 458, leveyttä 69 maksimisyvyyttä päälle 24m.

        Huomasin tuossa muuten maailman suurimman risteilyaluksen oasis of the Seasin painavan vain 45000 tonnia.

        Mutta olkoot kappale kuinka suuri, jos se on kelluu vedessä ja muut voimat ei vaikuta. ihminen jaksaa työntää sen liikkeelle, kun aikaa vaan on riittävästi.

        Oasis of the Seas painaa vain 17 500 tonnia.


      • airfoil
        lahtiB kirjoitti:

        Oasis of the Seas painaa vain 17 500 tonnia.

        Mikä on tietolähteesi,, laskit lohkojen painot yhteen josta tulee tuo paino? wikipediassa on noin, samaisella sivulla taulukossa on kuitenkin uppoumaksi laitettu 100 000t

        http://yle.fi/alueet/turku/2009/10/sadat_saattelivat_maailman_suurimman_risteilijan_matkaan_turusta_1121335.html

        Tuolla oli painoksi laitettu mainitsemanii 45 000t

        jälleen laskinta käyttäen saadaan syrjäytetyn vesimäärän painoksi
        n280x 47x 8m 105 000m3 syväys on oikeesti yhdeksän metriä mutta lienee siellä köli joka pullottaa pohjasta.

        lahtib painolla alus kulkisi miltei aamukasteessa, oikeesti 1,3m syvässä. köli.

        Sanomattakin selvää että noin matalassa se ei kulje, koska 6m allokossa päivä paistaisi alitse.

        Mikäs ydinfyysikko2:sta ärsytti. Ei kaikki voi tietää taustoja, miksi jokin liikkuu ja miksi ei liiku. Koitin olla perustellinen, miksi ihminen kykeneisi noinkin mahdottoman tuntuiseen urakkaan. Jos sanon että pystyy, niin kuin eka viestissa sanoinkin, et olisi itsekkään uskonut, lienetkö fyysikko sen enempää kuin minäkään. Ja lisä kysymyksillä haettiin nopeuksia ja kiihtyvyyksiä. Vihjaa toki jos tuli vääriä asioita tai keksit vielä lisäämistä.

        Minusta tämä viesti ketju oli paras pitkään aikaan:) Ilman noita betasoihtuja, ja käpertyviä energioita.


    • ydinfyysikko2

      arfoilille vois antaa vuoden paskaselostuksen palkinnon. ja niinkun tuolla sanottin se 900kg jalkaprässisä ei tarkoita että jaloilla jaksaa työntää 900kg voimalla koska sitä työnnetään vinossa kulmassa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?

      Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai
      Kotimaiset julkkisjuorut
      124
      2100
    2. Stepuli itkee facessa

      Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      2009
    3. Martina oli sarjassaan tänään 32.

      Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      210
      1817
    4. Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.

      Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      258
      1491
    5. Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.

      Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1397
    6. Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.

      Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii
      Maailman menoa
      541
      1142
    7. Minä menetän sinut kokonaan

      Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.
      Ikävä
      50
      992
    8. Onpas Martina valinnut sopivan laulun

      Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      115
      936
    9. Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.

      Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse
      Maailman menoa
      348
      921
    Aihe