Saisko vähän jelppiä? Kysymys kuuluu näin:
10 neliön säiliö on täynnä kylläistä vettä (25 bar). Määritä veden massa tarkemmin kuin olettamalla, että litra vettä painaa kilon.
Itse jäin jumiin tuohon kylläiseen veteen. Mitä se on? Onko se sama asia kuin kylläinen vesihöyry? Mitä siellä säiliössä oikeastaan on - nestemäistä vettä, höyryä, kaasua?
10 neliön säiliö on täynnä kylläistä vettä (25 bar). Määritä veden massa tarkemmin kuin olettamalla, että litra vettä painaa kilon.
Itse jäin jumiin tuohon kylläiseen veteen. Mitä se on? Onko se sama asia kuin kylläinen vesihöyry? Mitä siellä säiliössä oikeastaan on - nestemäistä vettä, höyryä, kaasua?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tarkoitit varmaankin 10 kuution säiliötä. 25 bar paineessa kylläisen veden ominaistilavuus löytyy höyrytaulukoista ja on 1,1972 dm3/kg toisin sanoen 1 litran massa on 1/1,1972 = 0,8353 kg. Säiliössä on siis vettä 10000*0,8353=8353 kg.
Kylläinen vesi on vettä, jonka lämpötila on painettansa vastaavassa kiehumislämpötilassa. Tässä tapauksessa T = 224C. Vesi on siis kiuhumistilassa. Kylläinen höyry on tästä kiehuvasta vedestä muodostuvaa höyryä ja senkin lämpötila on 224C.
Jos säiliö on ääriään myoten täynnä vettä (kuten sanoit), niin siellä ei ole muuta kuin kylläistä vettä. Jos säiliössä olisi vapaata tilaa, niin siellä olisi myös kylläsitä vesihöyryä edellyttäen, ettei siellä ollut alunperin yhtään ilmaa.
Kiitos! Tosiaan tarkoitin 10 kuution säiliötä - ajatusvirhe. Mulla täällä onkin vesihöyryn h,s -piirros ja taulukot kylläisen veden ja vesihöyryn lämpöominaisuuksista. En vain aiemmin osannut lukea sitä oikein.
Taulukossa paineen p yksiköksi oli hämäävästi merkitty MN/m2 (kakkonen yläindeksissä). Mulla meni hetki, että ymmärin että 25 bar = 2 500 000 Pa = 2,5 MPa = 2,5 MN/m2. Sittenhän taulukosta pystyikin jo lukemaan, että lämpötila t = 224 astetta Celsiusta ja ominaistilavuus v on 1,19 m3/kg. Tosin tässä mun taulukossa ominaistilavuuden yksiköksi oli taas jostain syystä merkitty hämäävästi m3/t. En hoksaa mistä tuo t on tullut, kun tilalla pitäisi olla kg.
Näillä jo pärjäänkin. Kiitokset!
No niin. Oma tyhmyys on taas todistettu. Tietysti se t esittää tonnia, eli 1 t = 1000kg. Eli jos ominaistilavuus on 1,19 dm3/kg, niin se on samalla 1,19 m3/t. Yksiköt tuottaa mulle aina ongelmia. No, jotain on taas hoksattu.