Ranskalainen Jacques Blangotz konjakki ja hyytelö

Kyseisen konjakki hyytelön historia yltyy n. tuhannenvuoden taa kun ranskalainen ristiritari Jacques-Pierre Blangotz matkasi pyhälle maalle. Ristiretkiläisiltä loppui ensin vesi sitten viini ja konjakki. Tämä piti korvata jollain. Ilmastosta johtuen vettä ei juuri ollut saatavilla, mutta sen sijaan eri hedelmiä oli.
Pian huomattiinkin, että runsas hedelmien syönti poistaa janon tunteen.

Jacques-Pierre Blangotz huomasi pian, että kyseisten hedelmien tuoksu esiintyy vahvavana erityisesti virtsassa. Niinpä hän määräsi nuoret aseenkantajansa aina aamuisin virtsaamaan tammitynnyriin. Kyseinen aine käytettiin viiniksi ja myöhemmin tislattiin vahvaksi. Koska kyseessä oli Ranskalinen keksintö, niin juomaa alettiinkin pian kutsua Blangotz-konjakiksi. (brandya)

Ennen tislausta olevasta viinistä tehtiin myös hyytelöä nimeltä Jacques-à la doube.

Muutamia vuosia myöhemmin kyseinen resepti kulki Fransiskaanimunkkien myötä muualle eurooppaan ja sieltä Venäjälle ja myöhemmin Aasiaan.

Munkit keksivät nykyisinkin käytettävän reseptin. Koska perinteisessä viinissä josta konjakkikin valmistetaan on pitkätyö samoin myös. Blangotz-konjakissa (myöhemmin brandyssa).

Teko vaihe etenee seuraavasti. Neljä fransiskaani munkkia majoitetaan samaahuoneseen kahdeksivuorokaudeksi. He syövät pelkkiä omenoita ja juovat omenamehua. On erittäin tärkeää, että omenoista saatu neste säilyy elimistössä yön yli tai vähintään 8 tuntia, tämän jälkeen virtsataan tammitynnyriin.

Juuri täsätä pitkään elimistössä olleesta aineesta valmistetaan itse brandy. Ja päivänmittaan tulleesta virtsasta valmistetaan hyytelö. Saattaa kuullostaa kuvottavalta mutta sitä se ei ole.

Tämä brandy on ollut monen euroopan hovin varjeltu salaisuus. Myös suomessa marsalkka Mannerheim oli Blangotz-brandyn ystävä.
Huhutaan yhä että ranskasta toimitettiin Louhisaaren kartanoon tammitynnyreitä tislausta varten.

Oikeaa Blangotz:ia en ole kuin kerran päässyt maistamaan.

Brandya on vaikea itse tehdä, mutta hyytelön voi tehdä itsekkin. Ollessani kesälomalla join neljäpäivää pelkää omenatuoremehua ja söin omenoita. Kolmena viimisenä päivä kuurin aloittamisen jälkeen virtsasin ihan tavalliseen kotiviini paljuun. Laitoin joukkoon pikahiivan ja lisäsin sokerin. Tämän käytyä viiniksi. Tein Hyytelön liivatetta käyttäen.

Sitä ei tullut yhtä kakkuvuuallista enempää. Tarjoilin tätä vierailleni riistankera pieninä viipaleina.

No enpähän voinut kertoa, ihan tarkkaan kuinka se oli tehty. Mutta hyvää oli kerroin reseptin olevan ranskalainen. Ja jos tämä joitain teistä kuvottaa tai oksettaa niin tässä tietoa maailman kalliimmasta kahvilajikkeesta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kopi_Luwak

Eli ihminen on hyödyntänyt itsensä ja eläinten ruumiintoimintoja jo vuosisatoja.