Vuosi 1938 yhä lämpimin vuosi

Kyllä taas tulee paksua tuubaa. Vai vaan kolme mittauspaikkaa 1930 luvulla. Ilmatieteenlaitos kertoo aivan muuta.

Ilmatieteenlaitos kertoo sivuillaan, että sääasemia on nykyään n. 400 ja niistä ennen 1930 luvun loppua oli jo 21 toiminnassa. 1920 luvulla tai aikaisemmin oli jo 15 asemaa; ei kolme, kuten väitit. Erikseen oli vielä mareografeja, sademittareita ja ilman laatua mittaavia asemia. Sääasemia oli ympäri Suomea saaristosta Lappiin.

https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&ved=2ahUKEwji1MzT7c-DAxXGAxAIHceNA6YQFnoECAgQAQ&url=https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintoasemat&usg=AOvVaw0V-ItUg1emS4xhrjUvmA59&opi=89978449

Kolmekymmenluvulla on tehty yksi ainoa kuukausittainen lämpöennätys nimittäin kesäkuu 1935.
Viimeisen kokonaisen vuosikymmenen aikana eli 2010 luvulla kuukausittaisia lämpöennätyksiä on tehty kolme ja jos vuosi 2010 laskettaisiin, niin viisi.
Jos koko -30 luku olisi ollut nykyistä lämpimämpi, ennätyksiä olisi tehty paljon enemmän kuin yksi.

https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwjLiImy7M-DAxVxFBAIHQ6bAvEQFnoECAwQAw&url=https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lampotilaennatyksia&usg=AOvVaw0daTA-PA2HlgUQAl1I9zyG&opi=89978449

Hilamenentelmä on aivan pätevä arviointimenetelmä silloin kun pitää arvioida mittauspisteiden välillä olevaa säätilaa. Sekin taitaa olla denialisteille liian vaikea ymmärtää.

Mutta eipä tuossa sanottu että syynä olisi CO2.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta eipä tuossa sanottu että syynä olisi CO2.

Eikä säätiedotuksessa erikseen kerrota, että kovalla pakkasella voi ulkona tulla kylmä.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta eipä tuossa sanottu että syynä olisi CO2.

Mutta sama laitos sanoo sen toisella sivulla.

"Merkittävimmät ilmaston lämpenemiseen vaikuttavat pitkäikäiset kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja typpioksiduuli (N2O). Näiden kaasujen pitoisuudet ovat kasvaneet ilmakehässä selvästi esiteollisesta ajasta."

Anonyymi kirjoitti:

Mutta sama laitos sanoo sen toisella sivulla.

"Merkittävimmät ilmaston lämpenemiseen vaikuttavat pitkäikäiset kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja typpioksiduuli (N2O). Näiden kaasujen pitoisuudet ovat kasvaneet ilmakehässä selvästi esiteollisesta ajasta."

Lue lisää

Merkittävin ilmaston lämpenemiseen vaikuttava kasvihuonekaasu on vesihöyry, joka on tehokkain alailmakehän viilentäjä.

Miksiköhän tuo unohtui listasta, tuskin tiedon puutteesta !

Anonyymi kirjoitti:

Merkittävin ilmaston lämpenemiseen vaikuttava kasvihuonekaasu on vesihöyry, joka on tehokkain alailmakehän viilentäjä.

Miksiköhän tuo unohtui listasta, tuskin tiedon puutteesta !

Lue lisää

Se puuttui siksi, että H2O:n kierto ilmakehässä on nopeaa ja keskimääräinen pitosisuus melko muuttumaton. H2O lämmittää, mutta sen vaikutus on melko vakio. Listassa olevat kaasut aiheuttavat lämpenemistä, eli lämpötilan nousua.

Anonyymi kirjoitti:

Se puuttui siksi, että H2O:n kierto ilmakehässä on nopeaa ja keskimääräinen pitosisuus melko muuttumaton. H2O lämmittää, mutta sen vaikutus on melko vakio. Listassa olevat kaasut aiheuttavat lämpenemistä, eli lämpötilan nousua.

Lue lisää

No no, vesihöyryn pitoisuus vaihtelee ~ 0...5%, kun taas listan muiden kaasujen yhteinen pitoisuuskaan ei yllä edes samoille kymmenyksillekään, ja väite vesihöyryn tai listan muidenkaan kaasujen lämmittävästä vaikutuksesta vaatisi edes alustavaa selitystä, pelkästään se, että niitä kutsutaan kasvihuonekaasuiksi ei ole osoitus mistään vaikutuksesta lämpötilaan.

Anonyymi kirjoitti:

No no, vesihöyryn pitoisuus vaihtelee ~ 0...5%, kun taas listan muiden kaasujen yhteinen pitoisuuskaan ei yllä edes samoille kymmenyksillekään, ja väite vesihöyryn tai listan muidenkaan kaasujen lämmittävästä vaikutuksesta vaatisi edes alustavaa selitystä, pelkästään se, että niitä kutsutaan kasvihuonekaasuiksi ei ole osoitus mistään vaikutuksesta lämpötilaan.

Lue lisää

https://en.wikipedia.org/wiki/Greenhouse_gas

Tuolla asia on selitetty. Sivulla esitetty löytyy sivun alaosassa olevista kirjallisuusviitteistä tarkistettavissa olevana tietona.

Anonyymi kirjoitti:

No no, vesihöyryn pitoisuus vaihtelee ~ 0...5%, kun taas listan muiden kaasujen yhteinen pitoisuuskaan ei yllä edes samoille kymmenyksillekään, ja väite vesihöyryn tai listan muidenkaan kaasujen lämmittävästä vaikutuksesta vaatisi edes alustavaa selitystä, pelkästään se, että niitä kutsutaan kasvihuonekaasuiksi ei ole osoitus mistään vaikutuksesta lämpötilaan.

Lue lisää

Kas tässä alustava selitys CO2:n toimintamekanismista ilmaston lämmittäjänä:

"Hiilidioksidimolekyyli absorboi IR-säteilyä erityisesti aaltolukujen 670/cm ja 1000/cm (aallonpituudet n. 15 ja 100 mikrometriä) ympäristössä, joissa sen absorptiotehokkuus on vesihöyryä suurempi. Hiilidioksidin, kuten muidenkin kasvihuonekaasujen, osalta näillä aallonpituusalueella ovat merkittäviä molekyylin pyörähdys- ja värähdystilat, joitten kvantittuneita energiasiirtymiä on useita ko. aallonpituusalueilla.

Aikaskaalaa CO2-molekyylin viritystilan purkautumiselle kuvaa Einsteinin A-kerroin. Useiden kaasujen osalta näitä on saatavilla tietokannoista, esim. HITRAN (https://www.cfa.harvard.edu/HITRAN/ 7, ks. myös Rothman ym. 2013). Keskeisien hiilidioksidin absorptiokaistojen osalta aikaskaala viritystilan purkautumiselle fotonin emissiona satunnaiseen suuntaan vaihtelee melko paljon energian funktiona, mutta on luokkaa sadoista mikrosekunneista aina useisiin sekunteihin, tyypillisen aikaskaalan ollessa kymmenien millisekuntien luokkaa.

Molekyylien välisten törmäysten aikaskaala kaasussa riippuu kaasun paineesta ja koostumuksesta: Ilmakehän tapauksessa voimme maanpinnan tasolla arvioida peräkkäisten törmäysten tapahtuvan n. 0,1 ns aikaskaalassa, ja tropopaussin korkeudelle noustessa tämä kasvaa n. 0,5 nanosekuntiin. Molemmissa tapauksissa hiilidioksidimolekyyli ehtii ennen viritystilan purkautumista käymään läpi tuhansista miljooniin törmäyksiä, joissa energia tasoittuu kaasun molekyylien kesken (värähdys- ja rotaatiotilojen energiasta etenemisliikkeen energiaksi). Toisin sanottuna, vain yksi tuhansista tai miljoonista CO2-molekyylin viritystiloista purkautuu saman aallonpituuden fotonina kuin viritystilan aiheuttanut fotoni – ilmiön tarkempi analyysi vaatii toki tässä kuvattua täsmällisempää käsittelyä. Suuruusluokat ovat samoja myös muille kasvihuonekaasuille."