Tieteen "etenemisestä" puhutaan yleisesti.
Varmaan monilla kriteereillä nykyajan fysiikka
on "edennyt" 1950-luvun fysiikasta tai 1800-luvun
fysiikasta.
Mitä olisi sitten tieteen taantuminen. Olisko se
esimerkiksi sitä, että hylätään jokin havainto
tai havainnoista johdettu päätelmä, teoria tai
jopa luonnonlaki muulla perusteella kuin tieteen
omilla "säännöillä".
Näin näyttäisi käyneen jollakin osalla
biologiaa. Pasteurin ja kumppaneiden jälkeen
vallitsi varsin yleisesti käsitys, että "vain
elämästä syntyy elämää". Tämä teoriahan on
kohtalaisesti testattu, käytössä teknisissäkin
sovelluksissa (=hyödyllinen) ja myös
kokeellisesti kumottavissa
(=falsifikaatiokriteeri).
Nykyään näytetään väitettävän, että "elämä on
aineen ominaisuus, joka ilmenee aina sopivissa
olosuhteissa". Koska sanan "ilmenee" voi tulkita
myös syntyy, niin tämä väitehän on
edellisen "vain elämästä elämää" väitteen kanssa
ristiriidassa.
Ihan mutu -periaatteella tässä on tiede on
taantunut.
Nyt olisin kiinnostunut, perustuuko jälkimmäisen
väitteen käyttöönotto joihinkin biologisiin
havaintoihin? Onko tämä teoria hyödyllinen
teknisesti (voi olla
tutkimusrahoituksellisesti :)? Onko teoria
testattavissa? Entä falsifikaatiokriteeri?
Olisko uuden teorian käytön syynä jokin
metabiologinen havainto tai teoria?
Kyllähän se hiukka huolestuttaa, jos on yksikin
havainto tieteen taantumisesta, joten
toivottavasti pääsen huolestani eroon.
Varmaan monilla kriteereillä nykyajan fysiikka
on "edennyt" 1950-luvun fysiikasta tai 1800-luvun
fysiikasta.
Mitä olisi sitten tieteen taantuminen. Olisko se
esimerkiksi sitä, että hylätään jokin havainto
tai havainnoista johdettu päätelmä, teoria tai
jopa luonnonlaki muulla perusteella kuin tieteen
omilla "säännöillä".
Näin näyttäisi käyneen jollakin osalla
biologiaa. Pasteurin ja kumppaneiden jälkeen
vallitsi varsin yleisesti käsitys, että "vain
elämästä syntyy elämää". Tämä teoriahan on
kohtalaisesti testattu, käytössä teknisissäkin
sovelluksissa (=hyödyllinen) ja myös
kokeellisesti kumottavissa
(=falsifikaatiokriteeri).
Nykyään näytetään väitettävän, että "elämä on
aineen ominaisuus, joka ilmenee aina sopivissa
olosuhteissa". Koska sanan "ilmenee" voi tulkita
myös syntyy, niin tämä väitehän on
edellisen "vain elämästä elämää" väitteen kanssa
ristiriidassa.
Ihan mutu -periaatteella tässä on tiede on
taantunut.
Nyt olisin kiinnostunut, perustuuko jälkimmäisen
väitteen käyttöönotto joihinkin biologisiin
havaintoihin? Onko tämä teoria hyödyllinen
teknisesti (voi olla
tutkimusrahoituksellisesti :)? Onko teoria
testattavissa? Entä falsifikaatiokriteeri?
Olisko uuden teorian käytön syynä jokin
metabiologinen havainto tai teoria?
Kyllähän se hiukka huolestuttaa, jos on yksikin
havainto tieteen taantumisesta, joten
toivottavasti pääsen huolestani eroon.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Oikein hieno juttu välillä tänne kaiken maailman
tyhmien vastausten joukkoon, joten kiitti.
Mutta asiaan: Et todellakaan päässyt tieteen
tyhmyydestä eroon, koska miehet nyt vaan ovat
tyhmiä, koska He järkivammaisina todella luulevat,
että elämä syntyy kuolleesta aineesta, tai että
elämä luo elämää ja muuta potaskaa, siis kaliumia.
On täyttä mielettömyyyttä ajatella, että elämä
olisi peräisin elottomasta, tai että elämä loisi
elämää; elämä ei luo mitään muuta kuin
tekojuttuja, mutta niin tehdessään elämä ikään
kuin vahingossa, sivutuotteina, tahattomasti
synnyttää itsestään elämää, mutta ei missään
tapauksessa luo, koska elämää ei ole koskaan
luotu, vaan se on ikuista.
Olisi täysin järjen vastaista, täyttä
järkivammaisuutta väittää, että elämä luo elämää,
koska silloin elämän luojaksi olisi pakosta
oletettava eloton ja aineeton olemattomuus.
Mutta tämähän ei taasen mene filosohvien ja
uskovien ja tieteilijöiden päähän, että uusi
elämä olisi aina elämän sivutuote, mutta se
johtuukin siitä, että He ovat järkisokeita, jotka
eivät järkeä näe, joka huomataan siitäkin, että He
luulevat, että Jumala loi miehille omat vessansa
ja naisille omat, joka paljastuu luonnon
välittömällä tutkimuksella saatanan juoneksi,
koska yhdenkään muunkaan eläinlajin sukupuolet
eivät omista omia vessojaan, eikä esim koirassusi
ajattele, että Hän on koiras, vaan susi tietää
olevansa susi, sillä sudet ovat älykkäämpiä kuin
yksikään filosofi, joka kuvittelee, että mies on
eläinlaji..
Höppänä!
Ei se ole höppänä, jota sanotaan höppänäksi, vaan
höppänä on semmoinen, joka pitää muita omina
objekteinaan, vaikka Jumala päivänselvästi sanoi
Hoorebilla Moosekselle, että älä pidä muita kuin
yhtä objektia.
Olet suihinoton aikana paljon miettinyt tyhjää
Toivoisin, että tällä palstalla pysyttäisiin
asiassa, ei henkilökohtaisuuksissa.
mitä traumaattista olet joutunut miesten taholta
kestämään ja kokemaan?
Tutkijoissa on myös naisia!
Paljon se pakkomielle kirjoituttaa, mutta olosi
ei siitä helpotu yrittäisitkö jotain muuta keinoa
vaikkapa piirrä ja arvaa cattia.
nimimerkistäsi voisi sitten jo arvata, että kuva
esittää miestä kirves päässä miestä kuohittuna
miestä hirtettynä jne................
Ihan ammattiapuakin löytyy sillä kuluuhan
näppäimistösikin jo puhki kun noin paljon joudut
kirjoittamaan ja huomenna tarve on jo puolta
kovempi ja viimein joudut laittamaan kaksi
konetta ja kirjoittamaan kahdella koneella
yhtäaikaa, joka varmaan onnistuu jotenkuten,
mutta sitten alkavat jo kustannukset nousta kun
alat myös varpailla vastailemaan ja sanelemalla
se laitteisto jo maksaa!
Joten normaali lääkehoito yhdistettynä sopivan
terapian ja keskusteluryhmän kanssa olisi paljon
nopeampi ja halvempi tapa.
Ensiavuksi kyllä ongelman ytimen kertominen ja
itsetiedostaminen vaikkapa tälle sivulle olisi
parasta.
Älä häiritse miesten keskustelua tieteestä,
pseudofilosofisilla jorinoillasi.
Jos et nyt ole kunnolla niin annan sulle piiskaa.
Miksi jauhat paskaa jos pitäisi pysyä asiassa
Elämän syntyä ei osata selittää eikä todistaa.
Tietämättömyyden peittämiseksi jotkut ovat
ottaneet käyttöön tuon ympäripyöreän
lausahduksen, että "elämä on aineen ominaisuus".
En muista varmuudella törmänneeni siihen muualla
kuin tällä palstalla (siis viereisellä).
Tiede ja tutkimus lähestyy elämän ilmaantumista
maapallolle kahdesta suunnasta ja selkeäksi
lienee tullut vain se, että mitä lähemmäksi sitä
päästään, sitä pidempi matka tuntuu olevan
jäljellä. Aivan sama kuin lähestyttäessä
absoluuttista nollapistettä. Vaikka kuinka paljon
uusia desimaaleja saadaan tuloksiin, lopputavoite
on saavuttamaton.
Tieteen popularisoinnissa asioita kaunistellaan
ja yksinkertaistetaan lukijoiden ymmärtämisen
helpottamiseksi, eikä oikeastaan kehdata
tunnustaa, että asiassa on vielä pitkä pätkä
tutkittavaa jäljellä.
Palataan asiaan vaikka sadan vuoden kuluttua, kun
Marsista, Saturnuksen ja Jupiterin kuista, ehkä
omastakin kuustamme ja maapalloltamme uusista ja
oudoista paikoista on löydetty aivan uudenlaista
ja ennen tuntematonta elämää ja elämän syntyä on
edelleen lähestytty huikeasti eri suunnista
ja "elämä on edelleen aineen ominaisuus", jota ei
osata ihan vielä kaikilta osin selittää
tyhjentävästi.
Kokeile Google hakua, löytyy runsaasti "elämää
aineen ominaisuutena".
Avaruustutkimuksessa "vanhempi" teoria saattaisi
rajoittaa rahoitusta?
Et nyt ottanut kantaa tieteen etenemiseen?
antamillasi ohjeilla. Osoitteet näyttivät vievän
lukiotasoisiin tiedonlähteisiin ja humanistisiin
aineisiin, joilla tuskin on riittävää oikean alan
asiantuntemusta. En nyt ehdi lähteä jäljittämään
enlanninkielisiltä sivuilta. Asiallisiin
tiedonlähteisiin pitäisi päästä molekyylisen
biokemian ja teoreettisen ydinfysiikan
kohtauspaikalla, jossa pitäisi löytää atomien ja
molekyylien tasolta outoja taipumuksia juuri
tietynlaisten yhdisteiden muodostumiseen.
Tähden toiminnan ymmärtäminen on paljon
helpompaa, kuin pienimmänkään elollisen olion,
siinä ei tarvise uppoutua kuin yksittäisten
alkuaineatomien ytimien erinäisiin viritys- ja
värähtelytilaenergioihin.
Avaruusteoretisoinnissa kosmologian puolella
parhain väline on hyvät aivot. Niitä parhaita ei
ehkä riitä vuosisataa kohti kymmentäkään. Siellä
yksittäisten aivojen uumenissa kaavoja
pyörittämällä syntyy teorioita, joiden
todistamisen saavat hoitaa myöhemmät sukupolvet,
jos pystyvät.
Suurimmat rahoitusjutut ovat enemmän näyttäviä
poliittisia spektaakkeleja, kuten esimerkiksi
kansainvälinen avaruusasema, joka syö hirvittäviä
summia rahaa monilta muilta pienemmiltä ja
tehokkaammilta tutkimusprojekteilta.
Keskimäärinottaen tiede etenee kiihtyvällä
nopeudella, vaikka pieniä harha-askelia tulee,
kun lähdetään liian kevyin eväin mediajulkisille
sivupoluille tai yritetään asioita liian
aikaisin, ennenkuin teknologia on päässyt
riittävän pitkälle.
Vaan jospa kyse onkin yksien ja samojen
henkilöiden luutuneista asenteista eri tieteen
haaroilla? Mistäpä johtuu että tiedeihmiset
varsinkin ulkomailla pitävät kynsin hampain
kiinni omista teorioistaan, kyse ei enää liene
puhtaasta tieteentekemisestä...?
Onko sana EPÄTARKKUUS YHTÄLÖ tutta asia?
Oletko lukenut Hawkingia ja ymmärtänyt?
Ei ole vittuilua, kuhan kysyn...
Aikoinaan kuvittelin ymmärtäneeni Heisenbergin
epätarkkuusperiaatteen.
Mikäli e.t. yhtälösi viittaa virhetarkasteluun
mittausvirheistä, niin senkin luulen suurin
piirtein käsittäväni.
Hawkingia olen vähän lukenut. Nyt en muista,
että olisin mitään ymmärtänyt (-;
Yhtään en ymmärrä sitäkään, mites kysymykses
liittyy tieteen oletettuun taantuma-askeleeseen?
Mitä alun perin pyrin sanomaan, "elämä syntyy
vain elämästä" -periaate toimii ja käytetään,
vaan sitten se näytteis tarvittaessa pistettävän
piiloon. Ihan kuin melkein ikiliikkuja riitäis
termodynamiikan syrjäyttämiseen sopivissa
tilanteissa.