Kertokaas kielitaiteilijat, että onko oikein sanoa viinistä vai viinestä, jos puhutaan nuolikotelosta, eikä juotavasta viinistä? Onko nuoli siis peräisin viinistä vai viinestä? Ja kannanko minä vyölläni viiniä vain viintä? Ja onko ihan sama asia juonko minä viiniä vai viintä? Onko juotavalla viinillä ja nuolia sisältävällä viinillä mitään eroa sanan taipumisen suhteen?
Viinistä asiaa
Viintä ja viiniä
51545
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Viini merkityksessä nuolikotelo taipuu viintä, viinen, viinestä jne, kuten jokainen aikanaan poikakirjoja lukenut tietää. Viiniä voi toki yrittää juoda viinestä.
Valitettavasti viini-sanan kaksi merkitystä eri taivutuksineen menevät usein sekaisin. Myös Espoon Jäämies Ötzi -näyttelyn kuvateksteissä oli tämä väärin taivutettu viini-sana nuolikoteloa tarkoitettaessa. Mainitsin tästä henkilökuntaan kuuluvalle, joka fiksuna ihmisenä heti ymmärsi virheen.
Lauletaanpa laulussakin "sydämeni osuman sai, oli nuoli Amorin viinistä kai". Pöh, Amorin viinestähän se nuoli tietenkin oli!
Onhan niillä toki eroa – aivan samalla tavalla kuin vuori taipuu eri tavoin sen mukaan, puhutaanko maankamaran pinnanmuodostuksesta vai vaatekappaleiden, jalkineiden tms. sisäpinnan verhoilusta.
Vuoren (ei: vuorin) lakeakin koskee taivutettaessa eri laki kuin lakia sovellettaessa.
Vuorineuvos Björn Westerlund (1912–2009) vitsaili joskus saaneensa tittelinsä sen johdosta, että hänen johtamansa firman valmistamissa kumisaappaissa oli vuorit. Tarina ei kerro, oliko hänen aikalaisensa, vuorineuvos Aarne Karjalaisen (1913–1986) yrityksen (Hyvon-Kudeneule Oy) edesmenneeseen Neuvostoliittoon valmistamissa miljoonissa kalsareissa vuorit vai ei.
Aika näyttää, onko Björn Westerholmin nykyisessä seuraajassa Stephen Elopissa ainesta yhteiskunnallisen arvoasteikon laelle vuorineuvokseksi. Kerkeimmät pessimistit ovat ehtineet jo antaa miehelle uuden nimen Avlopp, joka viitannee pikemminkin viemäriin kuin lakeja soveltavaan tuomariin tai edes varatuomariin.
Heikki Asunnan (1904–1959) Pieni Episodi (jota usein kutsutaan virheellisesti ”Eino Leinon juomalauluksi”) voitaneen kysymyksesi innoittamana muokata uuteen uskoon seuraavasti:
Monta päivää juotuaan
pessimisti tuskissaan
tuumi: on jo, jumaliste,
saavutettu päätepiste.
Nuoran pätkä kourassaan
hiipi nurkkaan kuolemaan.
Mutta toiset, nähtyään
yhden poissa pöydästään,
sydämissä syvä hätä
alkoi etsiskellä tätä.
Löyttiin poika nuorastaan
vainajana suorastaan.
Mutta saatuansa viintä
virkistyi hän jälleen siintä.
Kohottaen lasiaan
lausui: - Veljet, asiaan!
>Aika näyttää, onko Björn Westerholmin nykyisessä seuraajassa...
Westerlundin, tietty! Edesmenneestä ikiteekkari-Nallesta on tietenkin puhe.
viini : viinin = vin (ruots.), wine (engl.)
viini : viinen = koger (ruots.), quiver (engl.)
vuori : vuoren = berg (ruots.), mountain (engl.)
vuori : vuorin = foder (ruots.), lining (engl.)
laki : lain = lag (ruots.), law, act (engl.)
laki : laen = topp (ruots.), peak (engl.)
Onhan niitä kaikenmoisia sivumerkityksiä toki noillakin toiskielisillä sanoilla! Esimerkiksi ruotsin foder voi merkitä vuorin ohella rehua (vuorineuvos → foderråd → rehuneuvos?) ja englannin quiver voi olla paitsi viintä merkitsevä substantiivi myös värisemistä, vapisemista tai vastaavaa merkitsevä verbi.
Minua ärsyttää, kun jotkut sanovat nauttineensa hieman "viintä". Miksi? Lukion käyneen pitäisi tietää, mikä ero on juomalla ja nuolikotelolla, ja vaikkei tietäisikään, miksi juoma pitää taivuttaa omituisella tavalla. Eivät he syö viiltäkään! (Eiväthän.)