-inki pääte liittyy yleensä johonkin huonoon, epämääräiseen tai ylenmääräiseen, kuten, juominki, syöminki, häslinki, -rinki.
-inki päätteen väitetään tulevan saamenkielestä, joten olisikohan saamelaiset aikoinaan viettäneet tuolla alueella epämääräistä elämää ja siksi siitä muotoutui helvetillinen -inki eli Helsinki.
Tuleeko kenellekään mieleen mitään positiivista -inki päätteistä sanaa tai lisää negatiivisia ja tietääkö joku virallisen selityksen Helsingin nimelle?
-inki päätteen väitetään tulevan saamenkielestä, joten olisikohan saamelaiset aikoinaan viettäneet tuolla alueella epämääräistä elämää ja siksi siitä muotoutui helvetillinen -inki eli Helsinki.
Tuleeko kenellekään mieleen mitään positiivista -inki päätteistä sanaa tai lisää negatiivisia ja tietääkö joku virallisen selityksen Helsingin nimelle?
Vastaukset 55
Vanhimmat
"tietääkö joku virallisen selityksen Helsingin nimelle?"
Nimi on ruotsinkielisen Helsingfors("kapeikkokoski")-nimen suomeen mukautunut muoto, eikä sillä ole mitään tekemistä saamelaisten eikä Helvetin kanssa.
Englanninkieleisille Helsinki saattaa tuottaa mielleyhtymän hell sink, mitä nuo sanat sitten merkinnevätkin.
Tai sitten ei.
Nimi on epäilemättä skandinaavista perua. Pohjois-Ruotsissa on maakunta nimeltä Hälsingland ja maan lounaisrannikolla Ruotsin vilkkain satamakaupunki Helsingborg (ent. Hälsingborg). Juutinrauman vastarannalla Tanskan puolella on sitten kaupunki nimeltä Helsingør.
Helsinki-nimen alkuperäää on selitetty mm. täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10254331
Ei Hälsingland kovin pohjoisessa ole, Gävlen seutua. Tosin koko Norlanti on ruotsalaisten mielestä "pohjoista". Ruotsalaiset uudisasukkaat tulivat nykyiselle Uudellemaalle 1200-luvulla Hälsinglandista, he olivat väkeä, joita kutsuttiin hälsingeiksi (=Helsinki). He antoivat paikoille nimiä (Helsingeå ja sen koski Helsingfors).
Jos karttaa ja leveyspiirejä ajatellaan, niin totta puhut: Hälsingland ei sentään missään Ruotsin Lapissa ole.
Ruotsalaisille itselleen kaikki Tukholmasta pohjoiseen taitaa kuitenkin olla yhtä Pohjois-Ruotsia – ja eikös nimi Norlanti (Norrland) viittaa pohjoiseen sekin?
Muistelen jostakin lukeneeni, että noin 90 % maanviljelyskäytössä olevasta 60. pohjoisen leveyspiirin pohjoispuolella olevasta maasta on Suomessa. Ruotsissa ei Suomen leveysasteilla juuri vaivauduta maata viljelemään. Olisi myös mielenkiintoista tietää, kuinka suuri osa Ruotsin väestöstä asuu 60. pohjoisen leveyspiirin pohjoispuolella eli yhtä pohjoisessa kuin me.
aika tuore ketju.
Tuo alkuperä riippuu varmaan siitä, onko nimi alkujaan suomen- vai ruotsinkielinen. Suomessa on kuitenkin paljon -inki päätteisiä paikannimiä ja mahdollisesti saamelaista alkuperää.
Helvetti oli vaan heitto, mutta sekin sanana tullut ruotsista.
"Sana helvetti on tullut suomen kieleen muinaisruotsista, jossa sana Hel-vite viittaa manalan valtiattaren Helin rangaistukseen."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helvetti
Jostain syystä vaan ei ole koskaan kuulostanut hyvälle.
hel-vettikin sensuroitu ja sekoitti linkinkin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helvetti
Kiven "Seitsemässä veljeksessä" 1800-luvun puolimaista esiintyy kaksi manausta Helsingin nimestä:
"Mene Helsinkiin!"
"Älä helsingissä!"
Näissä aivan ilmeisesti Helsinki/helsinki on rinnastettu helvetin tapaiseen paikkaan.
Siinä todellakin lukee niin, vaikken heti uskonut.
"SIMEONI Voi meitä poloisia poikia!
TIMO poloisia Jukolan poikia! Ja seitsemän kappaletta! Mitäs tehdään nyt?
LAURI Kyllä tiedän mitä teen.
JUHANI Minä myös. Veitsi kurkkuun joka miehen!
TIMO Älä helsingissä!
JUHANI Puukkoni, kirkasteräinen puukkoni! Verta lasken että lainehtii!"
http://eiskis.net/seitsemanveljesta/?page=11
Mietinkin, miksi se olisi väännetty häll sanasta, kun Ruotsissakin on Hel- alkuisia paikannimiä ja helvettikin tulee ruotsista.
Kannattaisi muuttaa nimi vaikka Vantaaksi, kun kuntaliitoksia tehdään ja olisihan Vantaanjoenkin takia hienompaa.
Tässä on kyse siitä, että kukaan ei kuole...Saa kuollakin jos haluaa, mutta mitä hyötyä siitäkään on?
Mitä joku luulee kuolemattomaksi? Jollekin se on se, että noudattaa lakia, ja sitten Mooses murhaa tai joku Hammurabi jos yhdenkin käskyn rikkoi, joillekin se, että vain rikkoo sitä mitä ei pysty noudattamaan, ja joillekin se että ei millään mitään väliä, kohan nyt edes uskoo voivansa herätä joskus unestaan.
Joku uskoo sen, että pitää ihmisiä kutsua pelastamaan itsensä joka ahdingolta, ja Jeesusta silloin eniten hoetaan, vaikka apostolinsa vain kirosi sen jälkeen ne, jotka ei Jeesusta palkitse sillä että Raamattunsa ja Jeesuksensa kaikki sanat ja koukeronsa noudattaa...
Monet uskovat Salomon tavoin, että ei elämässä juuri muuta ole kuin että syö ja juo tai edes jollakin aistillaan jotain tekee.... Askeetikot eivät hyväksy hekumaa....
Ihmiset ovat pieniä luontokappaleita järkyttävän suuren tuntemattoman edessä... Ei siinäkään ehkä kuolemaa voi välttää, jos ei siitä mitään mistään tiedä viedlä, vaikka ei silläkään elä, ettei ennen tietoon tiedä vain luulleensa jotakin.... Mutta mikä on väärtti?
-nki on nimistöjohdin eikä kaikilla sanoilla (ei-nimillä), joissa on tuo johdin, ole tuota merkitystä "liittyy huonoon, epämääräiseen tai ylenmääräiseen":
-kaupunki
-maininki
-kartonki
-salonki
-kettinki
-maininki
-medaljonki
maininkia käytetään negatiivisena jälkimainingissa.
Tuli mieleen lisääkin, rätinki, rästinki.
Pytinkiä taas käytetään kai lähinnä isosta, mahtailevasta talosta: "Johan on pytinki", mutta voisi kai käyttää myönteisessäkin mielessä.
-nki, vaan -inki.
Tuo negatiivisuus tulee paremmin esille tekemisestä kertovissa sanoissa. Ei taida olla mikään virallinen muoto, mutta voi vääntää ymmärrettävästi monista verbeistä.
Seilinki nimisiä ravintoloita ja baareja löytyy myös. Hämminki.
Tornionjoki jakaa erään kylän kahtia. Suomen puolella on Juoksenki ja Ruotsin puolella Juoksengi.
Saman joen varrelta vielä kauempaa pohjoisesta Ruotsista löytyy kylä, jonka nimi on ruotsinkielisille Vittangi ja suomenkielisille Vittanki.
Populäärimusiikistaan tunnettu Mikael Niemi on kotoisin Vittulanjänkä-nimisestä paikasta Ruotsin Pajalasta, joka on Tornionjoen vaikutuspiirissä sekin. Vidda lienee jotakin saamelaiskieltä ja tarkoittanee jänkää, avaraa lakeutta. Mutta voihan sillä Vittula(njänkä)-nimellä toki jokin muukin selitys olla... Vittanki-nimen etymologiaa en käy arvailemaan.
Hemminki Maskulainen oli melkoinen merkkimies suomen kielen kehittäjänä.
http://scripta.kotus.fi/www/artikkelit/maskulainen/virsikirja_400.html
saamelaiset antoi Helsinki nimen suomalaisten takia. Tuli vaan mieleen nunnuka tyypit Hymyhuulista.
http://www.youtube.com/watch?v=s86_4eXkyfU
Normaali historiallinen nimi. Ei siitä tulee mikään helvetti tai häslinki mieleen.
Eihän Jyväskylä-nimestäkään tulee enää jyviä ja kyliä eli maaseutua ajatelleeksi.
http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-nimi
Saisi olla muokkausmahdollisuus malttamattomille kirjoittajille.
Ote linkistäsi:
”1800-luvun lopulla nimi Helsinki alkoi olla vakiintunut. Siihen saakka nimessä oli kummitellut g-kirjain: Helsingi, kuten vielä viron kielessä kaupunki tunnetaan.”
Tässä yhteydessä lienee syytä muistaa, että vironkieliset pehmeät äänteet (b, d, g) ääntyvät virolaisessa suussa lähinnä kovina, joten vironkielinen Helsingi kuulostaa virolaisen lausumana jokseenkin samalta kuin Helsinki.
Mitähän häähumua virolaiset mahtavat kuulla korvissaan kuullessaan suomenkielisen paikannimen Pulmanki (norjaksi Polmak, sijaitsee Ruijassa)? (Häät, vihkiäiset on viroksi pulmad.)
Suomea puhuvalle on tyypillistä pehmeiden äänteiden välttely ja ylimääräisen loppu-i:n lisääminen vieraskielisiin nimiin. Tälläkin palstalla on siteerattu TV:n urheiluselostusten mäkihyppykommentaattorin hupaisan kotikutoisia nimiväännöksiä (sliirentsaueri, ammanni, viithöltseli, paartaali...) Siinä mielessä nimimuoto Helsinki on varsin johdonmukainen.
Onko kukaan palstalainen muuten pannut merkille etelä-saksalaisen paikannimistön eroja vaikkapa Münchenin ja toisaalta Stuttgartin ympäristössä: siinä missä baden-württembergiläiset sanovat ja kirjoittavat -ingen, lyhentää baijerilainen nimen muotoon -ing! Münchenin liepeiltä löytyvät kartalta mm. Gauting, Germering, Olching, Garching ja Schwabing, kun taas Stuttgartin satelliitteina komeilevat Vaihingen, Ditzingen, Sindelfingen, Böblingen, Esslingen, Plochingen, Wendlingen ja vastaavat.
Jos Helsinki olisi kolmikielinen ja kolmantena kielenä olisi saksa, olisi kaupunkimme saksaksi varmaankin joko Helsing tai Helsingen nimeäjän murretaustasta riippuen.
selität Aleksis Kiven käyttäneen Helsinkiä helvetin synomyymina?
Aleksis Kivi ei varmaankaan ehtinyt elää Helsingissä neljääkymmentä vuotta?
Minäpä olen. Ylikin. Tämä on yhtä lailla helvetti ja taivas.
tuosta vuorosanasta "TIMO Älä helsingissä!" eli ei puhunut Helsingistä siinä, vaan helvetistä yleensä. Onko siis ennen vanhaan helsinki tarkoittanut helvettiä?
En halua sen kummemmin mollata Helsinkiä, vaikka nimestä en ole koskaan pitänytkään.
Helsinki näyttää satunnaisesti olleen helvetin sievistelysana niinkuin helkkari, hemputti jne.
Alkutavun vastaavuus lienee ollut syynä. Mekanismin spontaanista kiroamisesta sievistelyksi voisi kuvitella seuraavaksi: "Älä hell...singissä!
Mutta kyllä Seitsemässä veljeksessä kirotaan reilustikin:
"SIMEONI. Meidän tulee häntä kurittaa, niin kauan kuin sydämensä vielä on
nuoruuden norja ja taipuvainen; mutta tehkäämme se rakkaalla kädellä
eikä vihan kiukussa. Vihan kuritus ajaa perkeleitä sisään, vaan ei ulos.
EERO. Kas tuossa, ja oikein rakkaasta kädestä.
SIMEONI. No tuota jumalatonta, kun nyt löi minua!
EERO. Ja vasten kuonoa. Vähemmästäkin on sappi haljennut.
JUHANI. Tuleppas tänne, poikaseni. Timo, anna tuo keppi tuolta
nurkasta.
SIMEONI. Kas niin, Juhani, pidä häntä koreasti polvillasi, minä lasken
housunsa alas.
EERO. Älkää helvetissä!
JUHANI. Turhaan pyristät, knääkkä."
Vuorosanailu on kyllä luontevaa ja realistista. Teoksenhan saa ladattua ainakin täältä: http://www.lonnrot.net/etext.html
Seitsemän veljestä:
Eero: Mennäänkö taas haamuna amulla tarkistamaan jääkiekkotulos?
Lauri: Ei mennä, jos Aleksi suuttuu.
Timo: Paljonko siihen on aikaa?
Aatu: Tuntejahan siihen on, ei mihinkään voi mennä sen kaummin aikaa, jos ei isoa työtä halua ja pari-kolme päivää pyristellä?
Aapo: AA- mitäs me pohjoisen poijat, tuleeko jostakusta kusipäästä isäkin?
Tuomas: No tuomitkoon meidät Taviahan taatto, jos väärän ratkaisun siinäkin vain itsellemme ynkäämme....
Juhani: Vaikka olenkin vain Kova Jumala teille, en minä merkitysopillisesti ole Jumala, älkää taas menkö suunnistamaan metsään vailla auringon suuntaa kelloa tai kompassia....
Ei se Helvetti ole ennenkuin Venäläinen sinne jotain pudottaa, onneksi se on vain Suomalaisen valhe että ne ovat Venäläisiä, eivät ole, vaan Ryyssiä....
Itse kaupunkikin on ruma, ei vain sen nimi.
Rumaa ei nimi eikä kaupunki, vaan eräissä piireissä rehottava tietämättömyys ja ennakkoluuloisuus muuta Suomea kohtaan.
ihmisissä vastenmielisintä, mutta ei viehätä muutenkaan. 50-60 luvun Helsinki näytti vielä viihtyisältä, eikä tarvinnut varmaan kaduillakaan pahemmin pelätä. Nykyään siellä hallitsee ryyppäävä nuoriso ja mamut.
Nykysäädösten mukaan on keskustelupalstan ylläpitäjän puututtava epäasialliseen ja rasistiseen keskusteluun.
Tässä ketjussa on loppuvaiheessa ajauduttu rasistisiin ilmauksiin helsinkiläisiä kohtaan.
”Suomen valtion vuonna 1970 ratifioiman YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaan rotusyrjinnällä tarkoitetaan kaikkea rotuun, ihonväriin, syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rasismi
Viestinnässä tulee pysyä alkuperäisessä Helsinki-sanan syntyä ja tarkoitusta pohtivassa aiheessa.
S24 rasismivaliokunta
Ansiokasta toimintaa rasismivaliokunnaltamme
Mutta onko arvoisa valiokunta puuttunut keskusteluun muulloinkin, esimerkiksi silloin, kun rasistinen leimaaminen on tapahtunut päinvastaiseen suuntaan? Tämähän on perin tavallinen ilmiö täälläkin Suomi24:ssä.
Tämän ketjun mahdollisia rasistisia painotuksia ei tietenkään voi puolustaa vastauksina mainitsemalleni toiminnalle, mutta tämä näkökohta on kuitenkin otettava tässä yhteydessä huomioon.
Toivon siis rasismivaliokunnan puuttuvan yhtäläisellä tarmolla kaikensuuntaiseen rasismiin.
Huolestunut susirajan takainen kansalainen
Miten olisi SS24rasismivaliokunninki?
Vanha sanonta "Lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä", olisi paikallaan vieläkin. Ennen aikuiset voivat torua tuntemattomiakin nuoria, jos tekivät pahojaan, mutta nykyään ei uskalla sanoa mitään ja mamuille ei semminkään.
Rikostilastoista näkee mitkä ryhmät syyllistyy mihinkin, eikä siinä mitään rasismia ole.
Ei varsinaisesti kuulu tälle palstalle, mutta sivuaa aihetta kuitenkin, eikä tuo pelkästään helsinkiläisiä koske.
Tosin helsinkiläisyys eli asuinpaikkaan perustuva määritys lienee vaikeasti sovitettavissa tuohon määritelmään.
Eikä tässä taida olla kysymys mistään erottelusta, poissulkemisesta tai etuoikeudesta.
Niin jos kysyy joltain "nuoriso"sakilta esim. että ovatko he häirinneet kaupan eteen sidottua koiraa, niin "nuoriso"sakki saattaa hakata ja potkia koomaan ja jopa pahimmassa tapauksessa kuolemaan. Paras olla hiljaa, jos on suomalainen / ruotsalainen tavis. Ruotsissakin on laissa säädetty, että vihatekoja pitää rangaista kovemman jälkeen. Ruotsalaisia kohtaan ei kuitenkaan voida lain mukaan tehdä vihatekoja. Ne on aina kohdistettava vähemmistöryhmiin. Sellaista vi och dem -ajattelua.
Carl-Erik on henkihieverissä eikä hänellä ole mahdollisuuksia parantua pahasta aivovammasta. Mutta mediassa keskustellaan vain miten sääli pahoinpitelijöitä on.
http://rahmispossu.net/2012/03/28/nuorukaiset-vahan-pahoinpitelivat-61-vuotias-taistelee-hengestaan/
Tuo S24rasismivaliokunnan viesti oli lähettämäni vitsi.
Aika hyvin se puraisi, heti siistiytyi.
Sorry, hra X ja muut.
Kaikki kai sen vitsiksi tajusi, eikä tässä ole mitään rasistista ollutkaan. Vitsiinkin voi vastata (sarkastisen) vakavasti.
olla somaleja nuokin, kun eivät hakanneet samalla tavalla väliin mennyttä somalia. Varmaankin yritti varoittaa, että kamera kuvaa ja jäävät kiinni.
Helsinki-yliopisto olisi ollut parempi nimi yliopistolle kuin Aalto-yliopisto. Maailmalla olisi tiedetty, mikä Helsinki on, mutta kuka ulkomaalainen ymmärtää, mikä tai kuka Aalto on.
Kyllä ne ainakin Ruotsissa tietävät Alvarista, mutta ikävä kyllä sukunimi vääntyy lähes säännöllisesti muotoon Allto.
Ruotsalaiset vissiin luulevat suurinta osaa suomalaisten nimistä jotenkin väärin kirjoitetuiksi, ja he yrittävätkin jatkuvasti niitä korjata. Kuulin äskettäin, kuinka eräs - muuten mukava radiojuontaja - yritti parhaansa mukaan ääntää 'Veikko Ahvenainen'. En uskalla lainkaan kirjoittaa yrityksen tulosta, niin pieleen se meni.
Tuttavani neiti Uitto matkusti taannoin Ruotsiin, jossa hänen piti kohdata vastaanottajansa rautatieasemalla. Kun he eivät suoralta kädeltä löytäneet toisiaan, vastaanottaja pyysi kuulutusta kutsumaan neiti Uittoa.
Voit varmaan arvata, miltä kuuluttajan ruotsalaisittain ääntämä "fröken Uitto" kuulosti...
Olisit siis halunnut, että Suomessa on sekä vanha ja vakaa Helsingin yliopisto että kolmesta yhdistyvästä korkeakoulusta muodostuva uusi Helsinki-yliopisto!
Siinä fiksuudessahan sitä olisi ulkomaanelävillä riittänyt sulattelemista!
leninki, pattinki, kettinki, meininki, maininki, ...
Leningistä ei pahaa sanottavaa, eikä useimmiten kettingistäkään. Pattinki kai tavallista isompi lankku, ainakin joidenkin mukaan.
Tekemistä kuvaaviin sanoihin tuo kuvaus lähinnä näyttää sopivan. Meininkikin on vähän epämääräistä tekemistä, vaikka usein sanotaankin "hyvä meininki".
Nytkö valopäät ovat päätyneet siihen, että juhlat ovat luonteeltaan negatiivisia?
-inki päätteiset ja ehkä -inki päätteisessä paikassa )
Liitetään koko ruuhkasuomi Rautalampeen ja suomen pääkaupunki olisi tällöin "Rautalampi", ei siis olisi mitään rumia päätteitä!
Ei sentään mihinkään lampeen, tarvitaanhan sitä vielä johonkin.
Tässä on mistä miettiä:
blandinki, brovninki, fiilinki, hellanrinki, hopealejeerinki, hämminki, jälkimaininki, kettinki, kiekkorinki, killinki, koolinki, lantinki, lantrinki, latinki, lejeerinki, leninki, maininki, meininki, messinki, miitinki, putinki, pytinki, reelinki, riitinki, rinki, rottinki, rustinki, rätinki, saalinki, sertinki, šillinki, syylinki, syytinki, sählinki, takkileninki, tellinki, tinki, vaillinki, viikinki, virsinki, vooninki, västinki.
alennuskuponki, asevelihenki, batonki, elinkautisvanki, emäkaupunki, esikaupunki, filunki, hallituskaupunki, hanki, hansakaupunki, henki, hurmahenki, hökkelikaupunki, ihmishenki, ilmanhenki, isäntärenki, joukkohenki, joukkuehenki, joulusesonki, kaleerivanki, kanki, kansallishenki, kantakaupunki, kapinahenki, kartonki, kauneussalonki, kaupunki, kehyskartonki, keskikaupunki, kesäsesonki, keväthanki, kiertokanki, kilpailuhenki, kilpailukuponki, kisakaupunki, kiusanhenki, klahvipiironki, konki, kortonki, korvenraivaajahenki, kotikaupunki, kretonki, kulttuurikaupunki, kulttuuripääkaupunki, kulunki, kuponki, kuritushuonevanki, kylpyläkaupunki, laitakaupunki, lankonki, laumahenki, liikennekaupunki, lohimedaljonki, lohionki, lottokuponki, lumihanki, lunki, luokkahenki, luottovanki, maahenki, maakuntahenki, maaseutukaupunki, mahapiironki, mahonki, marenki, mato-onki, me-henki, medaljonki, merenrantakaupunki, mielipidevanki, miesvanki, miljoonakaupunki, mormyskaonki, muotisalonki, naapurikaupunki, nauhakaupunki, onki, oranki, pahahenki, pakkotyövanki, palkkarenki, panttivanki, parransänki, patonki, paviljonki, perho-onki, piironki, pikkukaupunki, pilkkionki, pioneerihenki, pohjaonki, porttikonki, pulisonki, puutarhakaupunki, pääkaupunki, rajakaupunki, rangaistusvanki, ranki, rannikkokaupunki, rauniokaupunki, rautakanki, renki, saapasrenki, sakkovanki, salonki, satamakaupunki, satelliittikaupunki, savukekartonki, seslonki, sesonki, sifonki, sotavanki, suopunki, suurkaupunki, syväonki, sänki, taidesalonki, taisteluhenki, taksirenki, talkoohenki, talonki, talvisesonki, tapulikaupunki, tarjouskuponki, tehdaskaupunki, teollisuuskaupunki, tervakaupunki, toverihenki, tutkintavanki, tuulenhenki, työpaikkahenki, umpihanki, vanhakaupunki, vanki, vapaakaupunki, varuskuntakaupunki, vastauskuponki, veikkauskuponki, velkavanki, vääntökanki, yhteishenki, yliopistokaupunki, ystävyyskaupunki.
Pellinki (dietti), Inki (nimi).
löysit ylhäällä, mutta alemmissa vain -nki pääte.
Suurin osa niin vanhoja sanoja, etten edes tiedä merkitystä tai hesalaisten ruotsista vääntämiä, kuten vooninki. Eipä uskoisi käytettävän.
Täytyy joskus tutkia enemmän.
Vooninki on pikemminkin fooninki. Sanaa en ole kuullut Helsingissä käytettävän, mutta en ole täällä asunutkaan kuin vajaat 42 vuotta. Pohjanmaalla sana lienee yleinenkin, lienee Vaasan seudun ruotsinkieliseltä asutukselta lainattua perua.
”Kaksifooninkinen pohjalaistalo” on käsittääkseni ihan tunnettu arkkitehtuurikäsite,
”Kaksifooninkinen, vauraan talonpoikaiskulttuurin symboli ja kauas näkyvä pohjalaistalo on maakunnan tunnusmerkki. Pohjalaistalot muodostavat vielä monia komeita ja yhtenäisiä kokonaisuuksia mm. Laihianjoen varren kylissä sekä Kuortaneen ja Lapuan jokivarsilla. Arvokasta talonpoikasta rakentamista edustavat myös Teuvan monet umpipihaiset asuinkartanot.”
http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/maakunnat/fi_FI/Etela-Pohjanmaa/
Ei ole Ruma?
Helsinki = Hellä silmä Naisen Kuningas.
Sitten taas suomen satatuhatta piispaa julistamassa Helvettiin synti N kingi....
Thö kii.
Upeaa tekstiä, sinulla on kirjoittaminen hallussa :-)
Hiukan kehittelemällä ja harjoittelemalla siitä voi tulla jonain päivänä jopa ymmärrettävää...
Niin, assosiaatiot helvettiin ja uppoamiseen. Aseistariisuvan tuttavallinen kokonaisuus, hell-sinky. Onhan se.
Tai sitten siitä voi tulla mieleen vain Suomen pääkaupunki. Kukin voi valita itse.
merkitystä. Neutraali (New York) tai useimmista hyvältä kuulostava (Paris) ovat eduksi monessa asiassa, mutta jos nimi tuo mieleen vaikka helvetin, niin se mieluummin sivuutetaan.