Kyllä piti vanha lämpöennätys yhäkin pintansa. Jo vuodelta 1938 mitattu vuoden keskilämpötila on yhä lämpimin vuosi Suomessa kautta mittaushistorian.
Eipä ole lämmennyt, ei.
Eipä ole lämmennyt, ei.
Vuosi 1938 yhä lämpimin vuosi
...........
14574
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
FMI julistaa taas että vaihteekso 30 -40 vaihteessa oli 0,5 astetta kylmampää.
Mutta mutta" Taulukko. Suomen keskilämpötilan lineaarinen trendi v. 1908 -2010 hila-aineistosta laskettuna."
Ja arvatkaa mikä on hila-aineisto, ei lasketakkaan sääasemien lämmöistä, vaan
adjusteerataan ja manipuloidaan, eli interpoloidaan.
http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/3db6d382-8d68-498d-bad9-40c5aedf42e3/hila-aineistojen-tuottaminen.html
Eli 30 luvulla oli vähän mittauspisteitä, eli pleikkarillahan ne taas pulaa.
Juuri näin. Myöskin jotta tulokset olisi vertailukelpoisia pitäisi vertailla vain niitä 3 mittauspaikkaa jotka ovat olleet 1930 luvulla ja edelleen eli HKI, JKL ja Sodankylä. Jos ne tilastot otetaan niin 1930 luku on selvästi lämpimämpää kuin nykyaika. Tämän todistaa myös, että tuolloin viljeltiin vehnää Lappia myöten.
Kyllä taas tulee paksua tuubaa. Vai vaan kolme mittauspaikkaa 1930 luvulla. Ilmatieteenlaitos kertoo aivan muuta.
Ilmatieteenlaitos kertoo sivuillaan, että sääasemia on nykyään n. 400 ja niistä ennen 1930 luvun loppua oli jo 21 toiminnassa. 1920 luvulla tai aikaisemmin oli jo 15 asemaa; ei kolme, kuten väitit. Erikseen oli vielä mareografeja, sademittareita ja ilman laatua mittaavia asemia. Sääasemia oli ympäri Suomea saaristosta Lappiin.
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&ved=2ahUKEwji1MzT7c-DAxXGAxAIHceNA6YQFnoECAgQAQ&url=https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintoasemat&usg=AOvVaw0V-ItUg1emS4xhrjUvmA59&opi=89978449
Kolmekymmenluvulla on tehty yksi ainoa kuukausittainen lämpöennätys nimittäin kesäkuu 1935.
Viimeisen kokonaisen vuosikymmenen aikana eli 2010 luvulla kuukausittaisia lämpöennätyksiä on tehty kolme ja jos vuosi 2010 laskettaisiin, niin viisi.
Jos koko -30 luku olisi ollut nykyistä lämpimämpi, ennätyksiä olisi tehty paljon enemmän kuin yksi.
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwjLiImy7M-DAxVxFBAIHQ6bAvEQFnoECAwQAw&url=https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lampotilaennatyksia&usg=AOvVaw0daTA-PA2HlgUQAl1I9zyG&opi=89978449
Hilamenentelmä on aivan pätevä arviointimenetelmä silloin kun pitää arvioida mittauspisteiden välillä olevaa säätilaa. Sekin taitaa olla denialisteille liian vaikea ymmärtää.
Aloittajalla on varmaan näyttöä väitteensä tueksi?
Tässä näyttöä siitä, ettei väite pidä paikkaansa:
"Ilmatieteen laitoksen alustavien tilastojen mukaan vuoden 2020 keskilämpötila oli Suomessa ennätyksellisen korkea, noin 4,8 astetta. Tämä ylittää edellisen ennätyksen vuodelta 2015 jopa noin 0,6 asteella. Tilastot ulottuvat aina 1800-luvun puoliväliin saakka."
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&ved=2ahUKEwijrI6T78-DAxVSJxAIHVRgBwUQFnoECBgQAQ&url=https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/EltRuXy4rGloHFEAnWTXx&usg=AOvVaw3Hm5mH4k1IT06BaiXFYIMb&opi=89978449
Mutta eipä tuossa sanottu että syynä olisi CO2.
Eikä säätiedotuksessa erikseen kerrota, että kovalla pakkasella voi ulkona tulla kylmä.
Mutta sama laitos sanoo sen toisella sivulla.
"Merkittävimmät ilmaston lämpenemiseen vaikuttavat pitkäikäiset kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja typpioksiduuli (N2O). Näiden kaasujen pitoisuudet ovat kasvaneet ilmakehässä selvästi esiteollisesta ajasta."
Merkittävin ilmaston lämpenemiseen vaikuttava kasvihuonekaasu on vesihöyry, joka on tehokkain alailmakehän viilentäjä.
Miksiköhän tuo unohtui listasta, tuskin tiedon puutteesta !
Se puuttui siksi, että H2O:n kierto ilmakehässä on nopeaa ja keskimääräinen pitosisuus melko muuttumaton. H2O lämmittää, mutta sen vaikutus on melko vakio. Listassa olevat kaasut aiheuttavat lämpenemistä, eli lämpötilan nousua.
No no, vesihöyryn pitoisuus vaihtelee ~ 0...5%, kun taas listan muiden kaasujen yhteinen pitoisuuskaan ei yllä edes samoille kymmenyksillekään, ja väite vesihöyryn tai listan muidenkaan kaasujen lämmittävästä vaikutuksesta vaatisi edes alustavaa selitystä, pelkästään se, että niitä kutsutaan kasvihuonekaasuiksi ei ole osoitus mistään vaikutuksesta lämpötilaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/Greenhouse_gas
Tuolla asia on selitetty. Sivulla esitetty löytyy sivun alaosassa olevista kirjallisuusviitteistä tarkistettavissa olevana tietona.
Kas tässä alustava selitys CO2:n toimintamekanismista ilmaston lämmittäjänä:
"Hiilidioksidimolekyyli absorboi IR-säteilyä erityisesti aaltolukujen 670/cm ja 1000/cm (aallonpituudet n. 15 ja 100 mikrometriä) ympäristössä, joissa sen absorptiotehokkuus on vesihöyryä suurempi. Hiilidioksidin, kuten muidenkin kasvihuonekaasujen, osalta näillä aallonpituusalueella ovat merkittäviä molekyylin pyörähdys- ja värähdystilat, joitten kvantittuneita energiasiirtymiä on useita ko. aallonpituusalueilla.
Aikaskaalaa CO2-molekyylin viritystilan purkautumiselle kuvaa Einsteinin A-kerroin. Useiden kaasujen osalta näitä on saatavilla tietokannoista, esim. HITRAN (https://www.cfa.harvard.edu/HITRAN/ 7, ks. myös Rothman ym. 2013). Keskeisien hiilidioksidin absorptiokaistojen osalta aikaskaala viritystilan purkautumiselle fotonin emissiona satunnaiseen suuntaan vaihtelee melko paljon energian funktiona, mutta on luokkaa sadoista mikrosekunneista aina useisiin sekunteihin, tyypillisen aikaskaalan ollessa kymmenien millisekuntien luokkaa.
Molekyylien välisten törmäysten aikaskaala kaasussa riippuu kaasun paineesta ja koostumuksesta: Ilmakehän tapauksessa voimme maanpinnan tasolla arvioida peräkkäisten törmäysten tapahtuvan n. 0,1 ns aikaskaalassa, ja tropopaussin korkeudelle noustessa tämä kasvaa n. 0,5 nanosekuntiin. Molemmissa tapauksissa hiilidioksidimolekyyli ehtii ennen viritystilan purkautumista käymään läpi tuhansista miljooniin törmäyksiä, joissa energia tasoittuu kaasun molekyylien kesken (värähdys- ja rotaatiotilojen energiasta etenemisliikkeen energiaksi). Toisin sanottuna, vain yksi tuhansista tai miljoonista CO2-molekyylin viritystiloista purkautuu saman aallonpituuden fotonina kuin viritystilan aiheuttanut fotoni – ilmiön tarkempi analyysi vaatii toki tässä kuvattua täsmällisempää käsittelyä. Suuruusluokat ovat samoja myös muille kasvihuonekaasuille."
Odottelen vieläkin linkkiä tietolähteeseen, mihin aloittaja perustaa väitteensä.
Vai tuliko tuokin väite Stetsonista?
Väärin meni.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vuosi-2023-oli-mittaushistorian-kuumin-vuosi/8854132
2023 on 100% konsensuksella kuumin vuosi ikinä sitten viime jääkauden alkamisen.