Jos vesiämpäri pyörii kovaa ympäri vesi nousee reunoille ja tulee keskelle kuoppa.
Entä jos muu maailmankaikkeus pyörii liikkumattoman vesiämpärin ympäri nouseeko ämpärin vesi samalla tavalla...?
Liittyi johonkin Machin periaatteeseen että kaikki liike on suhteellista. Jostain luin että nykyluonnonlait eivät ennusta että noin tapahtuisi (liikkumaton ämpärin vesi nousee siis).....
Entä jos muu maailmankaikkeus pyörii liikkumattoman vesiämpärin ympäri nouseeko ämpärin vesi samalla tavalla...?
Liittyi johonkin Machin periaatteeseen että kaikki liike on suhteellista. Jostain luin että nykyluonnonlait eivät ennusta että noin tapahtuisi (liikkumaton ämpärin vesi nousee siis).....
Vastaukset 13
Vanhimmat
ei nouse, koska muun liikkumattoman vesiämpärin yllä ei ole mitään.. etkö jo tota tuota tajua? ja Machkohan on vain jotain ihan pientä eli ihan vaan yli äänen nopeutta :)
No en ole näköjään ainoa joka sitä on pohtinut
"Jos vesiastiaa pyöritetään vaakatasossa, niin nesteen pinnan muoto muuttuu siten, että pyörimisakselin kohdalla pinta on alempana kuin reunoilla. Tätä ilmiötä ovat pohdiskelleet muun muassa Newton, Mach ja Einstein ja monet muut tieteen filosofit. Ilmiön syvällisyys paljastuu jos ajatellaan, että ämpäri on paikallaan ja muu maailmankaikkeus pyörisi sen ympärillä. Muuttuisiko nestepinta silloinkin paraabelin muotoiseksi. Miten tieto muun maailmankaikkeuden pyörimisestä välittyisi nesteelle. Vai onko olemassa jokin absoluuttinen koordinaatisto, jonka suhteen kappaleet liikkuvat?"
http://hyl.edu.hel.fi/hyl/fysiikka/newtoninampari/ampari.html
Lienenkö käsittänyt oikein vai onko seuraavassa jokin ajatusvirhe?
Tasainen suoraviivainen iike kyllä on suhteellista: kahdesta toistensa suhteen tasaisesti liikkuvasta kohteesta ei voida mitenkään absoluuttisesti sanoa, kumpi liikkuu ja kumpi pysyy paikoillaan.
Toisin on kuitenkin pyörimisliikkeen laita. Tässäkin ketjussa mainitut ilmiöt kyllä osoittavat absoluuttisessa mielessä, kumpi pyörii.
Eikä tämä koske vain vesiämpärien kokoisia esineitä vaan myös esimerkiksi maapallon pyörimistä. Maapallo pyörii absoluuttisessa mielessä, ei tähtitaivas maan ympärillä. Sillä jos oletamme, että (jossakin koordinaatistossa) tähtitaivas pyörisi, silloin jo lähimmät tähdet kiertäisivät maan ympäri monituhatkertaisella valonnopeudella, mikä suhteellisuusteorian mukaan on kuitenkin mahdotonta. Jo lähin tähti, Alpha Centauri, on nimittäin 4 valovuoden päässä, joten jos siihen voitaisiin soveltaa maakeskeistä koordinaatistoa, sen nopeus olisi 2π kertaa neljä valovuotta vuorokaudessa, eli yli 9000 kertaa valonnopeus. Muista, vielä kauempana olevista tähdistä ja galakseista nyt puhumattakaan.
Vai onko olemassa jokin tässä mainitsematta jäänyt syy, jonka vuoksi lyhyillä etäisyyksillä molemmat toistensa suhteen pyörivät koordinaatistot kyllä ovat samanarvoiset, mutta tarpeeksi pitkillä etäisyyksillä toinen ei ole lainkaan mielekäs?
Kysymykseen ei käsittääkseni ole varmaa vastausta. Tuo kuopan syntymisen pyörivään vesiämpäriin johtuu liikkeen jatkuvuudesta; vesimolekyylit pyrkivät jatkamaan suoraviivaista liikettä ja tarvitaan vastavoima. Tasavauhtisen suoraviivaisen liikkeen jatkuvuuden syytä taas ei tiedetä, ei edes onko se "paikallinen" ilmiö vai esim. ympäröivän maailmankaikkeuden painovoimasta aiheutuva. Jälkimmäisessä tapauksessa voisi käydä niin, että maailmankaikkeuden pyöriessä syntyy kuoppa vesiämpäriin.
Tähän on ehkä onkin joku vastaus....
http://www.gap-system.org/~history/HistTopics/Newton_bucket.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Frame-dragging
Elikkä olisi satellitin mukana olevalla gyroskoopilla mitattu kokeellisesti?
Voiko tästä sitten olettaa että paikallaan oleva ämpäri....olisi vain ämpäri jossa on "maailmankaikkeuden paksuiset" seinät ja syynä pyörivän liikkeen aiheuttama gravitaatiovoima.
Absoluuttinen totuus pyörimisestä..
Kuinka kappale tietää pyöriikö astia vai maailmankaikkeus ympärillä.
1. Astiassa voi olla vain yksi atomi ainetta.
2. Jos aine liikkuu suoraan tai pysyy täysin paikallaan on asiaa mahdoton todentaa, ellei liikkessä ole kiihtyvyyttä samaan aikaan. (hidastuvaa tai kiihtyvää)
3.Jos aine astiassa tai yksinään ollen kaarevassa liikkeessa silloin aineeseen alkaa vaikuttaa keskeiskiihtyvyys. (joka voi kumoutua vastakkaisella voimalla esim vetovoima kuten maapallo ja satelliitti)
Noista voi päätellä että aine TIETÄÄ jos se pyörii astiassa (On kaarevassa liikkeessä) ja vaikka maailmankaikkeus pyörisi miten ympärillä tai ei pyörisi.
Toisin sanoen, mitään väliä mitä ympärillä tapahtuu
Gravitaatiomassa = hitausmassa.
vesiämpärissä sen reunat pitävät veden ämpärissä, kun taas maailmankaikkeuden pyöriessä painovoima pitää materiaa otteesswaan... kaksi eri tilannetta totaalisesti ja myös sen johdosta vesi ämpärissä käyttäytyy eri tavalla
Taisi käydä tässä keskustelussa kuten aiemmassa pesukonekeskustelussa. Ei suppene lainkaan, kirjoittajat eivät edes ymmärrä toistensa ajatuksia.
Paineistettu vesi painottomassa tilassa ei taida pyöriä astiaa heilutelemalla kuvailulla tavalla, eli gravitaatio saa pyörimään.
Suhteellisuus pätee tasaisessa liikkeessä.
Pyörivässä ämpärissä vesi on kiihtyvässä liikkeessä, paikallaan olevassa ämpärissä ei, vaikka maailmankaikkeus pyörisi ympärillä.
Vertaa paikallaan oleva (vaikka maanpinta olisikin kiihtyvässä liikkeessä) ja kiihdyttävä auto, ja sen katosta riippuva karvanoppa. Kumpi roikkuu suoraan alaspäin?
Tuo koko maailmankaikkeuden pyöriminen on teoriassakin onneton kuvitelma, vähänkin kauempana olevat tähdet joutuisivat kulkemaan yli valon nopeutta.
Käsittääkseni tarkoituksena oli vain laajentaa pohdintaa inertian (suoraviivaisen liikkeen jatkuvuuden) perimmäisestä syystä: aiheuttaako sen koko maailmankaikkeuden gravitaatio. Pyörimisliikkeen ilmiöissäkin on kyse suoraviivaisen liikkeen jatkuvuudesta ja ämpärin reunojen tai muiden voimien pyrkimyksestä estää sitä.
Kuka sen on havainnut, että vesi nousee reunoille? Minun ämpärissä ainakin syntyy seisova aalto.