Pahin hurrikaani puoleen vuosisataan uhkaa
Kuubaa. Riehuu täydellä teholla vielä puolisen
vuorokautta, kunnes alkaa heiketä Kuuban saaren
päällä. Myöskin Miami ja varsinkin Key Westin
saaret saavat osansa.
http://www.nhc.noaa.gov/graphics_astorm15.html
Kuubaa. Riehuu täydellä teholla vielä puolisen
vuorokautta, kunnes alkaa heiketä Kuuban saaren
päällä. Myöskin Miami ja varsinkin Key Westin
saaret saavat osansa.
http://www.nhc.noaa.gov/graphics_astorm15.html
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ylitti Kuuban ja jatkaa Floridan rannikkoja
lakaisten samalla hiljalleen heikentyen kohti
pohjoiskoillista. Joidenkin tietokone-ennusteiden
mukaan sen rippeistä kehittyy Pohjois-Atlantilla
hyvin syvä matalapaine loppuviikosta ja meillekin
riittää pieni murena trooppisen kosteuden jämiä
ensi viikon aluksi.
Hurrikaanista vesihöyrykanavalla väärävärikuvana
(ihan nätti) puolen tunnin välein uusiutuvana:
http://www.ssd.noaa.gov/PS/TROP/DATA/RT/FLOAT/WV/2
0.jpg
Michellen rippeet vaelsivat pohjoiseen ja
syklonien syntyalueella muuttavat nyt muotoaan ja
keräävät uuttapuhtia siinä Labradorin-Grönlannin-
Islannin maisemissa ja enusteiden mukaan noin 955
mb:n syvyinen myrskykeskus ohittaa huomenna
aamupäivällä Islanin ja suuntaa kohti Pohjois-
Norjaa ja imaisee meillekin annoksen lämmintä
ilmaa joten lumet saavat kyytiä.
ohittelee parhaillaan Skandinaviaa
pohjoispuolelta ja se saavutti tämänhetkisen
tietämykseni mukaan 952 millibaarin pohjat, mikä
on alkavan talven toistaiseksi syvin lukema
Pohjois-Atlantilla. Myrsky nosti Suomenkin
alueilla merivettä ja Suomenlahden pohjukassa oli
yli metri ja Pohjanlahden perukoilla yli 120
senttiä plussaa.
Ilman lämpötila nousi vuorokaudessa
viitisentoista astetta ja lumi suli.
Jatkossa sivumennyt matalapaine vetää Jäämereltä
tänne Suomeen kylmää ilmaa ja lämpötila laskee
ainakin torstaihin asti, jolloin uusi matalapaine
ohittaa Suomen samaa reittiä ja sen jälkipuolella
jälleen selkenee ja tähdenlentokatsasteluilma
näyttänee lupaavalta.
Ei kannata olla huolissaan, niitä tulee lisää,
sillä Kioton sopimus vesitettiin niin pahasti.
Saadaan lisää boforeja vitsien aiheeksi;)
Tulee aikanaan ja omalla painollaan, kun se on
kunnolla käynnistetty, eikä sen pysäyttämiseen
ole mitään järkeviä keinoja ja sen tulemisen
noputtamisen pieneenkin jarruttamiseen
suhtaudutaan tämän maailman päättäjien parissa
varsin pidättyväisesti.
Voisihan tälläkin minifoorumilla pohdiskella sen
mahdollisia vaikutuksia Suomen- ja
maailmanlaajuisesti.
Seuraukset ovat jo tiedossa, surulliselta
näyttää, veden pinta nousee, jo nyt Tyynellä
merellä evakuoidaan uppoavien pikkuvaltioiden
asukkaita;( Samalla Usan öljyteollisuuden
lobbarit kertovat, ettei asialle voi mitään,
muuta kuin jättää asia markkinavoimien
ratkaistavaksi. Suomella on ollut se etu, että
meillä maa kohoaa koko ajan (-60 luvulta joissain
paikoin jopa 40cm). Nämä ilmaston
suojelusopimukset ovat olleet aivan
riittämättömiä siihen nähden mitä on tulossa. Jo
nyt hurrikaanien määrän on todettu lisääntyneen
ikävässä määrin, ja se on vasta alkua. Pohjoiset
napajäätiköt sulavat luultua nopeammin, joissain
paikoin jopa 40cm vuodessa. Seurauksia voi vain
kuvitella. Jos jotain olisi todella haluttu
tehdä, niin kasvihuonekaasujen määrää olisi
pitänyt pudottaa 85% tuon muutaman prosentin
sijasta. Tosin Usa totesi, ettei heillä ole
taloudellisia valmiuksia moiseen, talous ennen
kaikkea, sehän siellä on se pääasia;(
Nykyisissä ilmasto-oloissa hurrikaanien synnylle
on edellytyksenä meren pintalämpötilan nouseminen
yli 26 celsiusasteen. Matemaattisten ilmakehä- ja
myrskymallien mukaan meren pintalampötilan nousu
kolmella asteella kasvattaa hurrikaanien tehon
teoreettista ylärajaa noin 50 prosentilla. Meren
pintalämpötilan kiipeäminen jonnekim 35 asteen
tienoille tai yläpuolelle tropiikissa
mahdollistaa ns. super-hurrikaanin eli
hypercaanin kehittymisen, mikä onkin sitten jo
jotain aivan eri kaliberia kuin nämä kesyt
nykyiset.
Sellaisista on löytynyt merkkejä Väli-Amerikan ja
Pohjois-Amerikan eteläosien sedimenttikerroksista
joidenkin tuhansien vuosien takaa. (viime
jääkauden päättymisen jälkeisenä lämpökautena
maapallon keskilämpötila oli muutamia asteita
nykyistä korkeampi, mikä mahdollisti sellaisia
kummajaisia)
Muutama englanninkielinen sivu hyperkaaneista:
http://www.fraserinstitute.ca/publications/books/g
_warming/hurricanes.html
http://www.discovery.com/stories/science/hurricane
s/hurricanes.html
Ollakkaan, meriveden lämpötila on ylittänyt tuon
35 astetta useissa paikoissa väli amerikassa ja
Yhdysvaltojen eteläosissa. Tuo 35 astetta
tarkoittaa myös sitä, että rantoja myrskyiltä
suojaavat koralliriutat alkavat tuhoutua.
Saarilla, jossa veden lämpötila nousi 37:mään.
asteeseen, korallitriutat hajosivat ja olivat
enään valkoisia rannalle ajautuneita kuolleita
korallinpalasia. Tässä on tietenkin mukana tämä
El Ninjo ilmiö, mutta kuitenkin. Hyper
hurrikaaneista en tiedä, mutta nämä nykyisetkin
lämpötilat ovat lisänneet "myterien" määrää melko
radikaalisti. Ja muutosta parempaan on ihan turha
odotella, päinvastoin kyllä.
Kun korallit läkähtyvät kuumuuteen, tropiikin
saaria ja rantoja suojaava luonnollinen
aallonmurtaja alkaa murentua ja meren ja
myrskyjen eroosiovaikutus tehostuu ja aallokko
tasoittaa saaret särkiksi (katselin joitakin
aikoja sitten dokumenttia Tyynen meren katoavilta
saarilta. Siinä entinen saarelainen kahlaili
matalassa vedessä ja muisteli paikalla ennen
ollutta saarta) Kerran aaltojen veden alle
jyräämä saari ei todennäköisesti nouse uudelleen
pinnalle, ennenkuin seuraavan jääkauden
varastoidessa jäätä pohjoisille napa-alueille
ehkä noin viidentuhannen vuoden kuluttua (ellei
ihmiskunnan käynnistämä kasvihuoneilmiö pääse
liian peruuttamattomasti valloilleen).
Toinen samaan tulokseen johtava prosessi on
tropiikin rantojen mangrovemetsiköiden
raivaaminen katkarapukasvatusalueiksi. Rantojen
liete ja ravinteet huuhtoutuvat meriin ja kalojen
lisääntymisalueet tuhoutuvat ja rantojen
kuluminen kiihtyy.
Merien nouseskelusta. Geodeettisen laitoksen entinen ylijohtaja on laskeskellut vähän tulevaisuuden valtamerien käyttäytymistä. Kun vettä tulee jäätiköiden sulamisesta lisää meriin, lisäpaino painaa merenpohjaa alemmas ja vastaavasti manneralueet pompahtavat ylöspäin ja rannikot pysyttelevät suunnilleen samoissa lukemissa pitemmillä aikamitoilla.
Lue koko juttu:
http://www.tsv.fi/ttapaht/017/kakkuri.htm
Jostain uutisista tässä aika äskettäin sattui korviin, että tämän vuoden alkuneljännes maapallon keskilämmöllisesti olisi ollut mittaushistorian toiseksi lämpimin. Huippu oli 1998 (muistaakseni), jolloin El Ninokin oli voimissaan. Tänä keväänä El Nino käynnistyi myös, mutta saavutettavasta voimakkuusasteesta ei osata sanoa vielä varmoja ennusteita. Pitänee yrittää löytää vähän tilastoja ja vaikka astelukemia.
Edellinen luulemuskuulemusuutinen oli vähän niin ja näin, mutta suunnilleen oikein päin.
Globaali-maanpinta-keskilämpötila anomaliakäyrässä on vain vuoden tarkkuus, mutta näkee siitäkin jotakin
http://www.giss.nasa.gov/research/observe/surftemp/2001fig1.gif
Sitten on ihan numeerinen taulukko, mitä saakin tiirailla vähän tarkempaan
http://www.giss.nasa.gov/data/update/gistemp/GLB.Ts.txt
Siinä on tämän vuoden maaliskuukin jo mukana ja valikoimalla sopivimmat kolme peräkkäistä kuukautta, voidaan todeta että tämän vuotinen alku oli viidenneksi lämpimin tuhannesosa-aste-anomalioin verrattuna periodiin 1951-1980:
1. 813 1998 hemahu
2. 763 1998 tokehe
3. 760 1998 hutoke
4. 750 1998 keheel
5. 743 2002 tahema
Kuukausikeskilämpötila-anomalioissa tämänvuotinen maaliskuu oli toiseksi lämpimin (0.85 astetta),voiton vei vain helmikuu 1998 (0,94 astetta)
Jenkeissä tuossa viime kuun lopussa. Lainaan tekstin sellaisenaan Astronetin (ei näkynyt tekijänoikeuskieltoja) sivulta:
>>Joukko ankaria ukkosmyrskyjä lakaisi läpi Keski-Atlanttisia valtioita huhtikuun 28. päivänä, tuoden mukanaan voimakkaita tuulia, rakeita ja runsaita vesisateita useimmille alueille. Voimakas myrsky synnytti vähintään kaksi tornadoa, joista yksi luokiteltiin F5-luokan suppilopilveksi - kaikkein voimakkaimpaan kategoriaan, jonka tuulet puhaltavat nopeudella 260 mailia tunnissa (425 km/tunti). Voimakas tornado kosketti maata Marylandissa ja pyyhki La Pladan kaupungin läpi raunioittaen suurimman osan kaupungin historiallisesta keskustasta. Pyörremyrsky - voimakkain osavaltiossa koskaan rekisteröity ja voimakkain ehkä koko itäisessä U.S.A:ssa rekisteröity - repi kaiken maantasalle 24 mailia (39 km) pitkän polkunsa varrella, joka kulki lännestä itään osavaltion läpi.
keskilämmöltään. Nino ennusteet ennakoivat tämänkertaisesta suhteellisen vaimeaa, joten uusia lämpöennätyksiä ei ehkä syntyne.
http://www.nnic.noaa.gov/products/predictions/90day/SSTs/
Perusteellinen nooan säälinkkisivu
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/site_index.html
ja vähän taulukoita säistä
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/analysis_monitoring/bulletin/
ja sekalaisia sää-analyyseja
http://www.met.reading.ac.uk/~brugge/global.html
ynnä muuta mukavaa säästä puhujille
http://tao.atmos.washington.edu/climate_snapshot/
http://www.stormsurf.com/page2/links/globenso.shtml
http://www.science.gmu.edu/~yvikhlya/data/sst.html
http://weather.uwyo.edu/~geerts/cwx/www/climate.html
http://geography.uoregon.edu/weather/
http://www.ldeo.columbia.edu/dees/ees/climate/slides/ocean_atm_index.html
http://www.uwsp.edu/geo/internet/climate.html
http://www.guaranteedweather.com/guaranteedweather/content/el_nino/
http://www.tloffman.com/
Norjalainen lehti, mikä seuraa ilmasto- ja ympäristötutkimusta
http://www.cicero.uio.no/cicerone/
Ja vähänmuistakin kuvattavista jutuista
http://images.google.com/imgres?imgurl=rsd.gsfc.nasa.gov/pub/goes/961104.moon.vis.jpeg&imgrefurl=http://rsd.gsfc.nasa.gov/goes/text/hotstuff.html&h=795&w=1043&prev=/images?q=moon&svnum=10&hl=fi&lr=&ie=UTF-8&oe=UTF-8&sa=G
Kasvihuonekomediasta
Kirjoittelin asiasta jokin aika sitten, joten laitan tähän matkapilettejä sinne
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=1000000000000003&conference=680&posting=2526578
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=1000000000000004&conference=1500000000000074&posting=3000000000401034
Aiheesta on täällä muuallakin kirjoituksia
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000011&posting=18000000000004913
Kirjoittanut: poikanen 29.11.2002, klo 13.31
Panen tämän tänne säilöön,kun toisella kanavalla nikottelee
Grönlannin liepeille. Sääkarttoja tulkitsemaan pystyville isokokoinen (n. 6 kertaa 15 ruutua) kokoelmasivu erilaisia sääkarttoja:
http://www.helsinki.fi/~ajpunkka/sykloni.htm
Muutaman päivän ennusteet Pohjois-Atlantille. Tuuli- ja aaltokartat:
http://polar.ncep.noaa.gov/waves/latest_run/nww3_na.h000h.gif
http://polar.ncep.noaa.gov/waves/latest_run/nww3_na.f024h.gif
http://polar.ncep.noaa.gov/waves/latest_run/nww3_na.f048h.gif
http://www.fnmoc.navy.mil/products/WAM/natl_swht_000.gif
http://www.fnmoc.navy.mil/products/WAM/natl_swht_024.gif
http://www.fnmoc.navy.mil/products/WAM/natl_swht_048.gif
Seurailin aikoinaan hetkittäin fanaattisella innolla viimeisemmän Volvo Ocean Racen edistymistä. Varsinkin legit 2 ja 5, joissa mennään 25 solmua spinaakkerilla etelämerellä niin kaukana ihmisasutuksesta kuin mahdollista meininki oli vallan hurjaa. F1-näpertely on lastenleikkiä VOR touhuun hurjuudessa.
Sääoloja saattoi seurata mm.
http://www.oceanweather.com/data/
VOR:n sivut näkyy olevan olemassa kisan käymiseksi vielä retrospektiivisesti
http://www.volvooceanrace.org/homepage.html
VOR kisan 3. legillä Sydneystä Hobartiin tuli kilpailijoita vastaan suunnaton tornado, joka pyyhkäisi muutamia veneitä vain muuutamien satojen metrien etäisyydeltä. Kokeneimmatkin merikarhut sanoivat haastattelussa, ettei ole koskaan pelottanut niin paljon kuin silloin.
Vakluuttava kuva (luullakseni) VOR:n voittajaveneen illbruckin kannelta otettuna ks.
http://www.volvooceanrace.com/gallery/archive/download/leg_3/ppages/ppage10.html
Olen seuraillut satunnaisesti Ranskan kanavalta, kun siellä vedetään trimaraaneilla ennätysaikoja Atlantinylityksessä ja pelkästän se vauhdin katselu ruudulta saa ihokarvat pystyyn. En ole painanut nopeuksia mieleen, mutta lienevät huikeampia kuin maailmanympäripurjehduksessa.
Oceanweatherin sivu on päivittäistä seuraa, kun vilkaisen, myrskyääkö maailmanmerillä niin kiinnostavasti, että pitää lähteä jäljittämään tarkemmin.
Maailmanmatkaajista Pertti Duncker on ollut lukulistalla vuosikymmeniä kirjojen muodossa ja nykyisin netissäkin, vaikka unohtelenkin hänet aina välillä kuukausiksi. Viimeksi hän jäi jumiin Amazonasin särkille sadekautta odotellessaan
http://www.merivuokko.fi/
Mitähän jäpikälle kuuluu, lokikirja päättyy elokuuhun ja nikottelee.
"trimaraaneilla ennätysaikoja Atlantinylityksessä ja pelkästän se vauhdin katselu ruudulta saa ihokarvat pystyyn"
Kyllä. Sehän se vasta hurjaa touhua on kun trimaraani kaatuu etukenoon täydessä vauhdissa. Se käy niin että toinen sivuponttoneista sukeltaa niin pahasti, että se jää ikäänkuin jumiin veteen ja koko hökötys kippaa nurinniskoin vähän samaan tapaan kuin polkupyörällä voi käydä jos jarruttaa vain etujarrulla.
Näin kaatuneesta trimaraanista kerran kuvan Vene-lehdessä. Äidyin etsimään netistäkin linkkejä, muttei ensi hätään löytynyt mitään näyttävää