Mittasin talomme:
- sisäilman lämpitilan
- seinän sisäpinnan lämpötilan
- seinän ulkopinnan lämpötilan
- ulkoilman lämpötilan
sekä seinän paksuuden.
Mitenkä saan laskettua noilla lähtötiedoilla seinän u-arvon?
- sisäilman lämpitilan
- seinän sisäpinnan lämpötilan
- seinän ulkopinnan lämpötilan
- ulkoilman lämpötilan
sekä seinän paksuuden.
Mitenkä saan laskettua noilla lähtötiedoilla seinän u-arvon?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Et yhtään mitenkään.
Suuntaa antavaan arvaukseenkin tarvittaisiin tietoa pintamateriaaleista, jolloin esim kokemuspohjalta laskematta ilman ja pinnan lämpötila erosta saisi arvion siirtyvästä tehosta, ja siitä edelleen saisi laskettua u-arvon sisä- ja ulkopintojen lämpötilaeron avulla.
Todellisuudessa taas sisäpinnan lämpötilaan vaikuttaa esim lämmittimistä tuleva lämpösäteily, joita ei noista tiedoista voi arvata mitenkään, laskemisesta puhumattakaan.
u-arvon laskentaa varten taas pitäisi teho mitata eikä arvioida/arvata.
Toinen vaihtoehto u-arvon laskemiseen on käyttää lähtötietoina käytettyjen materiaalien lämmönjohtavuuksia ja paksuuksia. Huomioiden tarvittaessa lämmön johtuminen poikittaissuunnassa, esim puukoolauksen ja eristeen välillä. Nurkissa tällä on ihan selvää vaikutusta, kun ulko- ja sisäpuolinen pinta-alakin on erilainen.
Lämpö ei siis siirry pelkästään kohtisuoraan pintaa vastaan, joten tarkempi laskenta ei ole ihan yksinkertaista.
Osaan kyllä laskea seinän u-arvon, sehän on varsin simppeli kaskentakaava.
Samoin lämpötehon siirtyminen seinän läpi on yksinkertainen laskutoimenpide.
En vain voi ymmärtää, miksei esittämilläni lähtötiedoilla voisi laskea u-arvoa.
Pintalämpötilathan kielivät pinnan rakenteen eli kaavoissa esiintyvät ms- ja mu- arvot.
Lisäksi käsitykseni mukaan, eihän seinän paksuudellakaan voi merkitystä, kunhan lämpötilat tiedetään.
Lämpö siirtyy seinän läpi ja mitä pienempi on u-arvo, sitä kylmempi on ulkopinta.
Jos seinä olisi terästä, ulko- ja sisälämpötila lähenisivät toisiaan.
Eikö se aina ole tällaissa tap. kiinni lämmönsiirtymiskertoimen määrittämisestä.
U-arvo saadaan noilla lähtötiedoilla käsittääkseni laskettua seuraavasti:
Rtot = Rsp • (Ts – Tu) / (-Tsp) Ts
missä,
Rtot = rakennusosan kokonaislämmönvastus
Rsp = rakenteen sisäpinnan pintavastus = 0,13 m²•°C/W (seinässä)
Ts = lämpötila sisällä (esim. 20°C)
Tu = lämpötila ulkona (esim. -15°C)
Tsp = seinän sisäpinnan lämpötila (esim. 16°C)
Esimerkkilasku:
Rtot = 0,13 • (20-(-15) / -16 20 =
0,13 • 35 / 4 = 1,1375
U-arvo on edellisen luvun käänteisluku, eli:
1/1,1375 = 0,879 W/m²•°C
eli ei tässä esimerkissä kovin hyvä.
Rsp ei ollut lähtötiedoissa, joten noilla lähtötiedoilla ei voida noin laskea.
Lisäksi sun kannattaisi opetella sulkujen käyttöä, nyt ne meni miten sattuu molemmilla kerroilla kun sulkuja käytit.
Rsp on AINA 0,13 vaakasuoraan, eli kun puhutaan seinästä, joten noilla lähtötiedoilla laskun saa ratkaistua, kunhan tietää asiasta muutakin kuin alakoulun yksinkertaista pluslaskua.
Tosiaankin yksi sulkumerkki jäi tuon -15 jälkeen merkkaamatta kiireessä, sori. Mut sun pitäis varmaan myös opetella jotain...
Olen huomannut, että näillä keskustelupalstoilla AINA on joitain näsäviisaita idiootteja, valitettavasti...
Jotta tuolla laskutoimenpiteellä saataisiin läheskään oikea vastaus, tulee lämpötilojen olla pitemmän aikaa stabiili, että sisäpuolen pintalämpötila olisi totuudenmukainen olosuhteisiin nähden.
Ei Rsp ole suinkaan AINA 0,13, tätä arvoa on vain sovittu rakentamismääräyksissä käytettävän. Rsp=1/h, jossa h on lämmönsiirtokerroin ja sen lukuarvo riippuu sisälämpötilasta, seinän pintalämpötilasta ja seinän korkeudesta sekä huoneilman viskositeetista (myös lämpötilan funktio)...
Menipäs molemmilla pieleen, oikea likimääräinen arvo on pintojen lämmönsiirtokertoimille 0,17. Mitenkä sattuivatkin vaihteeksi erehtymään.
tuo 0,17 tuli voimaan vasta 1.7.2012
C4 on vuodelta 2003, luonnos voi olla 2012, mutta sillä ei ole virallista statusta.
no olkoon sitten niin
HUOH, hankkikaa elämä!
Kyllä näin on tehty vaikeaa u arvon laskemisesta itsi ostin ulko oven ja u arvon piti olla NOIN 1 en muista tarkkaa mutta se on ihan sama mitä materiaalia ja kuinka palsua mikin on kun mittaa sisältä pinta lämpötilan ja tiedetään että pihalla on pakkasta -20astetta niin oven pinnasta löytyy lämmöt muista pinnoista 18 astetta mutta runko ja eristeen välistä vain 9 astetta eli ihan sama mistä on tehty vaan se ratkasee miten on tehty mitkään laskukaavat ei kerro onko rakennus lämmin vaan se pitää mitata mistä löytyy raot ja muut rakennusvirheet.eli jos joku keksii kaavan kun tiedetään ulkolämpötila ja sisäpinnan lämpötila siitä pitäis saada joku arvo kun tiedetään lämpötilojen ero. Ei mikään ihme ettei tänä päivänä tehdä mitään oikein ku kaikki tehdään taskulaskimella ja vielä jokku insinöörit jotka ei ole ikään edes omaa tupaa tehny.
Mitä tässä yritettiin toimittaa?
Ei pysty laskemaan noilla tiedoilla.
Pitää tuntea lämmitysteho tasapainotilanteessa. Lisäksi u-arvo vaihtelee (ikkunat, yläpohja, alapoja, seinät).
Materiaalien lämmönjohtavuuden kautta laskien saa suuntaa-antavat tulokset.
Tietenkin u-arvot vaihtelee, sitähän tässä haettiin, laskea jonkin rakenneosan todellinen u-arvo. Sitten kun kaikkien osien u-arvot ja pinta-alat on selvillä, voidaan laskea tarvittava lämmitysteho.
Niinpä. Yksittäisen rakenneosan u-arvon mittaaminen nonnistuu vain labrassa, ei enää valmiissa talossa.
Tietylle rakennusmateriaalille u-arvo pitää ilmeisesti määrittää kokeellisesti labrassa.
Valmiin rakenteen u-arvon voi sitten laskea näillä arvoilla, kun tiedetään ainevahvuudet.
Määräysten kaavoilla laskettu luku antaa ihan hyvän teoreettisen arvion kuvitellusta rakenneosasta, eli vastaus on osan C ja D kaavoissa, voi laskea, jos ei takerru lillukan varsiin tai sääntökirjat ala kiristämään pipoa.
Seinässä on usein myös nurkat, ikkunoita ja ovikin, että on laskettu oikein maximikeskimääräsikokonaiskonduktanssia, saa tanssia.