Mielenkiintoista että suomeksi ei ilmeisesti ole kirjoitettu ainuttakaan tekstiä jossa polkupyörän kääntyminen olisi selitetty oikein.
Vastaohjauksen kuvaus kyllä onnistuu mutta sitten kun puhutaan pyörän kääntämisestä kallistamalla niin niissä kuvauksissa mennään metsään eli teksteistä päätellen kallistetaan peräti väärään suuntaan.
Tosin useinmiten ei selviä edes se että puhutaanko polkijan vai pyörän kallistumissuunnasta.
Yksi erikoisuus löytyy vielä, moottoripyörä kääntyy kuulema kävelynopeuksiin saakka pelkästään ohjaustangosta kääntämällä.
Ilmeisesti niihin nopeuksiin saakka vallitsee oma fysiikka.
Vastaohjauksen suhteen mielenkiintoinen seikka on se että muutama miljardi ihminen eli liki jokainen joka pyörällä ajaa käyttää sitä tietämättään.
Vastaohjauksen kuvaus kyllä onnistuu mutta sitten kun puhutaan pyörän kääntämisestä kallistamalla niin niissä kuvauksissa mennään metsään eli teksteistä päätellen kallistetaan peräti väärään suuntaan.
Tosin useinmiten ei selviä edes se että puhutaanko polkijan vai pyörän kallistumissuunnasta.
Yksi erikoisuus löytyy vielä, moottoripyörä kääntyy kuulema kävelynopeuksiin saakka pelkästään ohjaustangosta kääntämällä.
Ilmeisesti niihin nopeuksiin saakka vallitsee oma fysiikka.
Vastaohjauksen suhteen mielenkiintoinen seikka on se että muutama miljardi ihminen eli liki jokainen joka pyörällä ajaa käyttää sitä tietämättään.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Kun polkupyörän ja ajajan muodostamalle systeemille lasketaan pyörimismäärä renkaiden kosketuspintojen kautta kulkevan suoran suhteen se säilyy, ellei ulkoinen momentti vaikuta tuon suoran suhteen.
Ilmanvastus voi antaa sellaisen momentin, mutta sitä ei saa vaikuttamaan ajajan tahdon mukaisesti kallistamaan pyörää. Mikäli systeemi on ennestään suorassa, painovoima ei aikaansaa kyseistä ulkoista momenttia. Jäljelle jää 2 vaihtoehtoa pyörän kallistamiseen.
1) vastaohjaus, mitä yleensä käytetään
2) oman ja systeemin hitausmomentin muuttaminen, jolloin systeemin sisäisillä momenteilla saadaan systeemin asentoa muutettua, vaikka systeemin pyörimismäärä pysyy nollassa koko prosessin ajan. Tätä prosessia käyttää esim kissa pudotessaan selkä alaspäin kääntäen itsensä oikein päin putoamisen aikana, vaikka pyörimismäärä on nollassa koko ajan. Youtubessa riittää videoita aiheesta. Pyörän kallistamisessa harva tätä kuitenkaan aktiivisesti käyttää, joten tämä on lähinnä teoreettista, mutta riittävän hitaissa nopeuksissa kyllä mahdollista.
" Yksi erikoisuus löytyy vielä, moottoripyörä kääntyy kuulema kävelynopeuksiin saakka pelkästään ohjaustangosta kääntämällä. "
No jos laittaa jalan maahan, niin helpostihan tuo käy. Muuten tarvitaan vastaohjausta, mikä sekin käy pelkästään ohjaustangosta kääntämällä.
"Mielenkiintoista että suomeksi ei ilmeisesti ole kirjoitettu ainuttakaan tekstiä jossa polkupyörän kääntyminen olisi selitetty oikein."
Totta turiset. Eipä ole sattunut silmiin tekstiä jossa yksiselitteisesti todetaan että käytetään sitten vastaohjausta tai pyörän kallistamista niin kääntyminen alkaa aina sillä että pyörä kääntyy ensin päinvastaiseen suuntaan kuin kuin mihin lopulta käännytään.
polkupyörän tapauksessa, kun vauhti on hidas, vastaohjaukseen tarvittava liike on niin pieni että se sekoittuu kaikkeen muuhun ohjaustangosta tempoiluun ettei sitä huomaa ellei erikseen tarkkaile.
"Vastaohjauksen suhteen mielenkiintoinen seikka on se että muutama miljardi ihminen eli liki jokainen joka pyörällä ajaa käyttää sitä tietämättään."
Tuo lienee juuri se asia, joka opitaan kun "opitaan ajamaan pyörällä".
Sinänsä kiinnostavaa miten lujaan se oppi ihmiseen menee. Intissä harjoiteltiin pyörän kanssa jalkautumista ja kun siinä pitää kääntää tangosta varsin äkkiä "järjenvastaisesti", niin kyllä oli vaikeaa.
en ole itse motoristi, mutta kuvittelen että prätkän pyörät ovat sen verran leveät että hitaasti ajettuna sillä voi tosiaan kääntyä vain ratista kääntämällä. Esim jos liioitellen kuvittelee että moottoripyörässä olisi F1-auton kaksi rengasta niin saisi jo melko ripeästi ajaa että pitäisi ruveta kallistelemaan.
Joo "ratista" kääntämällä saa kallelleen, joten pelkästään "ratista" kääntämällä voi ajella.
Ja se "ratti" on sitten suomeksi ohjaustanko.
Renkaan kosketuspinnan leveys on muuten pärrässä paljon kapeampi kuin tunnut kuvitteleven, kulutuspinta on sitten jo huomattavasti leveämpi, mutta siitä vain pieniosa kerrallaan on sitä kosketuspintaa kaarevasta profiilista johtuen.
Tuskinpa edes F1 renkaan levyisellä kosketuspinnalla parinkolmensadan kilon prätkällä voisi kääntyä kallistamatta kävelyvauhdissakaan.
Raskaalla prätkällä vastaohjausta täytyy käyttää ihan tietoisesti mikäli haluaa kurvailla ripeästi.
Kaikissa kaksipyöräisissä joissa on etupyörässä riittävä jättö (caster), pelkkä ohjausliike poikkeuttaa tasapainoasemasta ilman vastaohjaustakin, kovemmissa vauhdeissa tarvitaan suurempaa poikkeutusta joka tehdään vastaohjauksella koska etupyörää ei voi kääntää riittävästi.
Hitaassa vauhdissa on kyllä sama fysiikka, siinä vaan käytetään sitä eri tavalla.
Tasapainoa voi poikkeuttaa vain massapisteen ja pyörien kosketuspisteen välistä asentoa muuttamalla.
Se ei onnistu käsien tai vartalon asennolla, vaikutus voi olla vain joku ulkoinen seikka mm. tuuli, ajosuunnan muutos (vastaohjaus) , ohjausliikkeen ja casterin vaikutus sivusuuntaan tms.
Kääntymiseen voi vaikuttaa kaikki yhdessä tai erikseen, mikään yksin ei ole välttämätön.
Tasapainoaseman pito, tai poikkeuttaminen ei siis ole mikään vain vastaohjaus.
Itse olen asian järkeillyt näin, ja ainakin toistaiseksi olen sen järkeväksi todennut, vaikka onkin pakko tunnustaa että moottoripyöräkokemusta ei varsinaisesti ole:
Polkupyörän ja moottoripyörän ohjauksessa on se merkittävä ero, että polkupyörän massa on pieni verrattuna ajajan massaan. Tällöin polkupyörää voi ohjata "massalla" eli ajaja kallistaa itseään siirtämällä painoaan haluttuun kääntymissuuntaan. Tällöin pyörä kallistuu samaan suuntaan ja caster-kulman vuoksi eturengas kääntyy samaan kallistussuuntaan.
Moottoripyörän massa on suuri ajajaan nähden, jolloin massan siirto ei välttämättä yksinään riitä ja tarvitaan vastaohjausta, jolla saadaan aikaan sama efekti - siis vastaohjaus kääntää etupyörää käännöstä vastakkaiseen suuntaan, jolloin moottoripyörä kallistuu käännöksen suuntaan. Sen jälkeen vapautettu ohjaustanko ja etupyörä kääntyvät ohjauskulman takia kallistussuuntaan, eli haluttuun ajosuuntaan.
Omat kommervenkkinsä tuovat sitten moottoripyörän raskaat ja kovaa pyörivät pyörät ja niistä aiheuvat hyrrävoimat.
"Tällöin polkupyörää voi ohjata "massalla" eli ajaja kallistaa itseään siirtämällä painoaan haluttuun kääntymissuuntaan"
Ei pyörässä kallistella vaan istutaan suorassa pyörään nähden ja koko pyörä polkijoineen
kallistuu. Siis sitä vastaohjailua.
--Bike lean wrote."Eipä ole sattunut silmiin tekstiä jossa yksiselitteisesti todetaan että käytetään sitten vastaohjausta tai pyörän kallistamista niin kääntyminen alkaa aina sillä että pyörä kääntyy ensin päinvastaiseen suuntaan kuin kuin mihin lopulta käännytään." Nimimerkki bike lean kayttää samasta asiasta kahta eri nimitystä. Siis ei ole muuta kuin vastaohjailua. Vastaohjauksella kallistettaan tai sitten vain vastaohjaillaan:DD
Kyllä polkupyöräillessä kallistellaan, vaikka sitä ei heti huomaakaan. Liike on vain huomaamattomampaa, johtuen juuri siitä että pyörän massa on pieni ja systeemin massakeskipiste likimain sama kuin ajajan massakeskipiste.
Polkupyörän pystyssäpitäminen on juuri sitä, että ajaja kallistelee itseään ja siten siirtää ajaja-pyörä-systeemin massakeskipistettä haluttuun suuntaan niin että pyörä pysyy pystyssä tai kääntyy. Kokeile itse istua liikkumattoman pyörän päällä ja pitää se pystyssä koskematta jaloilla maahan. Huomaat että vartalosi heiluu koko ajan sivulta sivulle yrittäessäsi pitää massakeskipisteen renkaiden päällä.
Liikkeessä tämä on paljon helpompaa, silloin voi lisäksi ohjata pyöriä sen massakeskipisteen alle.
Massan suuruudella tai sen korkeudella ei ole merkitystä kallistuksen suuruuteen, se asento määräytyy keskeiskiihtyvyydestä.
Pyörää voi pitää tasapainossa ilman vartalon heiluttamista pelkällä ohjausliikkeillä.
Miten yleensäkin voi muuttaa painopisteen sijaintia vain asentoaan vaihtaen, kun ainoa paikka mistä välittyy sivuttaisvoimaa on pyörien kosketus maahan, siis tyynellä ilman ulkoista tuuppaamista ?
Ei ole tarvetta kallistella ollenkaan, vaan pyörää ja kuljettaja pakettia kallistellaan kokonaisuutena vastaohjauksen avulla. Mutta jos ajat ilman käsiä, huomaat todella kallistelevasi pyöräsi päällä. Jos etupyörän haarukka olisi täysin pystyssä, ei ilman käsiä ajaminen onnistuisi ollenkaan.
" Kokeile itse istua liikkumattoman pyörän päällä ja pitää se pystyssä koskematta jaloilla maahan. "
Onpa tullut kokeiltua, enkä todellakaan heilunut yhtään mihinkään.
Eniten tuli käytettyä pystysuoria vastakkaisia voimia ohjaustangonpäihin, mutta niin lyhyen aikaa kerrallaan ja heti perään juuri päinvastaiseen suuntaan, etteivät muut paikalla olleet mitään heilumista edes huomanneet.
Tuolla tavalla kuitenkin saa aikaan poikittaissuuntaisia kitkavoimia tienpinnan ja renkaan kosketuspinnan välille, mikä kiihdyttää pyörän & kuskin massakeskipistettä sivusuunnassa haluttuun suuntaan pysäyttäen liikkeen heti perään niillä pöäincastaisilla voimilla. Massakeskipiste kuitenkin liikkuu juuri halutusti.
Pyörimismäärä L siis säilyy, mutta kallistuskulma muuttuu haluttuun suuntaan.
Vaikutus on kuitenkin niin pieni, ettei siitä ole ajaessa hyötyä lainkaan, vaan ainoastaan oltaessa paikallaan ja jo ennestään tasapainossa.
Ajaessa ei muutenkaan voi kallistella, sillä polkeminen onnistuu vain suunnilleen suorassa polkupyörään, ja jyrkemmin kaarrettaessa on muutenkin pidettävä sisäkaarteen puoleinen poljin yläasennossa, ettei se osu maahan, silloin toki itseään kannattaa kallistaa myös pyörään nähden. Tämän huomaa itse todella helposti, sillä matka olkapäästä ohjaustankoon on silloin eri puolilla täysin erilainen.
Kun ajan ilman käsiä, niin kääntyminen tapahtuu pääosin vastaohjauksella, minkä pyörän kallistuminen saa aikaan. Vauhti on kyllä mutkaisilla osiuksilla pidettävä todella alhaisena ilman käsiä ajettaessa, sillä vastaohjaaminen on todella hidasta ilman käsien apua.
" Miten yleensäkin voi muuttaa painopisteen sijaintia vain asentoaan vaihtaen, kun ainoa paikka mistä välittyy sivuttaisvoimaa on pyörien kosketus maahan, siis tyynellä ilman ulkoista tuuppaamista ? "
Juuri sitä maakosketuksessa vaikuttavaa kitkavoimaa hyödyntäen.
Ihan samoin kuin keinun saa paikoiltaan keinumaan koskettamatta maahan hyödyntäen ketjun tukivoiman suunnan muutosta, minkä saa aikaan omaa painoaan siirtämällä suhteessa keinuun, jollloin tuon ketjun ulkoisen tukivoiman muutos saa keinujan ja keinun muodostaman systeemin painopisteen liikkeelle.
Tahdonvoimalla ei saa liikkumaan minkään painopistettä, vaan siihen tietenkin tarvitaan sitä ulkoista voimaa, mutta sen ulkoisen voiman voi saada muuttumaan systeemin sisäisillä muutoksilla haluttuun suuntaan.
Pyöräillessä vastaohjaus on käytännössä ainoa vaihtoehto, sillä muiden temppujen vaikutus on täysin riittämätöntä suuruusluokkaa jo normaaleissa ajotilanteissa. Osa tekee sen tietoisesti, ja enemmistö ilmeisesti tiedostamattaan.
"Onpa tullut kokeiltua, enkä todellakaan heilunut yhtään mihinkään.
Eniten tuli käytettyä pystysuoria vastakkaisia voimia ohjaustangonpäihin, mutta niin lyhyen aikaa kerrallaan ja heti perään juuri päinvastaiseen suuntaan, etteivät muut paikalla olleet mitään heilumista edes huomanneet. "
Ymmärtääkseni kuitenkin pystysuorat voimat ohjaustangon päihin aiheuttavat vääntömomentin pyörään ja ajajaan, ja se siirtää massakeskipistettä.
Mutta toisaalta, ohjaustangon ja etupyörän kääntäminen muuttaa pyörän tukipisteiden linjaa (etupyörästä takapyörään) ohjauskulman takia. Tai oikeammin, jos tukipisteet eli pyörien kosketuspisteet maahan pysyvät paikallaan, runko ja massakeskipiste siirtyy pois niiden väliseltä linjalta. Joten korjaan itsenäni sen verran, että mitään näkyvää massan siirtoa ei sinänsä tarvitse tehdä, riittää kun kääntää hieman ohjaustankoa, jolloin pyörän mkp siirtyy pois tukipisteiden päältä.
Muutenkin, kun puhuin massan siirtämisestä tai kallistamisesta polkupyörällä, en tarkoittanut mitään polvi maahan kallistusta. Se liike on melko huomaamaton.
Kevyellä fillarilla se tarvittava mitättömän pieni vastaohjausliike tulee automaattisesti ja tiedostamatta kaarteeseen mentäessä siinä kun alussa kehoa siirretään hivenen polkupyörän keskilinjalta sisäkaarteen puolelle. Ulkokaarteen puolelle jäävä käsivarsi samalla nykäisee ohjaustankoa aivan hivenen ulkokaarteeseen päin jolloin pyörä kallistuu kuin itsestään sisään kaarteeseen.
" Ymmärtääkseni kuitenkin pystysuorat voimat ohjaustangon päihin aiheuttavat vääntömomentin pyörään ja ajajaan, ja se siirtää massakeskipistettä. "
Kyseiset pyörä & kuski systeemin sisäiset voimat eivät siirrä ko systeemin massakeskipistettä. Siihen tarvitaan ulkoinen voima, mikä löytyy renkaiden kosketuspintojen ja tien välisestä kitkavoimasta.
" Mutta toisaalta, ohjaustangon ja etupyörän kääntäminen muuttaa pyörän tukipisteiden linjaa (etupyörästä takapyörään) ohjauskulman takia. "
Ei liity tämän säikeen asiaan, nyt puhuttiin tästä : " Kokeile itse istua liikkumattoman pyörän päällä ja pitää se pystyssä koskematta jaloilla maahan "
Mikäli ohjaustankoa käännetään, ei kyse enää ole liikkumattomasta pyörästä, joten se ei tähän kuulunut.
Siis kerrataan. Massakeskipisteen siirtäminen vaatii ulkoisen voiman, minkä saa aikaan sisäisillä voimilla.
Esim hypättäessä vauhditonta pituutta sisäinen voima on lihasvoima (tuotetaan tarvittava mekaaninen energia), ja ulkoinen kiihdyttävä voima on kitkavoima & pinnan normaalivoima (tukivoima).
Ohjaustankoa käännetään systeemin sisäisillä lihasvoimilla, millä saadaan aikaan ulkoinen kitkavoima, mikä puolestaan siirtää massakeskipistettä.
Tarvittavaa ulkoista voimaa ei kummassakaan tapauksessa saada aikaan pelkällä tahdonvoimalla. Liikkumattoman pyörän tapauksessa tehokkain tapa saada tuo haluttu ulkoinen kitkavoima aikaan on nimenomaan kuskin ja pyörän välisen systeemin sisäisen voiman momentti. Tavoitehan on siirtää massakeskipistettä tukipinnan päälle tai oikeammin heti sen vastakkaiselle puolelle oikaisemaan jo syntynyt painovoiman kallistava momentti ja siihen liittyvä pyörimisliike.
Kokeile ajaa ilman käsiä suoralta mutkaan, mutta tee se riittävän hitaasti ja mieluummin aukealla kentällä kuin muun liikenteen seassa tiellä.
Pyörä ei todellakaan kallistu itsestään, ja vastaohjauksen saaminen aikaan vaatii taitoa ja paljon enemmän aikaa kuin normaaleilla ajonopeuksilla on käytettävissä.
Kerran tuota kokeiltuaan asian ymmärtää varsin selkeästi. Vastaohjaus on käytännössä välttämätön, ja sen tietoinen hyödyntäminen lisää reaktiokykyä merkittävästi ja siten lisää turvallisuutta kaikilla kaksipyöräisillä.
Liittyy niin polkupyöriin kuin moottoripyöriin==>> http://tekniikanmaailma.fi/kaksipyoraiset/turvallisesti-moottoripyoralla/i-nain-ohjaat-ja-kaarrat-oikein,4
Kyseisessä linkissä on onnistuttu mielestäni aika hyvin esittämään miten kaksipyöräinen kääntyy ja miksi.
"Kaksipyöräohjauksen" toiminnan voi jokainen todeta ihan polkupyörälläkin eli vaikka alamäessä irroittamalla toisen käden ohjaustangosta ja sillä toisella tangossa kiinni olevalla kädellä varovasti työntää tankoa jompaan kumpaan suuntaan(riippuen kumpi käsi kyseesä) niin pyörä lähtee kaartamaan vastakkaiseen suuntaan. Kannattaa työntää todellakin varovasti koska liian nopeasti kaartamaan lähtevä pyörä ei niin selvästi näytä mitä tilanteessa tapahtuu. Nopea kääntyminen voi jopa aiheuttaa kaatumisen! : )
Niin minäkin asian luulin ja luulen edelleen, silti täällä osa sitkeästi väittää että pyörää ohjataan kallistamalla, ilman vastaohjausta.
Armejassa ollessani kamu kertoi ohitelleensa moottoripyörällä autoja reipasta ylinopeutta käyttäen. Huomautin hänelle että "oletkos ajatellut että käännät ensin tankoa autoa kohti kun aloitat ohitusta"..
Eipä uskonut,, mutta viikon kuluttua tuli taas lomalta ja sanoi hitto sinä olit oikeassa.. nopeassa koukkauksessa tankoa käännetään väärään suuntaan kallistuksen aloittamiseksi.
fysiikkaa, eikä mutua, vaiika mutu tuntuisi liikenneturvallisuuden kannalta joillekin paremmalta.
" Kyseisessä linkissä on onnistuttu mielestäni aika hyvin esittämään miten kaksipyöräinen kääntyy ja miksi. "
Ehkä kuljettajakoulutuksen kannalta hyvin, mutta fysiikan kannalta pieleen.
Ainakin tässä menee metsään varsin monessa kohtaa :
http://tekniikanmaailma.fi/kaksipyoraiset/turvallisesti-moottoripyoralla/i-nain-ohjaat-ja-kaarrat-oikein,2
" Ilman hyrrävoimaa maailmassa ei olisi yhtään polku- tai moottoripyörää. "
Täyttä puppua. Ilman hyrrävoimia polkupyörällä on ihan yhtä helppoa ajaa kuin niiden kanssakin. Ja vielä ilman mitään erillistä harjoittelua sellaisen polkupyörän käyttöön, josta hyrrävoimat on vastakkaisiin suuntiin pyörivillä massoilla eliminoitu täysin.
Kakarat täällä sekottaa nyt normaaliajon ja jäällä tai hiekalla ajon missä takapyörä pyrkii luisiin kaarteen ulkoreunaa kohti ja täälöin ohjaus on voimakkastai myös ulkoreunaa kohti eli ajokku tavallaan liikkuu kylki edellä. Ja se on aivan eri ajoa kuin normaaliajo missä ei luistatella millään tavalla. Olen ikäni ajanut moottoripyörää ja tiedän vähän paremmin kuin mopopoikien metsässä päristelyt.
Jos olet moottoripyörällä ikäsi ajanut tiedät ja olet kokenut varmaan myös sen faktan joka nimimerkki Motoristi yllä hyvinkin kansantajuisesti kertoi että "väärään suuntaan ohjaaminen"-periaate on jokaisen todettavissa ihan juurikin vaikka suoralla tieosuudella. Pyörä lähtee kaartamaan vastakkaiseen suutan kuin ohjaustankoa kääntää. Tosin kaksipyöräistä ei TIETOISESTI ohjata ohkaustankoa kääntämällä mutta huomaamattaan jokainen mutkassa käsillään tankoa myös aavistuksen kääntää samalla kun kehonsa painopiste pyrkii ajosuuntaa kääntämään oman suuntansa.
" Tosin kaksipyöräistä ei TIETOISESTI ohjata ohkaustankoa kääntämällä "
Turvallisuus paranisi melkoisesti, mikäli jokainen tekisi vastaohjauksen aina nimenomaan tietoisesti, ei tulisi mitään hartialukoista seuraavia onnettomuuksia.
Onneksi osa edes tekee niin jo nyt.
Itsekin olen koko ikäni moottoripyöriä ajanut motocrossista hayabusaan. Olisi aika sinunkin sitten jo oppia kuinka tietoisella vastaohjauksella raskaskin pyörä taittuu nopeasti kaarrokseen.
Olet oikeassa siinä mielessä että yllättävissä tilanteissa ja nopeissa väistöissä tuo vasta/työntöohjaus olisi syytä tulla juuri automaattisesti ja alitajunnasta jolloin siitä olisi maksimaalinen hyöty. Normaalissa ajossa ei kukaan tule ajatelleeksi kyseistä toimenpidettä. Kyseisen kaltainen tilanne periaatteessa on autolla ajaessa se että vaaratilanteessa lukkojarrutus pitäisi lopettaa hetki ennen törmäystä esteeseen ja yrittää sen jälkeen väistää kyseinen este. Tämänkin pitäisi tulla nk. luista ja ytimistä automaattisesti. No abs:t nykyään hoitaa kyseisenkin tilanteen. : )
jaahas? kumpikohan noista on ensin, se taittuminen vai vastaohjaus? Entäs jos ajat yhdellä pyörällä? siis istut yhden rattaan päällä, kääntäisitkö vastasuuntaan ensimmäisenä hommana? Ettet vaan olisi "päälläsi" tien poskessa.
En tunne asiaa, mutta saahan sitä kysellä, esim jos kolikko lattialla pyöriessään kallistuu oikealle, se kaartuu oikealle, ei tarvitse ensin kääntyä vasemalle jotta kaaartuisi oikealle?
Tosinn akkojen autot tarvitsevat tämän vastakäännöksen , olen sen katkerana havainnut ja nyrkkiä puinut, siiss kääntyessään risteyksessä esim vasemmalle, ne kääntävät oikealle ja koukkaavat takaa tulijan edestä. Miehet eivät yleensä tarvitse tätä "vastakäännöstä" vaan osaavat ryhmittyä oikein.
Kaatamiseen tämä perustuukin. Aavistuksen hetkellisellä väärään suuntaan kääntämisellä painava moottoripyörä kaadetaan edessäolevan mutkan sisäkaarteen puolelle. Mitä kovempi on vauhti sitä suuremmat hyrrävoimat kovaa pyörivissä pyörissä syntyy ja sitä vakaammin moottoripyörä pyrkii pysymään pystyssä.
Kuvittele ajavasi suoraan. Heti kun vähänkin käännät ohjaustankoa vasemmalle lähtee pyörä kaatumaan oikealle. Näin siis lähdetään oikealle kääntyvään mutkaan, ja heti mutkan jälkeen tehdään sama homma toisinpäin niin kurvataan nopeasti vasemmalle.
no juu, kysymys: kääntyykö pyörä ilman sitä vaastaohjausta? Esim: hitsataan polkupyörän etuhaarukka jäykäksi, tyrkätään se menemään asfaltipihalla, meneekö se suoraan vaikka kallistuukin koko ajan lisää, vai lähteekö kaarevalle radalle?. Älä käsitä inttämiseksi, siitä ei ole kysymys, kysymys on itse kysymyksestä.
Kysymyksellä tarkoitan lähinnä sitä etteikö pyörän pysty "kaatamaan" ilman sitä hetkellistä vastaohjausta ja kaartamaan.
Entäs tilanne jossa tiemestari on ollut tunnollinen ja tehnyt kaarteeseen siihen kuuluvan kallistuksen, miten vaikuttaa tilanteesen?
Saahan sen hitsatulla etuhaarukalla varustetun polkupyörän kaatumaan, mutta se menee vaan suoraan eikä käänny sinne kaarteeseen. Etuhaarukastaan hitsattu kovaa kulkeva moottoripyörä olisi jo vaikeammin kaadettava ja sitä vaikeammin mitä kovempaa se menee.
Ohjaustangon liikkeet on pieniä mutta tarpeellisia. Vastaohjauksella kaadetaan pyörä kaarteeseen, kaarteessa kun pyörä on kallellaan käy ohjaus hiukan toisessa suunnassa, ja mikäli kaarteessa kiihdytettäessä takapyörä sutii sivuluisussa, on ohjaustanko taas sen vastaohjauksen suuntaisesti.
noh, testaan asian piakkoin, siis jäykkärunkoinen rakenne kahdella pyörällä. Äkkiä ajatellen se kyllä kaartaa kallistuessaan. Ilmoitan tuloksen kunhan saan testin tehtyä (voi kestää jonkin aikaa, mutta tulee varmasti)
Jos englannin kieli sujuu niin lue tuosta :
http://bicycle.tudelft.nl/stablebicycle/
Ja voihan noita videoita katsella vaikkei sujuisikaan.
Meinaan ettei tarvitse uskomusten varassa elää kun faktaakin löytyy ...
jäykkää runkoa ei voi vastaohjata, joten testi on tarpeen, lisäksi jäi vastaamatta kaltevalla pinnalla liikkuva pyörä.....jne jne
Kyllähän se on tosi niin että jos ajat vasemmalle kääntyvään kaarteeseen ja yrität ohjata oikealle niin metsästä löydät ittes. Ellet sitten pilven päältä.
Nää on niitä ufouskovaisten ja muitten maailmanlopun uskovaisten juttuja vaan. Nyt onkin jo onneksi löydetty uusi inkojen allakka joten sopii seuraavat 7000 vuotta ajella ihan järkevästi vaan niinkuin minäkin vuodesta 1953 lähtien Java-250:llä. Silloin ei näitten mopouskovaisten isätkään olleet vielä syntyneet.
Höpöhöpö
Hyrrävoima (pyörimismäärän säilyminen) sen polku/moottoripyörän tasapainossa pitää, ei mikään muu "jättö"!
höpsistä.
http://bicycle.tudelft.nl/stablebicycle/
tuossa ei edes ole mitään hyrrävoimia, pyörät on mitättömän pienet ja pyörivät aina vastakkaisiin suuntiin, eli hyrrävoimat kumoutuu täysin.
Normaalissa fillarissakin hyrrävoimat ovat niin pienet ettei niillä ole olennaista vaikutusta.